Blogi
Tervetuloa viihtymään blogiemme pariin. Bloggaajinamme toimivat pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n asiantuntijat sekä metsänomistajat.
Europarlamentaarikko Elsi Kataisen terveiset metsänomistajille
Kymenlaakso
“Arvoisat kymenlaaksolaiset metsänomistajat ja muu metsäiltamien juhlaväki, hyvät metsien ystävät”, aloitti meppi Elsi Katainen puheensa Mhy Kymenlaakson Metsäiltamissa, 14.8. Tirvan lavalla. Katainen työskentelee tiiviisti metsäasioiden parissa Europarlamentissa. Hän välitti terveisiä EU-tasolta Kymenlaaksolaisille metsänomistajille.
Lyhyt oppimäärä kuolinpesän hoidosta
Kymenlaakso
Noin kymmenen prosenttia Kymenlaakson alueen yksityismetsistä on kuolinpesien omistuksessa. Se on kolmanneksi eniten koko valtakunnan tasolla. Kuolinpesä syntyy kuolinhetkellä ja perunkirjoituksen jälkeen se voi alkaa toimia esimerkiksi puukaupassa. Suomessa ei ole pakko purkaa kuolinpesää, vaan se voi jatkaa ”elämäänsä” pitkäänkin ja sen sisään voi syntyä useampia kuolinpesiä, kun aikaa kuluu. Samalla kuolinpesän asioiden hoito muuttuu koko ajan hankalammaksi, kun päättäjiä tulee lisää ja ihmiset hajautuvat ympäri maailmaa. Kuolinpesä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi omistusmuodoksi, ja sen purkamisen suunnittelu kannattaisikin aloittaa viimeistään, kun molemmat puolisot ovat kuolleet. Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, se purkautuu automaattisesti.
Mikä on metsänhoitoyhdistyksen rooli puukaupassa?
Kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajan puolueettomana apuna ja puukaupan ammattilaisena puukaupassa. Mhy tuntee oman alueensa puumarkkinat, puunostajat sekä metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja toiveet. Tunnemme siis puukaupan molemmat osapuolet paremmin kuin omat taskumme. Mhy:n avustaessa puukauppassa on keskiössä metsänomistajan omat tavoitteet ja toiveet sekä kilpailutus.
Harjoittelijana Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaaksolla on tänäkin vuonna kolme kesäharjoittelijaa, Lauramaija Sinkkonen, Otto Holmsten ja Hanna Metsälä. Harjoittelijat aloittivat työnsä toukokuun alussa ja harjoittelu kestää elokuun loppuun. Niin Lauramaija, Otto kuin Hannakin ovat hakeutuneet metsäalanopintojen pariin halusta yhdistää luonto omaan työhön. Hanna sai kimmokkeen metsäalalle yläasteen työelämään tutustumisjaksosta, “Olin TET-harjoittelussa 9-luokalla mhy:llä ja siitä jäi tosi hyvä fiilis ja kokemus, joten lukion jälkeen päädyin hakemaan metsäalalle opiskelemaan ja nyt tälle kesää mhy:lle harjoitteluun.” Lauramaija taas uskoo metsäalan antavan mahdollisuuden monipuoliseen työnkuvaan ja uralla kehittymiseen.
Huoli puista - oma metsäasiantuntija auttaa
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Tuulituhot, lumituhot, myyrätuhot, kevätahavat, metsäpalot… Minulle sopii erilaisten luonnossa sijaitsevien asioiden omistaminen vähän huonosti. En osaa olla huolehtimatta kaikesta mahdollisesta, mitä puille voi tapahtua, kun en ole itse näkemässä.
Kuka määrittää puun hinnan Suomessa?
Harri Huupponen
Valtakunnallinen
Kysyntä ja tarjonta eli markkinatalous olisi helppo vastaus. Voiko aina loppumarkkinasta johtaa suoraan puun hinnan? Ei ole voinut. Sen näyttävät tilastot selkeästi. Palaan otsikon kysymykseen. Sama kysymys tuli esitettyä jo 20 vuotta sitten. Kuka siis määrittää puun hintatason Suomessa?
Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.
Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Kalle Karttunen
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys sopii jokaiselle metsänomistajalle
Jenny Alho
Valtakunnallinen
”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa, olitpa sitten millainen metsänomistaja tahansa”, Riitta Torikka Mhy Kymenlaaksosta kannustaa kaikkia metsänomistajia liittymään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä pääset osaksi vaikuttavaa organisaatiota, saat oman metsäasiantuntijan, joka neuvoo pienten ja isojen kysymysten äärellä, sekä tietenkin loistavat jäsenetumme.
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.
Joulukuusimuistoja
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Tunnustan heti alkuun, että en ole mikään jouluihminen. En erityisesti perusta askartelusta, koristelusta, ruoanlaitosta enkä juhlaperinteistä muutenkaan. Mutta puista minä tykkään, etupäässä kun ovat siellä metsässä ja varsinkin jos itsekin olen siellä. Joten perheen joulukuusivastaavan pesti on yleensä langennut minulle.
Monimuotoisuutta metsässä neljältä vuosikymmeneltä
Saara Koskinen
Valtakunnallinen
Saara Koskinen on saanut omassa roolissaan luonnonhoidon erityisasiantuntijana puhua riistaelinympäristöistä, monimuotoisuudesta, säästöpuista ja suojakaistaleista sekä käydä mielenkiintoisia keskusteluja ”esteettisesti hyvännäköisen metsän” käsittelystä.
