Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu lisää kilpailua puumarkkinoilla

09.6.2021

Puunkorjuupalvelu on metsänhoitoyhdistyksen suorittamaa puunhakkuuta, lähikuljetusta, puun välitystä ja mahdollista kaukokuljetusta. Korjuupalvelu perustuu metsänomistajan antamaan toimeksiantoon. Metsänhoitoyhdistys on tehnyt välittämistään puista ostajien kanssa ennakkoon hankinta- tai toimitussopimukset. Tällöin metsänhoitoyhdistys ei ole puunostaja, vaan metsänomistajan puiden välittäjä.

Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelutoiminnan tavoitteena on lisätä puukaupan kilpailua metsänomistajan eduksi ja aikaansaada metsänomistajalle vertailutarjous leimikosta myös metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelulla on puun hintatasoa nostava vaikutus. Toisinaan tilanne esimerkiksi talviharvennusten suhteen on se, ettei varsinaisia puukauppatarjouksia tule lainkaan, jolloin omalla metsänhoitoyhdistyksellä on kuitenkin tarjota korjuupalvelun kautta vaihtoehto puukaupalle.

Metsänhoitoyhdistyksen tekemät puunkorjuut ovat pääasiassa harvennuksia, ensiharvennuksia, ojalinjahakkuita ja erikoishakkuita kuten sähkölinjojen vierimetsähakkuita, tielinjahakkuita tai tuulivoimapuistojen tielinjahakkuita. Näille hakkuille tyypillistä on, varsinkin heikommassa markkinatilanteessa, varsinaisten puunostajien vähäinen kiinnostus. Korjuupalvelulla korjattavien leimikoiden keskikoko on yleensä myös pieni, mikä selittää puunostajien vähäisempää kiinnostusta.

Puukaupassa on tärkeää avoimuus ja läpinäkyvyys. Metsänhoitoyhdistys Lappi antaa metsänomistajille hintatarjouksen, joka on vertailukelpoinen leimikosta saatuihin muiden ostajien tarjouksiin.

  • Jos olemme laskeneet kantohintatarjouksemme perusteena olevat korjuu- tai kaukokuljetuskulut väärin, kannamme siitä myös vastuun. Maksamme korjaamamme puut hakkuun suorittaneen koneen motomitan perusteella. Kaiken riskin kustannuksista kantaa metsänhoitoyhdistys ja metsänomistaja saa puilleen aina ennakkoon sovitun kantohinnan, selventää metsäasiantuntija Juhani Lassila.
  • Korjuupalvelutarjousta ei tehdä kaikkiin leimikoihin, eikä kaikki korjuupalvelutarjoukset johda korjuupalvelusopimukseen. Metsänomistajan antama toimeksianto määrittelee toimintatavan valtakirjakaupassa. Yleensä metsänomistaja haluaa leimikon avoimeen kilpailutukseen, mutta metsänomistaja voi myös omalla päätöksellään valita korjuupalvelun suoraan, jos haluaa esimerkiksi varmistaa, että hyväksi havaitut tutut yrittäjät korjaavat kohteen, kertoo metsänhoitoyhdistyksen johtaja Veijo Ekonoja.

Metsänhoitoyhdistys Lappi on tämän vuoden alussa aloittanut viiden Lappilaisen metsänhoitoyhdistyksen fuusioyhdistys. Korjuupalvelumäärä tullee tänä vuonna olemaan noin 160 000 m3, mikä on arviolta noin 15-20 % toimialueen kaikesta puunkorjuusta.