Kaikki myönnetyt hirviluvat käyttöön

12.8.2021

Keväällä keskusteltiin vilkkaasti hirvikannan tiheystavoitteista tulevalle kolmivuotiskaudelle. Yli neljäsosassa hirvitalousalueista hirvikannan tavoitetasoja nostettiin. Tämän lisäksi meillä oli jo useita hirvitalousalueita, joissa edellisen kauden korkeaa kantatavoitetta ei sidosryhmien vaatimuksesta huolimatta laskettu. Näillä alueilla päätöksissä ei huomioitu maanomistajien ja metsä- ja liikenneviranomaisten vaatimuksia, poikkeuksellisen laajan maanomistajatutkimuksen tuloksia eikä Luonnonvarakeskuksen tuoreita inventointitietoja hirvivahinkojen suuresta määrästä.

Hirvikantojen seurannassa ja hallinnassa on käytettävissä paremmat työkalut kuin koskaan aiemmin. Metsästäjillä on käytössään Oma Riista-palvelu, johon voi kirjata saaliin lisäksi havainnot hirvistä. Kaikille avoimen Riistahavainnot.fi verkkopalvelun kautta tieto sitten välittyy metsästyksen etenemisestä ja hirvitihentymien sijaintia on mahdollista seurata tarkasti.  Tarkentunutta paikkatietoa on mahdollista hyödyntää, kun tulevan kauden suunnitteluvaiheessa muodostetaan uusia verotuslohkoja kantatihentymien tasaamiseksi.

Suurimmassa osassa hirvitalousalueita maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimii hyvin. Hirvikannan tasossa huomioidaan metsästysoikeuden omistajien tavoitteet ja hirvikannan hallinta toimii mallikkaasti. Metsästäjät myös ilmoittavat joillakin alueilla metsätuhoista metsänomistajille tai metsänhoitoyhdistykseen, jolloin niistä voidaan tehdä viipymättä Metsäkeskukseen hirvivahinkoilmoitus. Näin hirvivahinkoalueet saadaan paremmin virallisiin tilastoihin ja voidaan hyödyntää jatkossa hirvitihentymien poistossa.

Mitä metsänomistaja voi tehdä hirvituhojen estämiseksi?

Vahinkoja voidaan estää tehokkaimmin pitämällä hirvikanta metsästyksen avulla sopivan kokoisena. On tärkeää, että hirvenmetsästys on sallittua mahdollisimman kattavasti kaikilla metsäalueilla. Metsänomistajan kannattaakin vuokrata metsäalueensa paikalliselle metsästysseuralle.

Hyvin hoidetut taimikot kestävät parhaiten hirviä. Tuhoja vähentää liiallisen lehtipuuvesakon poistaminen, joten varhaisperkkaus voi olla tärkeä toimenpide. Hirvitihentymä alueilla kasvatettava taimikko kannattaa kasvattaa tiheämpänä noin 5 metrin pituusvaiheeseen, jonka jälkeen hirvi ei enää yllä latvakasvuun.

Hirvijahdin nyt lähestyessä metsänomistajien on tärkeää vaikuttaa hirviseurueisiin, jotta nämä käyttäisivät tehokkaasti kaikki myönnetyt hirviluvat.

Seppo Miettunen
MTK Metsänomistajat
kenttäpäällikkö, metsäasiantuntija, metsästäjä