Metsänomistajien toiveet ja tavoitteet ratkaisevat myös puumarkkinoilla

12.11.2020

Pohjois-Suomen puukauppa on syksyn edetessä virinnyt ja takamatka viime vuoteen verrattuna pienentynyt viidennekseen. Pohjois-Suomen yksityismetsistä ostettiin tammi-lokakuussa 4 988 000 m3 (2019 – 6 187 000). Pohjois-Pohjanmaalla puuta myytiin 2 483 000 m3 (3 176 000). Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa puukaupan syksy on ollut selvästi valtakunnallisia ja Pohjois-Suomen lukuja vilkkaampi.

Olemme tehneet leimikoita metsänomistajille noin 13 % viimevuotista enemmän ja varsinaisia puukauppojakin 11 % viimevuotista enemmän. Etenkin syksyn määrät ovat olleet merkittävästi paremmat kuin vuosi sitten, kasvua elo-lokakuun puukauppamäärissä on peräti 27 %, kertoo johtaja Maunu Kilpivaara metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalasta. Arvelen, että toimialueellamme metsänomistajat ovat olleet keskimääräistä hintatietoisempia kuin muualla koska puunmyyntihalukkuus on nyt ollut näin hyvällä tasolla. Marraskuussakin päätehakkuuleimikoiden tukkipuista on maksettu 62-63 euron hintoja ja keskihinnatkin ovat olleet noin 60 euron tasolla mikä on selvästi keskimääräistä parempi hintataso.

Uudistushakkuilla kysyntää

Kysyntää on päätehakkuiden tukkipuuvaltaisille kelirikkokohteille. Puukauppavuosi onkin päätymässä hyvään loppukiriin. Puukauppaa on käyty viimevuotta kovempaa tahtia jo muutama kuukausi. PTT arvioi metsäalan suhdanteiden kääntyvän ensi vuonna vieläkin paremmiksi, mikä vaikuttaa myös puukaupan ja hakkuumäärien kasvuodotuksiin. Havutukkien hyvään kysyntään vaikuttaa sahatavaran kysynnän kasvu sekä pystyvarastojen niukkuus. Tukkipuukohteet menevätkin puukaupasta käytännössä suoraan korjuuseen.

Uudistushakkuiden merkitys on taloudellisesti suuri. Niitä toteutetaan keskimäärin 65% hakkuiden kokonaismäärästä. Puun arvossa laskettuna merkitys edelleen korostuu. Uudistushakkuiden toteuttamiseen kohdistuu kuitenkin tällä hetkellä voimakasta kritiikkiä. Uudistushakkuut ovat osa metsän jaksollista kasvatusta, jossa metsä uudistetaan ja perustetaan taimikko. Metsänhoitosuosituksissa on vaihtoehtoisena tapana erirakenteinen, jossa tehdään poimintahakkuita tai pieniä aukkohakkuita, joiden toivotaan uudistuvan luontaisesti. Vaihtoehtoisia metsänhoitomenetelmiä on lukuisia. Metsänkasvatuksen menetelmät tulisikin nähdä toisiaan täydentävinä, eikä poissulkevina. Markkinat, hakkuuolosuhteet, korjuuteknologiat sekä monimuotoisuuden ja metsien hiilitaseen lisäämistoiveet vaikuttavat siihen, millaisia menetelmiä tulevaisuudessa sovelletaan käytäntöön. Tärkeintä ovat metsänomistajien omat toiveet ja tavoitteet, jotka on otettava huomioon omaisuuden pitkäjänteisessä kestävässä hoidossa.

Puukaupassa metsänomistaja päättää

Puukaupan suunnittelu alkaa luontevasti ottamalla yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöön. Metsäasiantuntija käy läpi metsänomistajan toiveiden ja tavoitteiden sekä metsien ikärakenteen pohjalta kunkin tilan hakkuumahdollisuuksia. Toimihenkilön tehtävä asiantuntijana on kertoa, ovatko metsänomistajien toiveet mahdollista toteuttaa ja mitä ne merkitsevät puukaupan toteutumisen ja metsän edelleen kasvattamisen kannalta. Asiantuntija osaa kertoa myös kannattavimman tavan puukaupalle, vaikka metsänomistaja olisikin epätietoinen tavoitteistaan. Metsänomistaja tekee kuitenkin aina lopullisen päätöksen puukaupan toteuttamisesta.