Ympäristötuki kiinnostaa Hämeessä – metsänhoitotukien käytön lisäämiselle on hyvät mahdollisuudet

20.5.2022

Suomen metsäkeskus on alkuvuoden aikana solminut Hämeessä metsänomistajien kanssa ympäristötukisopimuksia selvästi viime vuotta enemmän. Huhtikuun loppuun mennessä ympäristötukea oli maksettu metsänomistajille 377 000 euroa, mikä on lähes 35 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Metsänhoitotöihin maksettu kemera-tuki oli puolestaan 400 000 euroa, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. 

Tukimaksut varttuneiden taimikoiden hoitoon ovat Kanta-Hämeessä lähes neljänneksen ja Päijät-Hämeessä yli kolmanneksen pienemmät edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan tukimaksut suometsänhoitoon, metsätien perusparannukseen ja uusien metsäteiden tekemiseen ovat kokonaisuutena kasvaneet molemmissa maakunnissa. Tukimaksut nuoren metsän hoitoon, jonka yhteydessä tehdään myös pienpuun keruuta, ovat Kanta-Hämeessä pysyneet viime vuoden tasolla. Sen sijaan Päijät-Hämeessä laskua on 36 prosenttia.

Ympäristötuen käyttö on edelleen voimakkaassa kasvussa

Luonnonhoitovaroja on maksettu Kanta- ja Päijät-Hämeessä metsänomistajille ja luonnonhoitohankkeita toteuttaville toimijoille alkuvuodesta kiivaasti. Huhtikuun loppuun mennessä luonnonhoitovaroja oli maksettu yli 400 000 euroa, mikä on 30 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän.

Erityisesti kasvussa on edelleen ympäristötukien käyttö. Ympäristötukia on maksettu Kanta-Hämeessä alkuvuodesta 53 000 euroa ja Päijät-Hämeessä 324 000 euroa. Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi ja saa siitä korvauksen.

Yleisimpiä alkuvuonna rahoitettuja ympäristötukikohteita ovat olleet vanhat ja runsaslahopuustoiset kangasmetsät, joita on yli kolmannes kaikista kohteista. Seuraavaksi yleisimpiä ovat olleet pienveden välittömät lähiympäristöt, joita on ollut noin 30 prosenttia kohteista. Seuraavaksi yleisimpiä rahoitettuja kohteita ovat korvet.

Luonnonhoitohankkeisiin tukea on Päijät-Hämeessä huhtikuun loppuun mennessä maksettu 25 000 euroa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kanta-Hämeessä luonnonhoitohankkeisiin ei alkuvuodesta ole maksettu tukea.

Kemera-tuki kannattaa hyödyntää

Valtion kemera-tukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Viime vuonna Metsäkeskus maksoi kemera-tukia metsänomistajille puuntuotantoon 42,3 miljoonaa euroa ja metsäluonnonhoitoon 9,8 miljoonaa, josta ympäristötukia oli 9,3 miljoonaa euroa.

- Metsänhoitotöissä voidaan ahkeralla työllä vielä päästä viime vuoden tasolle, jolloin kemera-tukien käyttö olisi tänä vuonna valtakunnallisesti 37–44 miljoonaa euroa. Varoja on tälle vuodelle käytettävissä 57 miljoonaa euroa, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Kemera-tukea voi hakea taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen, suometsien hoitoon, metsäteiden kunnostukseen ja rakentamiseen ja terveyslannoitukseen. Tukea myönnetään myös luonnonhoitotöihin ja ympäristötukena metsänomistajille.

Taimikon varhaishoidon sekä nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun tukihakemus kannattaa täyttää Metsään.fi-palvelussa. Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi käynnistää myös suojeluselvityksen.  

Lisätietoa alkuvuoden kemera-tukimaksuista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Energiaa metsästä -kampanja alkaa

Metsäkeskus edistää nuoren metsän hoitoa ja pienpuun korjuuta tänä vuonna Energiaa metsästä -kampanjalla. 

– Nuoren metsän hoidolla voidaan turvata kasvatettaville puille riittävä kasvutila. Työn yhteydessä kannattaa huomioida monimuotoisuus esimerkiksi jättämällä lehtipuustoa ja riistatiheikköjä sekä säästämällä lahot ja kuolleet puut. Nuoren metsän hoidon yhteydessä on mahdollisuus kerätä pienpuuta, jota voidaan ohjata energiakäyttöön. Metsäenergialla on jatkossa kasvava merkitys osana energiansaannin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, toteaa metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta. 

Lisätietoa kampanjasta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.