Puukauppa tulossa, rajalinjat auki!

17.11.2016

Rajalinjojen avaaminen maastoon on erityisen tärkeää ennen puukauppaa ja hoitotöitä. Kun rajat on selkeästi merkitty, ei ole pelkoa että hakkuita tai hoitotoimia tehtäisiin naapurin puolella.

Maastosta löytyvä pyykki on kaiken perusta, kun tilan rajat halutaan selvittää ja merkitä maastoon. Erityisen tärkeää selvästi havaittavat rajalinjat ovat silloin, kun tulossa on hoitotöitä tai puukauppa. Epäselvän rajan vuoksi menetetyt puut vähentävät hakkuutuloja ja varjostavat taimikoita. Rajalinjojen avaaminen maastoon on metsänomistajan vastuulla.

 

Vasemmalla avattu rajalinja. Kuvassa oikealla kuvan keskellä on avaamaton rajalinja. On suuri vaara, että hoitotöitä tehdään naapurin puolella.

Rajojen perusteena vain todelliset pyykit

Voisi kuvitella, että gepsi käteen ja maastoon, mutta ei.
- GPS, puhelin, koira-GPS... niiden heitto saattaa olla jopa kymmeniä metrejä. Niiden perusteella ei rajaa kannata avata.
Kaiken perusta on maastosta löytyvä pyykki.
- Monta rajankäyntiä on tehty niin, että perusteena on ollut vanha aita tai maasto, jos pyykkiä ei löydy. Yllättävän hyvin ne vanhat piikkilangat ovat paikallaan, maanmittausinsinööri Tuomas Häkkinen toteaa.

Mitattuja pyykkejä yhä enemmän, aineisto tarkentuu koko ajan

Maanmittauslaitos ylläpitää Suomessa tietoa kiinteistörajoista. Tiedot perustuvat vanhoihin paperisiin toimituskarttoihin. Niistä tietoja on siirretty sähköiseen muotoon.
Näiden koordinaattien tarkkuus maastossa on useita metrejä. Jos saman linjan molemmat pyykit heittävät, voidaankin maastossa olla jo useita metrejä metriä naapurin puolella.
- Maanmittauslaitos etsii ja mittaa pyykkejä, joten pyykkiaineisto tarkentuu koko ajan. Mitattujen pyykkien tarkkuus on jo alle 40 senttiä.
Käytännössä Suomessa eletään noudattamalla naapurusten ”hiljaisesti sovittuja” rajoja.
- Tämä käytäntö toimii niin kauan, kuin naapureiden sopimus pitää, Häkkinen muistuttaa.
Jos virallinen rajatoimitus tarvitaan, ei kustannuksissa pääse alle 500 euron.

 

Nykyaikainen rautapyykki vasemmalla. Viisarikivien pitäisi näyttää tältä: kolme liuskekiveä rajan suuntaisesti. Viisarikiviä pitäisi löytyä vanhoilta yli 300 metriä pitkiltä rajalinjoilta aina 200 metrin välein.

Miten metsätilan rajat löytyvät?

1) Hanki kartta, jossa on tilan rajat sekä rajojen pituudet. Kartan saat esimerkiksi tilaamalla Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta. Samasta paikasta voit selvittää esimerkiksi ovatko pyykit mitattuja ja mitä materiaalia ne ovat. Pyykistä pitää aina löytyä numero. Pyykin tyyppi voi olla kivi, puutolppa tai nykyaikainen rautapyykki. Jos pyykissä on useampia kiviä, pitää keskuskivenä olla yksittäinen selkeä kivi, jossa on numero. Tieto tyypistä helpottaa etsintää maastossa.

Maanmittauslaitoksen tiedoissa on myös kulmien välissä olevat linjakivet. Niiden tarkoitus on helpottaa rajalinjan määrittelyä ja ne ovat juridisesti yhtä vahvoja kuin kulmapyykit.

 

Pyykin tunnistaa siitä, että siinä on aina numero. Ison jaon ajalta oleva ns. viisikivinen pyykki (oikealla) näkyy kauas.

2) Maanmittauslaitos on viranomainen, joka ylläpitää tietoja kiinteistöistä. Kiinteistön omistajatiedot ovat julkisia, joten maanmittauslaitokselta saat myös rajanaapureiden yhteystiedot. Heillä voi olla tietoja rajalinjan paikasta, joten naapuria kannattaa kysyä mukaan maastoon.

3) Ota vesuri ja kuitunauhaa ja mene maastoon etsimään pyykkejä. Ne ovat useimmiten isohkoja kiviä, joihin on hakattu numero. GPS tuo sinut paikalle “noin suurin piirtein”, mutta ilman sitäkin pärjää. Arviolta kolmasosa rajoista on sellaisia, että ne pystyy päättelemään maastossa esimerkiksi metsälle tehdyistä toimenpiteistä. Ole avoimin mieli ja havainnoi ympäristöä:

- rajalla on usein ollut pelto tai oja
- näkyykö merkkejä aidasta (kiviaita tai piikkilanka)
- onko puuston iässä eroa
- potki oikean kokoisia kiviä ja raaputa niiden pintaa, pyykki voi olla myös kalliossa

Lupaavan oloinen kivi pyykiksi - sitten vaan raaputtelemaan pinta puhtaaksi ja etsimään numeroa.

4) Kun pyykki löytyy, merkitse se pitkällä kepillä, jotta se löytyy jatkossa helpommin. Kun löydät kaksi pyykkiä maastosta, voi ryhtyä linjaamaan niiden väliin suoraa uraa välikeppien avulla. Käytä riittävän pitkiä suoria keppejä. Apuvoimat voivat olla tarpeen.

5) Ota yhteyttä rajanaapuriin ja pyydä suostumus metsärajan avaamiseen. Sen saa avata, jos se on aiemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu eikä rajasta ole riitaa tai epäselvyyttä. Tällöin sen saa avata ilman rajanaapurin suostumustakin, jos asiasta on ensin ilmoitettu (Laki eräistä naapuruussuhteista, 15 §). Epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä maanmittauslaitokseen ja pyydä maksullinen rajankäyntitoimitus.
* Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat hänelle, jonka puolelta ne on kaadettu.
* Kustannuksista vastaa se, joka rajan avaa. Jos naapuri ei ole halukas rajan avaamiseen, et voi laskuttaa häntä jälkeenpäin.

6) Rajan leveys on 1,5 metriä niin, että raja on aukon keskellä.  Merkitse raja esimerkiksi aurauskepein ja kulmat pitkällä puukepillä ja useammalla kuitunauhalla.

7) Aina pyykkiä ei löydy. Asiasta kannattaa keskustella naapurisi kanssa. Jos yhteisymmärrystä rajan sijainnista ei löydy, on pyydettävä maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri määrittämään pyykin. Kyse on maksullisesta palvelusta.

Vinkki: keskustele naapurin kanssa, voiko rajalle tehdä tien tai hakkuiden yhteydessä yhden ajouran. Se helpottaa jatkossa rajan aukipitoa.

* Lisää tietoa: www.maanmittauslaitos.fi
* Maanmittauslaitoksen opas: Rajat ja rajamerkti: /sites/default/files/keski-suomi/rajat_ja_rajamerkit.pdf
* Kiinteistön rajat kartalla (myös koordinaatit) näkyvät esimerkiksi näissä palveluissa:
www.paikkatietoikkuna.fi
www.kansalaisenkarttapaikka.fi