Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

Valtakunnallinen

Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan. Perunkirjoitus tulee lain mukaan tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jo melko pian vainajan kuoleman jälkeen on syytä ottaa yhteyttä perunkirjoituksia toteuttavaan ammattilaiseen ja sopia perunkirjoituksesta.

Valmistaudu perunkirjoitukseen

Perunkirjoitusta varten tulee hankkia monenlaista selvitystä ja paperia ja näissä asioissa asiaan perehtynyt ammattilainen opastaa vainajan omaisia. Kun perunkirjoitusta varten tarvittavat materiaalit alkavat olla kasassa, on tässä vaiheessa viimeistään aika istua pöydän ääreen ammattilaisen kanssa pohtimaan perunkirjoitukseen liittyviä asioita. On nimittäin erittäin tärkeää jo ennen perunkirjoitustilannetta käydä läpi mahdollisen testamentin, lesken tasinko-oikeuteen vetoamisen ja monen muun asian vaikutuksia, jotta omaiset voivat rauhassa ihan ajan kanssa miettiä, miten he haluavat asioiden tulevan kirjattua perukirjaan. Esimerkiksi perinnöstä luopuminen voi tulla asiana hieman yllättäen, jos se tulee eteen ensimmäisen kerran vasta perunkirjoitustilanteessa, vaikka se vaikutuksiltaan olisikin järkevä. Siksi näitä asioita on käytävä läpi kattavasti ennen varsinaista perunkirjoitusta.

Metsänhoitoyhdistyksissä työskentelee metsäomaisuuden hallinnan ammattilaisia. Joten mikäli vainajan omaisuuteen sisältyy metsää, on metsänhoitoyhdistys luonnollinen taho, johon ottaa yhteyttä läheisen kuoleman jälkeen, kun tarvitset neuvoa. Löydät oman alueesi spv eli sukupolvenvaihdoksen asiantuntijan henkilöhausta.

Metsän arvo perintöverotuksessa – metsän arvon määrittäminen perunkirjaan

Omaisuuden arvostaminen oikein perukirjassa on tärkeää. Vaikka verottajan antamat raamit esimerkiksi metsätilan arvostamiseksi ovat hyvin laveat, ei useimmiten lopulta ole kenenkään etu koettaa pyrkiä perukirjassa mahdollisimman alhaisiin arvoihin, vaikka se ensivaiheessa voi perintöveroa hieman pienentääkin. Mikäli perintönä saatu metsä myydäänkin ulkopuoliselle, saattaa tulla yllätyksenä, että metsätilan myyntiä seurasikin valtavan suuri luovutusvoittovero.

Luovutusvoittovero on useimmiten yli kaksinkertainen säästettyyn perintöveroon nähden. Kun perunkirjoitusta varten pyytää paikallisen metsänhoitoyhdistyksen laatimaan tila-arvion summa-arvo menetelmällä, on arvonmääritys varmasti niin hyvin kohdallaan, että suurilta yllätyksiltä tulevaisuudessa vältytään, oli tulevaisuus kyseisen metsätilan kanssa mitä tahansa.

Kuolinpesän metsänomistus puretaan tekemällä ositus ja perinnönjako

Kun perunkirjoitus on pidetty ja perukirja toimitettu verohallinnolle, on aika suorittaa ositus- ja perinnönjako. Ilman ositusta ja perinnönjakoa esimerkiksi metsätilan omistus säilyy hamaan tulevaisuuteen asti kuolinpesänä, eikä se ole miltään osin tavoiteltava tilanne. Osituksessa ja perinnönjaossa sovitaan ensinnäkin vainajan ja lesken omaisuuksien osituksesta lesken ja kuolinpesän osakkaiden kesken ja sen jälkeen vainajan omaisuuden jakamisesta perillisten kesken.

Kuolinpesän purkamisen edut – perintömetsän myynti tai muuttaminen metsäyhtymäksi

Kuolinpesä omistusmuotona on yhden henkilön omistukseen ja metsäyhtymäänkin verrattuna huonompi ennen kaikkea verotuksellisesti. Kuolinpesä voi vähentää metsätalouden kustannuksia vain sellaisina vuosina, kun kuolinpesällä on metsätalouden tuloja. Kuolinpesä on yksi ainoa verovelvollinen. Mikäli siis verrataan keskenään tilanteita, joista toisessa kolme henkilöä ovat metsää omistavan kuolinpesän osakkaita ja toisessa samat kolme henkilöä omistavat yhdessä metsätilan (metsäyhtymä). Kuolinpesän, jossa on kolmeosakasta myydessä puuta, maksetaan korkeampaa 34 % pääomaveroa 30 000 € ylittävästä osuudesta. Kun kolmen omistajan yhtymä myy puuta, niin korkeampaa 34 % pääomaveroa aletaan maksaa vasta kun 30 000 € ylittyy kaikkien kolmen omistajan osalta, eli 90 000 € jälkeen.

Lisäksi kun halutaan tehdä omistusjärjestelyitä kuolinpesissä, niin mikäli myydään osuutta kuolinpesästä, niin kauppa on aina luovutusvoittoveron alainen, vaikka ostajana olisi lähisukulainen. Kuolinpesäosuuden kaupasta ei myöskään synny ostajalle metsävähennyspohjaa. Mikäli kuolinpesä ensin puretaan ja samat ihmiset omistavat metsätilan sitten yhtymänä, niin näiden osuuksien kaupat ovat sitten lähisukulaisten välillä pääsääntöisesti vapaita luovutusvoittoverosta ja ostajalle syntyy täysi metsävähennysoikeus.

Metsätilan yhteisomistus kuolinpesänä tai yhtymänä vaatii yhteistä näkemystä metsien hoitoon

Kaikkien osakkaiden yksimielisyysperiaatteeseen päätöksissä kuitenkaan ei ole vaikutusta sillä, onko metsänomistajana kuolinpesä, vai henkilöt yhdessä metsäyhtymänä. Molemmissa tapauksissa päätöksen voidaan saada jumiin vain yhden henkilön erimielisyyden vuoksi.

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat osaavat kyllä antaa kuolinpesien osakkaille oikean suunnan perunkirjoituksen jälkeen ja hoitaa myös osituksen ja perinnönjaon kuolinpesän kokonaisuutta ajatellen parhaalla mahdollisella tavalla.

Juha Leppänen

Erityisasiantuntija, SPV

Metsätilojen sukupolvenvaihdokset, perunkirjoitukset ja perinnönjaot Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen alueella

Liittyvät bloggaukset

  1. Metsänomistajaperhe

    Metsävähennys – avain sukupolvenvaihdoksen verohyötyihin

    Metsäjuristi Ulla Pakarinen

    Ulla Pakarinen

    Valtakunnallinen

    Metsävähennys on metsänomistajalle huomattava verosuunnittelun väline ja veroetuus. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä metsävähennyksen merkitys korostuu, kun luopujan tarpeisiin sisältyy rahantarvetta.

    Lue lisää
  2. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

  3. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

2024 © Metsänhoitoyhdistykset