ETELÄ-KARJALAN YHTEISMETSÄ – LUVASSA TASAISTA TUOTTOA

Etelä-Karjalan Yhteismetsän perustamissopimus allekirjoitettiin 14.2.2013, jonka jälkeen vuosi 2013 kului maanmittaustoimitusten merkeissä. Varsinainen toiminta alkoi 5.3.2014 ensimmäisellä osakaskunnan kokouksella, jossa yhteismetsälle hyväksyttiin mm. toimintasuunnitelma, talousarvio, ohjesääntö ja hoitokunta.

Etelä-Karjalan Yhteismetsän avaintiedot vuoden 2021 alussa

- Pinta-ala 800 ha
- Osakastiloja 34 kpl
- Osakkaita 13 kpl
- Palstoja viiden kunnan alueella, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Lappeenrannassa, Taipalsaarella ja Kouvolassa

Hallinto

Hoitokunnan jäsenet: Erkki Rinkinen (pj.), Arto Teittinen (vpj.)  ja Matti Ahvonen. Hoitokunta kokoontuu tarvittaessa, yleensä 3-4 kertaa vuodessa.

Toimitsijamies: Erkki Jääskeläisen, Kiinteistönvälittäjä, LKV. Erkin tehtäviin kuuluu yhteismetsän operatiivinen toiminta hoitokunnan päätösten mukaisesti.

Osakkaat: Etelä-Karjalan Yhteismetsän muodostavat osakkaat ja heidän omistamat osakastilat, osakastiloja vuoden 2016 lopussa on 20 kpl. Osakaskunta kokoontuu sääntömääräisesti kerran vuodessa vuosikokouksessa.

Puukauppaa ja metsänhoitoa

Yhteismetsän tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Se takaa osakkaille tasaisen tulovirran vuosittain tehtävillä puukaupoilla. Yhteismetsän puunmyynti ja metsänhoito perustuu yhteismetsälle laadittuun metsäsuunnitelmaan.

Puukaupat yhteismetsä toteuttaa tarjouskilpailun perusteella, jossa ostajilta pyydetään leimikoista suljetut tarjoukset ja Metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineistoon perustuvien vertailulaskelmien perusteella korkeimman tarjouksen tehnyt puunostaja voittaa tarjouskilpailun.

Metsänuudistamistyöt ja taimikonhoitotyöt yhteismetsän alueella on toteutettu Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen metsureiden ja urakoitsijoiden työnä.

Tuotto

Yhteismetsä vastaa kaikista metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä kuluista ja veroista. Osakkaille Yhteismetsän ylijäämä jaetaan kerran vuodessa osuuksien suhteessa, osakkaille jaettava ylijäämä on verovapaata tuloa.

Yhteismetsän tavoitteena on laajentaa metsäpinta-alaansa, ja tällä hetkellä kaikentyyppiset palstat ovat kiinnostavia.

Yhteismetsään on helppo liittyä

Yhteismetsään liitytään maanmittaustoimituksen kautta, jonka maksaa valtio. Liittymisen yhteydessä liittyvän tilan arvo määritetään käyväksi arvoksi ja liittyjä saa tilansa arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä. Yhteismetsään liityttäessä metsäomaisuudenarvo ei muutu vaan sen muoto muuttuu metsätilasta osuudeksi yhteismetsään. Etelä-Karjalan yhteismetsään liityttäessä liittyvälle metsänomistajalle ei synny kustannuksia, vaan yhteismetsä vastaa niistä kuluista joita valtio ei kata. Liittämisestä ei aiheudu myöskään veroseuraamuksia.

Miksi yhteismetsä?

1. Omistaja pääsee helpolla
- vastuut ja velvoitteet siirtyvät yhteismetsälle

2. Tulovirta tasoittuu
- vuosittain tasaisesti tuloja yhteismetsästä

3. Parempi tuotto
- suuruuden edut puukaupassa ja hoitotöissä. Pienempi veroprosentti, yhteismetsällä 26,5 %.

4. Tulo puhtaana käteen
- yhteismetsä vastaa veroista ja veroilmoituksesta

5. Omaisuuden siirtäminen eteenpäin helpottuu
- yhteismetsän osuuksia on helppo siirtää ja jakaa eteenpäin sukupolven vaihdoksissa

6. Liittyminen helppoa, liittyjälle ei muodostu kustannuksia
- yhteismetsä vastaa niistä liittymiseen liittyvistä kuluista, joita ei makseta valtion varoista

Liittyminen tapahtuu seuraavasti:

1. Yhteydenotto: Erkki Jääskeläinen, puh. 0400-154353,  erkki.jaaskelainen@mhy.fi
2. Tila-arvio
3. Sopimus alueen liitämisestä yhteismetsään osuuksia vastaan
4. Maanmittaustoimitus