Blogi
Tervetuloa viihtymään blogiemme pariin. Bloggaajinamme toimivat pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n asiantuntijat sekä metsänomistajat.
Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
Hanna Virtanen
Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä. Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
Kuinkas on sen rakkauselämän laita? Ajatuksia metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä
Terhi Tuominen
Kymenlaakso
Otsikon lause on eläköityneen kollegan legendaarinen keskustelunaloitus niin kollegoille kuin tutuille metsänomistajille. Ihan joka tilanteessa ei tuotakaan kannata käyttää… Kun kohtaamme metsänomistajan, tavoitellaanko metsän vai metsänomistajan parasta? Vai onko se sama asia? Vaikuttavatko päätöksiin naapurien tai tiedotusvälineiden mielipiteet? Kun itselläkin on työkokemusta kolmannesvuosisadan verran, niin muutoksen näkee ihmisten kohtaamisessa jo kaikkine sosiaalisen median kanavineen sekä siinä, miten etenkin uutisoinnissa asenteet luonnon hyödyntämiseen ovat muuttuneet.
Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä
Jenny Alho
Kymenlaakso
Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.
Mitä kannattaa havainnoida kevään metsäkäynnillä?
Eevariikka Ruopas
Valtakunnallinen
Kevät on parasta aikaa lähteä käymään omassa metsässä. Ota perhe tai ystävä mukaan, ja samalla voit katsoa, mitä omalle metsällesi kuuluu talven jälkeen. Tässä blogissa ajattelin käydä läpi muutamia vinkkejä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun suuntaat metsääsi keväällä.
Puukaupan hintatakuu – toimiiko ”musta laatikko”?
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.
Etämetsänomistajana metsänhoitoa merten takaa
Jenny Alho
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaakson pitkäaikainen jäsen Timo Lintunen hoitaa Kymenlaaksossa sijaitsevia metsätilojaan sujuvasti merten takaa Yhdysvalloista käsin. Lintunen asuu Yhdysvalloissa yli 7 000 kilometrin päässä metsätiloistaan, mutta yhdessä Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntijoiden kanssa metsänhoito sujuu pitkästä etäisyydestä huolimatta.
Puukaupan suurin harha: miksi tukin hintaa tuijottava metsänomistaja häviää
Joni Hinkkuri
Kymenlaakso
Puukaupassa korkein tukin hinta ei automaattisesti tarkoita parasta tiliä. Kun puut kaadetaan, rungot katkotaan eri puutavaralajeiksi. Näitä ovat esimerkiksi tukki, kuitu, pikkutukki, parru, pylväs, sorvi ja laho. Ostaja määrittelee sopimuksessa puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, mutta ratkaiseva asia jää usein vähemmälle huomiolle: ostaja päättää itse, kuinka paljon tukkia rungosta katkotaan.
Hyvä metsä ei synny sattumalta, vaan taimikonhoito takaa tulevan tuoton
Eevariikka Ruopas
Valtakunnallinen
Taimikonhoito on se työlaji, jossa metsänomistaja pääsee vaikuttamaan siihen, millainen metsä siellä tulevaisuudessa kasvaa. Puut kasvavat joka tapauksessa, mutta kun ohjaat kasvua oikeaan suuntaan, annat parhaille rungoille etumatkan ja rakennat metsällesi vahvan perustan vuosikymmeniksi.
Metsäveroilmoitus ja kadonneiden kuittien metsästys
Joni Hinkkuri
Kymenlaakso
Taas se aika vuodesta on täällä: metsänomistajan veroilmoituksen määräpäivä lähestyy. Kuten moni muukin, huomaan siirtäväni aloitusta päivä päivältä eteenpäin. Haastavinta ei ole itse numeroiden syöttäminen, vaan se ikuinen kysymys: minne ihmeeseen olen kaikki kuitit tallentanut?
Kun hakkuuaikomus tyssää luontokohteeseen - esimerkki edunvalvonnan tärkeydestä
Jouni Väkevä
Kymenlaakso
Tämä on kertomus eteläisestä Kymenlaaksosta, jossa kaavamerkinnät pysäyttivät uudistuskypsän kuusikon hakkuun suunnittelun. Yleiskaavan merkintänä kohteella oli lyhenne MM eli ”maisemallisesti arvokas metsäalue”. Lisäksi kohde oli osa ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeään aluetta”. LUO-merkinnän perusteena oli ”lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti”. Lisäksi kaavassa vaadittiin hakkuulle maisematyölupaa.
Metsän lannoituksen verohyödyt
Jenny Alho
Kymenlaakso
Metsän lannoitus sopii jokaisen metsänomistajan tavoitteisiin. Kukapa ei haluaisi oman metsänsä tuottavan järeämpää tukkipuuta, samalla hiiltä sitoen ja parantaen metsän taloudellista tuottoa. Etukäteen suunnittelemalla lannoituksen verotusta on mahdollista keventää käyttämällä menovarausta. Menovarauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa osa metsätalouden pääomatuloista varataan käytettäväksi tulevina vuosina metsänhoitoon. Menovarauksen ansiosta kuluvan vuoden verotaakka kevenee.
Maataloustohtorin metsäseikkailu
Juha Marttila
Valtakunnallinen
Pitkä rupeama MTK:n puheenjohtajana on päättymässä. Toimi toi mukanaan ison roolin suomalaisen metsätalouden edunvalvojana. Pohjoisen miehenä minulla oli toki luontaista kiinnostusta metsiin ja jonkin verran käytännön kokemusta. On tämä silti ollut aikamoinen matka ja seikkailu maatalousekonomian opinnot suorittaneelle, muistelee MTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Marttila.
Lisää puuta ja äkkiä!
Juha Huttunen
Valtakunnallinen
Kasvaisipa metsäni enemmän puuta ja nopeammin. Tuon toiveeni jakavat lisäkseni varmasti moni metsänomistaja. Maanmuokkaus, jalostetun taimimateriaalin käyttäminen ja oikea-aikaiset taimikonhoidot ja harvennukset ovat tie parempaan kasvuun. Tuo hyvän metsänhoidon valtatie on helposti muutettavissa moottoritieksi ja se temppu tehdään metsänlannoituksell
