Hävitetään hoitorästit Pohjois-Savosta!

25.2.2021

Elämme aikaa, kun metsät ovat tärkeämpiä kuin koskaan ennen. Ne ovat ratkaisevassa asemassa niin Pohjois-Savon ja yhteiskunnan kannalta, kuin myös kestävän ja ilmastoviisaan tulevaisuuden näkökulmasta.

Hoitamattomien metsien laittaminen tuottavaan kasvuasentoon on tärkeä osa asian edistämisessä. Siitä hyötyvät kaikki; yhteiskunta, ilmasto, alueen urakoitsijat ja yrittäjät, mutta ennen kaikkea ja kaikesta eniten siitä hyötyy metsänomistaja ja metsänomistajan harjoittaman metsätalouden kannattavuus.

KUINKA SELÄTETÄÄN NYKYISET HOITORÄSTIT?

Rästikohde, eli hoitamaton taimikko tai nuori metsä ei muutu tuottavaksi metsäksi ilman toimenpiteitä. Tällä hetkellä rästikohteiden kuntoon laittaminen on metsänomistajalle kannattavampaa kuin koskaan ennen. Valtio myöntää työhön Kemera-tukea, kohteesta ja työlajista riippuen joko 160, 230 tai 430 €/ha.

Tukien lisäksi energiapuumarkkinat ovat virkistyneet ja kaikenlaisille metsäenergiajakeille on hyvä kysyntä. Kun hoitorästikohteita laitetaan kasvukuntoon, niistä useimmiten voidaan kerätä energiapuu talteen ja eteenpäin myytäväksi.

Hoitamaton taimikko, n. 6–9 metrinen, josta ei meinaa läpi päästä kävelemään, laitetaan kasvukuntoon joko metsurityönä raivaamalla tai kokopuun korjuuna koneellisesti. Metsurityöhön saa tukea 230 €/ha. Työ on useimmiten työlästä ja hehtaarikustannukset nousevat helposti yli 600 euron. Kulun voi vähentää metsäverotuksessa.

Koneellisessa kokopuun korjuussa taimikko laitetaan kasvuasentoon metsäkoneella hakkaamalla. Raivattavaa puustoa ei jätetä metsään, vaan se kerätään talteen, tuodaan tienvarteen ja sen voi edelleen myydä hakkeeksi lämpölaitoksille. Työhön saa useimmiten tukea 430 €/ha.  Tuen ja energiapuun myynnin avulla tällaisen rästikohteen saa laitettua kuntoon useimmiten kustannuksitta.

Hoitamaton nuori metsä, n. 10 metrinen ja sitä pidempi metsikkö, voidaan laittaa kuntoon kokopuun korjuuna tai metsurityön ja metsäkoneella tehtävän hakkuun yhteispelinä.

Nuoren metsän kokopuun korjuussa menetellään kuin hoitamattoman taimikon tapauksessa. Hakattava puusto kerätään latvuksineen päivineen tienvarteen ja myydään hakepuun lämpölaitoksille.

Toinen vaihtoehto on, että kohteelle tehdään metsurityönä kevyt ennakkoraivaus, jossa metsäkoneen näkyvyyttä haittaava puusto raivataan pois. Tämän jälkeen metsään menee hakkuukone, joka hakkaa puuston karsittuna rankana energiapuuksi tai vaihtoehtoisesti kuitupuuksi, jos poistettava puusto on järeämpää.

Molempiin yllä mainittuihin nuoren metsän kunnostus toimenpiteisiin on mahdollista saada Kemera-tukea 430 €/ha.

Mikäli rästikohteiden kuntoon laittamiseen tarvitsee lisärahoitusta Kemera-tukien ja energiapuunmyynnin lisäksi, kannattaa katse kääntää omiin metsiin. Jos metsätilalta löytyy harvennettavia tai uudistusikäisiä metsiä, on hoitotöiden rahoittaminen oman metsän myyntituloilla aina järkevää. Myös joustavia maksuvaihtoehtoja on tarjolla, kuten Mhy-Metsätili.

Hoitorästien kuntoon laittaminen alkaa ottamalla yhteyttä omaan Mhy:n metsäasiantuntijaan!

 

HOITORÄSTIEN ENNALTAEHKÄISY

Parasta ja kustannustehokkainta hoitorästien hävittämistyötä on tehdä metsänhoitotyöt oikea-aikaisesti. Hoitoketju kulkee seuraavanlaista rataa; uudistaminen, varhaisperkaus, taimikon harvennus, ensiharvennus. Kun jokainen vaihe ajoitetaan oikein, kustannukset pysyvät kurissa ja puuston kasvu ja järeytyminen ei taannu.

Varhaisperkaus on uudistamisen jälkeen ensimmäinen hoitotapahtuma metsikössä. Sen ajankohta on esimerkiksi kuusen taimikoissa noin 4–6 vuotta istutuksen jälkeen, kuusien ollessa noin metrin mittaisia. Varhaisperkauksessa vapautetaan kasvutilaa kasvatettaville puille.

Varhaisperkauksen toteutuksesta voit lukea klikkaamalla tästä. Työhön saa Kemera-tukea, joka on 160 €/ha. Lisäksi työstä aiheutuvat kustannukset ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia.

Kun taimikko varttuu ja kasvatettava puusto saavuttaa noin 3–5 metrin pituuden, tulee ajankohtaiseksi taimikon harvennus. Tässä toimenpiteessä kasvua haittaava vesakko jälleen raivataan pois ja kasvatettava puusto raivataan oikeaan kasvutiheyteen, jotta puusto järeytyy joutuisasti ensiharvennusmittoihin.

Tavoitteena on, että männiköissä on taimikon harvennuksen jälkeen n. 2000, kuusikoissa 1800 ja koivikoissa 1600 runkoa hehtaarilla. Taimikon harvennuksen toteutuksesta voit lukea lisää klikkaamalla tästä. Taimikon harvennukseen saa useimmiten Kemera-tukea, joka on 430 €/ha

Hoitoketjun viimeinen lenkki on ensiharvennus. Se on ensisijaisesti hoitotyö, mutta useimmiten ensiharvennuksesta saa myös jo metsikön ensimmäiset tulot. Ensiharvennusta ei pidä missään nimessä lykätä suurempien puukauppatulojen toivossa. Sen ajankohta on, kun puusto on ylittänyt n. 12 metrin valtapituuden. Toinen mittari ensiharvennuksen ajoitukselle on latvussuhde. Männiköissä pitäisi olla vihreää latvusta 40 % puun pituudelta, koivikoissa 50 % ja kuusikoissa 60 %.

Ensiharvennus on tehtävä lähtökohtaisesti laatuharvennuksessa, jossa kaikista huonolaatuisin puusto poistetaan. Jäävän puuston runkoluku on yksi tärkeimmistä mittareista onnistuneelle ensiharvennukselle. Havupuuvaltaisissa metsiköissä runkoja tulee jäädä hehtaarille reilu tuhat, koivikoissa puolestaan 700–800 runkoa per hehtaari. Lue ensiharvennuksen toteutuksesta ja suositus runkoluvuista lisää tästä.