Kulottamalla maaperä paranee

20.8.2019

Leppävirran Hankamäessä kulotettiin hakkuuaukeaa metsänhoitoyhdistys Keski-Savon luonnonhoitohankkeena. Monet eliölajit hyötyvät palaneesta puuaineksesta.

Hankamäessä kulotettiin torstaina 15.8. hakkuuaukea. Paikalta on hakattu vanhaa kuusimetsää noin vuosi sitten. – Luonnonhoitohanke tämä on, taustoittaa projektin päällysmiehenä ollut leppävirtalainen Antti Ojala. Hän on Metsänhoitoyhdistys Keski-Savossa metsänhoitoesimiehenä.   
– Luonto hyötyy kulottamisesta, ja jotkin lajit suorastaan tarvitsevat palanutta puuainesta. Kulottamisella jäljitellään luonnollisia metsäpaloja, jotka voivat saada alkunsa vaikka salamaniskusta, täsmentää metsäasiantuntija Petri Parviainen.

 Kulotuksella jäljitellään luonnollisen metsäpalon aiheuttamaa kiertokulkua

Metsänhakkuusykli on Parviaisen mukaan 70–100 vuotta. Kulotusta varten hakkuutähteitä ei yritetäkään kerätä, vaan ne poltetaan. Onnistuneessa poltossa palaa myös osa maan humuskerroksesta, ja kulotuksessa syntyvä tuhka toimii lannoitteena uuden metsän kasvulle. Hankamäessä tavoitteena on lisätä talousmetsään luonnon monimuotoisuutta edistäviä elementtejä, kuten palanutta puuta ja lahopuuta. Tällaisista puuaineksista hyötyvät esimerkiksi jotkin kasvi-, hyönteis- ja lintulajit. Aluskasvillisuuden polttaminen vähentää hetkellisesti lajien välistä kilpailua ja toisaalta helpottaa uusien taimien istuttamista.

– Tämä on sinänsä hyvä paikka kulottaa, että alue rajautuu järveen, toteaa Petri Parviainen. Sammutustoimiin pumpataan vettä vieressä olevasta Kivijärvestä. – Noin päivän homma tämä on. Paloa rajataan kaivamalla kulotetun alueen ympärille kaivurilla palokuja. Ihannetilanteessa pyritään kulottamaan niin sanotusti kahden rintaman tulella: sytytetään kahdelle puolelle tuli, jotka sitten ikään kuin imeytyvät yhteen, Parviainen selittää.
– Toki tekniikat vaihtelevat maaston ja säiden mukaan. Kyteminen ja hiljainen palaminen voi jatkua pitkään, jopa useita päiviä. Paloa on seurattava, jotta se ei leviä tai pääse syttymään uudestaan.

Kulottaminen on metsän uudistamiseen ja monipuolistamiseen hyvä tapa, mutta se on työlästä ja hankalaa. – Aika paljon tämä vaatii paperitöitä. Vaikka kulotus onkin vanha metsänhoidon keino, se on menettänyt suosiotaan työläytensä vuoksi.

Hankamäen kulotus onnistui Antti Ojalan mukaan ihan hyvin kosteista sääoloista huolimatta. Alue savusi vielä perjantai aamuna - Varmaan tässä viikonloppu menee. Seuraillaan. Ei tämä kyllä tästä enää syty, arvioi Ojala.

Teksti: 
Pyry Jumppanen
Soisalon Seutu

Kuvat:
Mhy Keski-Savo