Puukaupan odotukset ovat positiiviset

28.1.2022

Pohjois-Suomen yksityismetsistä ostettiin puuta viime vuonna selvästi edellisvuotta enemmän, 8 748 000 m3 (2020 – 6 758 000 m3). Pohjois-Suomen puukauppa kävi alkuvuodesta vilkkaasti, mutta hiipui syksyllä. Koillismaan myrsky vaikutti olennaisesti koko Pohjois-Suomen puukauppaan, loppuvuodesta kauppa painottui myrskytuholeimikoihin. Pohjois-Pohjanmaalla kauppaa käytiin 4 871 000 m3 (3 428 000), Kainuussa 2 059 000 m3 (1 782 000) ja Lapissa 1 818 000 m3 (1 548 000).

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella puukauppaa käytiin selvästi edellisvuotta vilkkaammin, kertoo johtaja Maunu Kilpivaara. Leimausmäärä nousi 24 %. Puukauppamääräkin nousi vuonna 2021 noin 15 %. Hyviin puukaupan määriin löytyy selitys hyvästä korjuutalvesta alkuvuodelta 2021 sekä ennätysmäisistä lopputuotemarkkinoista oikeastaan kaikilla puusta jalostettavilla tuotteilla selvittää Kilpivaara. Sahatavaramarkkinoiden vedon seurauksena leimikoiden kysyntä oli kovaa läpi vuoden ja se näkyi positiivisesti myös hinnoittelussa. Metsänomistajat tekivät puukauppaa aktiivisesti. Metsänomistajat eivät puun hintojen osalta saaneet aivan sellaista hyötyä puumarkkinoista mitä olisi puunostajien maksukyky mahdollistanut ja se onkin viime vuoden puumarkkinoiden miinus. Hehtaareissa leimausmäärä nousi edellisvuodesta 7 % kun päätehakkuiden leimausmäärä nousi yli 50 % ja harvennusten leimausmäärä laski noin 10 %.

Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuiden ja pienaukkohakkuiden määrä tuplaantui viime vuonna, mutta määrät ovat edelleen muutaman sadan hehtaarin tasolla. Pienaukko- ja poimintahakkuut eivät näköjään meidän toimialueellamme tule lähivuosinakaan nousemaan merkittävään rooliin. Tähän varmaan on ollut syynä lisääntyvät kokemukset jatkuvan kasvatuksen hakkuista, arvelee Kilpivaara. Poimintahakkuut vaativat erityistaitoa hakkuukoneen kuljettajalta ja siinä on osalla puunostajista vielä kehittämistä. Viime vuoden aikana oli myös mediassa paljon esillä jatkuvan kasvatuksen vaikutukset puuston keskikasvun taantumiseen ja metsätalouden tuoton aleneminen.

Vuoden alku näyttää metsäteollisuuden työtaisteluista huolimatta hyvältä. Puumarkkinat ovat tasapainossa ja odotukset ovat positiiviset. Sahatavarakauppa vetää hyvin markkinoilla ja hintataso on edelleen korkea. Myös sellun ja kartongin kysyntä ja hintataso ovat olleet nousussa. Lisäksi papereiden hinnat ovat edelleen nousseet. Mikäli työtaistelut pitkittyvät, niin se vaikuttaa myös puunkorjuuseen, kun puuvarastoja kertyy teidenvarsiin. Metsänomistajat toivovat pikaista sopua osapuolten välille.

Puukauppavuodesta odotetaan hyvää

Vaikka puukauppa on talvella hiipunut, on sitä silti käyty normaalilla tasollaan. Puumarkkinoilla odotetaan ostajien aktivoitumista, sillä pystyvarastotasot ovat vähentyneet korkeiden hakkuumäärien johdosta. Työmarkkinaselkkaukset ovat tuoneet oman mausteensa puumarkkinoihin, kun tukkipuulle on ollut suhteessa enemmän käyttöä kuin kuitupuulle. Tämä voi vaikuttaa myös kevään puuntarpeeseen.

Puun edellisen vuoden hintakehitykseen ei voida olla tyytyväisiä. Puun reaalinen hintataso on laskenut viime vuoden alkuun verrattuna, vaikka metsäteollisuus ja sahat ovat tehneet ennätystuloksia vuoden mittaan. Vaikka puumarkkinoiden pitäisi muodostua vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan, niin silti markkinavoimat ohjaavat sitä epäsuotuisasti. Metsänomistajat eivät ole yksin ongelmansa kanssa. Heikko neuvotteluasema näkyy myös esimerkiksi korjuu- ja kuljetusyritysten ahdinkona, kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti.

Ennusteiden mukaan kotimaisen puun käytön pitäisi nousta hyvän kysynnän sekä ulkomaan puun tuonnin vähenemisen myötä. Metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat ovat säilyneet korkealla tasolla. Epävarmuutena voidaan nähdä yleisen hintatason voimakas nousu, joka voi vaikuttaa esimerkiksi rakentamisen volyymiin. Toisaalta koronatilanteen seurauksena puurakentamisen kysyntä on kasvanut voimakkaasti, joten epidemian jatkumisen johdosta voisi jopa olettaa sen jatkuvan.

Metsänhoitoyhdistyksien koko kasvaa ja palvelut yhtenäistyvät

Metsänhoitoyhdistyksiä on Suomessa 56 kappaletta. Niiden määrä on vähentynyt yhteenliittymien johdosta ja tämänkin vuoden alusta tapahtui useita fuusioita. Toisaalta määrä ei ole tärkeä, vaan laatu. Tavoitteena on yhtenäistää metsänhoitoyhdistyksien palveluita, jolloin voidaan tarjota jäsenille laadultaan entistä parempia palveluita. Palvelulaadun takaavat lopulta paikallistasolla toimivat asiantuntevat metsäneuvojat, jotka hoitavat kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut aina taimien istutuksista puukauppaan.

Puukaupan kilpailuttaminen metsänhoitoyhdistyksen avustuksella mahdollistaa vahvan edunvalvonnallisen tuen metsänomistajalle. Metsäasioissa ja ajankohtaiseen puukauppatilanteeseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä oman Metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojaan, jolloin puukauppaan liittyvät asiat ovat asiantuntevan edunvalvonnan piirissä.