Hirvieläinten kannanhallinta ei toimi Kainuussa

23.4.2021

Suomi on jakautunut hirvieläinten kannanhallinnassa kahtia. Suurimmassa osassa maata hirvieläinten kannanhallintaa hoidetaan hyvässä yhteistyössä maanomistajien, metsästäjien, riistahallinnon sekä sidosryhmien kanssa. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan toteudu kaikissa maakunnissa.

Nykyinen riistahallintolaki mahdollistaa myös sen, että Riistahallinto päättää yksin hirvieläinten kantatavoitteet maanomistajien ja sidosryhmien näkemyksistä välittämättä. Alueellisten riistaneuvostojen kokoonpanossa on riistanhoitoyhdistysten edustajilla suora enemmistö, mikä antaa mahdollisuuden yhdelle ryhmälle päättää asiat haluamallaan tavalla.  Näistä päätöksistä ei voi edes valittaa mihinkään. Asia on erityisen tärkeä, koska päätökset hirvieläinten kantatavoitteista ohjaavat suoraan riistahallinnon toimintaa metsästyksen mitoituksessa.

Maaliskuussa toteutuneen tavoiteasetannan kierroksella yli neljäsosassa hirvitalousalueista hirvikannan tavoitetasoja nostettiin. Tämän lisäksi meillä on useita hirvitalousalueita, joissa edellisen kauden korkeaa kantatavoitetta ei sidosryhmien vaatimuksesta huolimatta laskettu. Päätöksiin eivät vaikuttaneet maanomistajien ja metsä- ja liikenneviranomaisten vaatimukset, poikkeuksellisen laajan maanomistajatutkimuksen tulokset eivätkä Luonnonvarakeskuksen tuoreet inventointitiedot hirvivahinkojen suuresta määrästä näillä alueilla.

Suurimmat haasteet tämän järjestelmän toimivuudessa ja hirvikannan säätelyssä ovat Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Rannikko-Pohjanmaan/Pohjanmaan sekä Kainuun alueilla.

Kainuussa MTK Metsänomistajat, Metsäkeskus, Metsähallitus ja ELY-keskus toivat esille huolensa nykyisestäkin hirvikannan suuruudesta. Esitys oli, että tavoitehirvikanta tulisi olla 2,5-3 hirveä/1000ha. Lisäksi verotuspainetta tulisi lisätä erityisesti hirvitihentymäalueilla.

Perusteluina esitykselle olivat toteutuneiden maa-, metsä- ja liikennevahinkojen määrät sekä alueelliset korkeammat tihentymät, jotka tulee saada poistumaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi metsästyslaki 26§ ohjaa: ”hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla”.

Kuitenkin Kainuun riistaneuvosto päätti korottaa hirvikantatavoitteita 2,5-3,3 hirveen/1000ha huomioimatta sidosryhmien esittämiä kantoja. Maanomistajien edustaja jätti kokouksessa eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.

Nyt huhtikuussa metsästysseurueiden tuleekin hakea rohkeasti hirvilupia, jotta niitä on riittävästi syksyllä käytettävissä ja hirvikanta saadaan pidettyä kohtuullisena. Maanomistajien tulee seurata metsästysseurueiden hirvilupien hakua ja syksyllä metsästyksen etenemistä, jotta luvat käytetään tehokkaasti erityisesti hirvitihentymäalueilla. Metsästäjille esittäisin toiveen, että ilmoittaisitte havaitsemistanne hirvivahingoista metsänomistajille tai paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, jotta yhteistyö toimisi paikallistasolla kitkattomasti.

- Seppo Miettunen, kenttäpäällikkö MTK Metsänomistajat