Blogi
Tervetuloa viihtymään blogiemme pariin. Bloggaajinamme toimivat pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n asiantuntijat sekä metsänomistajat.
Lisää puuta ja äkkiä!
Juha Huttunen
Valtakunnallinen
Kasvaisipa metsäni enemmän puuta ja nopeammin. Tuon toiveeni jakavat lisäkseni varmasti moni metsänomistaja. Maanmuokkaus, jalostetun taimimateriaalin käyttäminen ja oikea-aikaiset taimikonhoidot ja harvennukset ovat tie parempaan kasvuun. Tuo hyvän metsänhoidon valtatie on helposti muutettavissa moottoritieksi ja se temppu tehdään metsänlannoituksell
Metsänomistajana sukupolvien ketjussa
Tarja Olli
Kymenlaakso
Olen Tarja Olli, kotkalainen maa- ja metsätalousyrittäjä ja metsänomistaja. Minusta tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2016. Samana vuonna lähdin ehdolle metsänhoitoyhdistyksen vaaleihin ja pääsin Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon ja myöhemmin hallitukseen. Nyt toimin hallituksen jäsenenä kuudetta vuotta ja ensimmäistä kautta hallituksen varapuheenjohtajana.
Metsänomistajien lahjoitukset tukevat metsäalan tulevaisuutta – ennen kaikkea lasten ja nuorten metsäkasvatusta
Martta Fredrikson
Valtakunnallinen
Jo kolmenkymmenen vuoden ajan suomalaiset metsänomistajat ovat voineet tukea metsäalan yhteistä tulevaisuustyötä puukaupan yhteydessä vapaaehtoisella lahjoituksella Suomen Metsäsäätiölle. Puuta ostava teollisuus tuplaa lahjoituksen. Vuosittain näiden lahjoitusten avulla kymmenet tuhannet koululaiset pääsevät tutustumaan metsiin ja metsien käyttöön. Lahjoitukset tekevät mahdolliseksi myös vuositasolla kymmeniä tutkimuksia sekä viestinnän ja metsäluonnon hankkeita.
Mikä on ympäristötuki?
Jenny Alho
Kymenlaakso
Ympäristötuki on Suomen Metsäkeskuksen myöntämä tuki arvokkaille luontokohteille. Ympäristötuki on osa Metka-tuki järjestelmää. Ympäristötukea voi saada pääsääntöisesti metsälain 10 §:ssä mainittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen eli niin kutsutuille metsälain kymppi pykälän kohteille. Tukea voidaan myöntää myös muihin monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin.
Ensimmäinen vuosi metsänomistajana – suutarin lapselle kengät
Joni Hinkkuri
Kymenlaakso
Olen vuosien ajan parhaan tietoni ja taitoni mukaan opastanut muita metsänomistajia heidän metsänomistamisen alkutaipaleella. Viimein, helmikuussa vuosi sitten, suutarin lapselle saatiin kengät – hankin itse metsätilan. Nyt voin sanoa olevani paitsi neuvoja, myös kokemusasiantuntija.
Europarlamentaarikko Elsi Kataisen terveiset metsänomistajille
Kymenlaakso
“Arvoisat kymenlaaksolaiset metsänomistajat ja muu metsäiltamien juhlaväki, hyvät metsien ystävät”, aloitti meppi Elsi Katainen puheensa Mhy Kymenlaakson Metsäiltamissa, 14.8. Tirvan lavalla. Katainen työskentelee tiiviisti metsäasioiden parissa Europarlamentissa. Hän välitti terveisiä EU-tasolta Kymenlaaksolaisille metsänomistajille.
Lyhyt oppimäärä kuolinpesän hoidosta
Kymenlaakso
Noin kymmenen prosenttia Kymenlaakson alueen yksityismetsistä on kuolinpesien omistuksessa. Se on kolmanneksi eniten koko valtakunnan tasolla. Kuolinpesä syntyy kuolinhetkellä ja perunkirjoituksen jälkeen se voi alkaa toimia esimerkiksi puukaupassa. Suomessa ei ole pakko purkaa kuolinpesää, vaan se voi jatkaa ”elämäänsä” pitkäänkin ja sen sisään voi syntyä useampia kuolinpesiä, kun aikaa kuluu. Samalla kuolinpesän asioiden hoito muuttuu koko ajan hankalammaksi, kun päättäjiä tulee lisää ja ihmiset hajautuvat ympäri maailmaa. Kuolinpesä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi omistusmuodoksi, ja sen purkamisen suunnittelu kannattaisikin aloittaa viimeistään, kun molemmat puolisot ovat kuolleet. Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, se purkautuu automaattisesti.
Mikä on metsänhoitoyhdistyksen rooli puukaupassa?
Kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistys toimii metsänomistajan puolueettomana apuna ja puukaupan ammattilaisena puukaupassa. Mhy tuntee oman alueensa puumarkkinat, puunostajat sekä metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja toiveet. Tunnemme siis puukaupan molemmat osapuolet paremmin kuin omat taskumme. Mhy:n avustaessa puukauppassa on keskiössä metsänomistajan omat tavoitteet ja toiveet sekä kilpailutus.
Harjoittelijana Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaaksolla on tänäkin vuonna kolme kesäharjoittelijaa, Lauramaija Sinkkonen, Otto Holmsten ja Hanna Metsälä. Harjoittelijat aloittivat työnsä toukokuun alussa ja harjoittelu kestää elokuun loppuun. Niin Lauramaija, Otto kuin Hannakin ovat hakeutuneet metsäalanopintojen pariin halusta yhdistää luonto omaan työhön. Hanna sai kimmokkeen metsäalalle yläasteen työelämään tutustumisjaksosta, “Olin TET-harjoittelussa 9-luokalla mhy:llä ja siitä jäi tosi hyvä fiilis ja kokemus, joten lukion jälkeen päädyin hakemaan metsäalalle opiskelemaan ja nyt tälle kesää mhy:lle harjoitteluun.” Lauramaija taas uskoo metsäalan antavan mahdollisuuden monipuoliseen työnkuvaan ja uralla kehittymiseen.
Huoli puista - oma metsäasiantuntija auttaa
Anne Rauhamäki
Valtakunnallinen
Tuulituhot, lumituhot, myyrätuhot, kevätahavat, metsäpalot… Minulle sopii erilaisten luonnossa sijaitsevien asioiden omistaminen vähän huonosti. En osaa olla huolehtimatta kaikesta mahdollisesta, mitä puille voi tapahtua, kun en ole itse näkemässä.
Kuka määrittää puun hinnan Suomessa?
Harri Huupponen
Valtakunnallinen
Kysyntä ja tarjonta eli markkinatalous olisi helppo vastaus. Voiko aina loppumarkkinasta johtaa suoraan puun hinnan? Ei ole voinut. Sen näyttävät tilastot selkeästi. Palaan otsikon kysymykseen. Sama kysymys tuli esitettyä jo 20 vuotta sitten. Kuka siis määrittää puun hintatason Suomessa?
Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.
Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Kalle Karttunen
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
