Metsänlannoitus kiinnostaa Päijät-Hämeessä - lue tutkijoiden vastaukset metsänomistajien kysymyksiin

02.7.2021

Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalousinsinööriopiskelija Eemil Mäkelä teki opinnäytetyön, jossa selvitettiin Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakkaiden käsityksiä metsänlannoituksesta ja hiilensidonnasta. Työn tavoitteena oli nostaa mhy:n lannoituspalveluiden myyntiä ja selvittää metsänomistaja-asiakkaiden lannoitustarvetta ja tarkastella asiaa hiilensidonnan näkökulmasta. Samalla työ kertoo taustatietoa lannoituksesta ja hiilensidonnasta.

Tutkimus osoitti, että Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella on tarvetta metsänlannoitukselle, sillä alle puolet vastaajista oli lannoittanut aikaisemmin metsiänsä. Siitä huolimatta suurin osa vastaajista oli harkinnut metsänlannoittamista tulevaisuudessa.

Tämän lisäksi vastaajat kokivat lannoituksen tärkeäksi toimenpiteeksi, jota voidaan pitää tuottavana sijoituksena ja samalla ilmastonmuutosta hillitsevänä tekona. Tutkimuksessa vastaajat saivat esittää lannoitukseen liittyviä kysymyksiä. Näistä koostettiin usein kysytyimmät kysymykset, joihin saatiin vastaukset Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijalta Hannu Hökältä ja tutkimusprofessori Jari Hynyseltä.

1. Lannoitus nopeuttaa puun kasvua. Miten käy puuston laadulle rakennus- ja huonekalualaa ajatellen?

Hökkä: Puun laatu osin heikkenee, koska lustot ovat isompia ja tiheys vähenee. Puu on altis vaurioille etenkin silloin, jos puustolla on hidas kasvu, joka lannoituksen avulla lähtee nopeasti kasvamaan. Puu pyrkii tällöin halkeamaan nopean kasvunmuutoksen takia.

Hynynen: Lannoitus voi alentaa muodostuvan puuaineen tiheyttä viiden lannoitusta seuraavan vuoden aikana, mutta tiheyden alenema on vähäistä verrattuna tilavuuskasvun lisääntymiseen. Puuaineen ominaisuudet muuttuvat lisäravinteiden vaikutuksesta samaan tapaan kuin muiden kasvutekijöiden säädellessä kasvua.

2. Onko lannoitus kannattavaa ilman yhteiskunnan tukea eli mikä on sen todellinen lisäarvo?

Hökkä: Se riippuu kohteesta. Yleensä turvemailla lannoitus on kannattavaa, kun ei tyydytä pelkän yhden ravinteen lisäykseen. Esimerkiksi typen käyttö turvemailla ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska sillä on pieni ja lyhytaikainen lisäkasvu eikä siihen saa yhteiskunnan tukea, koska se ei ole terveyslannoittamista.

Vaikka metsän terveyslannoituksen tuki on tällä hetkellä 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, on lannoitus kannattavaa ilman tukeakin. Kannattavuustarkasteluissa tuhka- eli pk-lannoitus on kannattavaa, sillä

  • Sen sisäinen korko jopa 6–20 prosenttia.
  • Lannoituksen ansiosta ensiharvennuksen taloustulos voi olla jopa yli 2,5-kertainen verrattuna lannoittamattomaan metsään.

Hynynen: Metsänlannoitus on kannattavaa myös kivennäismailla. Investointi tulee yleensä takaisin jo seuraavassa hakkuussa. Kivennäismailla typen puute on tavallisin        kasvua rajoittava tekijä. Yhdellä lannoituksella voidaan lisätä puuston kasvua 1,5-3 m3/ha/vuosi 6-8 vuoden aikana.

Kohteet vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen. Parhaita kivennäismaiden lannoituskohteita ovat kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden havupuustot. Koivikossa lannoitus ei ole yhtä kannattavaa kuin havupuilla.

Esimerkiksi kuusikkojen boorinpuutteeseen tehty terveyslannoitus voi kasvattaa vuosikasvun jopa viisinkertaiseksi ja vaikutukset voi näkyä parin vuoden päästä lannoituksesta.

3. Missä vaiheessa kasvua lannoitus kannattaa tehdä? Ja kuinka usein?

Hökkä: Turvemailla terveyslannoituksen tarve säilyy tulevaisuudessa, koska lannoitteen ravinneannos tulee jossain vaiheessa käytetyksi loppuun. Tuhkalannoitus ei taimikoissa yleensä kannata, koska puusto ei pysty hyödyntämään kaikkea lannoitteiden tuomia lisäravinteita. Muuten lannoitus kannattaa tehdä milloin vain aina lähelle päätehakkuuseen saakka. Lannoituksen vaikutus on pitkä. Esimerkiksi turvemailla tuhkalannoituksen vaikutusaika voi olla jopa 30–40 vuotta. Tämän takia kahdella lannoituskerralla voidaan saada riittävä hyöty yhdelle kiertoajalle tai jopa hieman ylikin.

4. Miten lannoitus vaikuttaa ympäristöön, kuten esimerkiksi vesistöjen rehevöitymiseen?

Hökkä: Turvemaiden tuhkalannoitus on riskitöntä, koska siitä ei lähde liikkeelle haitallisia ravinteita. Turvemailla käytetään nykyisin lähes pelkästään raetuhkaa. Tuhkalannoituksessa voi lähteä liikkeelle jonkin verran vesiliukoisia ravinteita, kuten kalium, mutta se ei haittaa vesistöjä. Eläimiin liittyvistä vaikutuksista ei olla tehty tutkimuksia, mutta keruutuotteisiin liittyviä tutkimuksia on tehty. Tuhkalannoitus pienentää marjojen ja sienien raskasmetallipitoisuutta.

Jos lannoite joutuu suoraan ojaan, niin fosforia voi huuhtoutua vähäisiä määriä. Ravinteiden huuhtoutumista pyritään kuitenkin välttämään suojakaistojen ja suunnittelun avulla. Pohjavesien rajoitteet koskevat enemmän kivennäismaiden typpilannoitteita, jotka ovat vesiliukoisia, kuten salpietari, joten vesistöriskit riippuvat täysin lannoitteesta.

5. Voinko tehdä itse pienen koealan lannoituksesta ja miten sen vaikutuksia voi seurata?

Hökkä: Kyllä voi. Ennen lannoitusta tulee rajata alue, jonka lannoittaa ja viereen toinen alue, jota ei lannoiteta, jotta vaikutuksia voidaan vertailla. Alueiden välillä pitää olla sopiva suojaväli, joka on vähintään 10 metriä. Tärkeintä on, että puiden juuret eivät yllä toiselle alueelle. Näin muutoksia voidaan vertailla keskenään.

Koealan koolla ei ole suurta merkitystä. Jos haluaa tarkkaa mittausta kasvusta ja puuston kehityksestä, niin jokainen puu tulee lukea ja seurata yksittäisten puiden kehitystä. Tämä tarkoittaa mittauksia puustosta ennen ja jälkeen. Esimerkiksi läpimitan muutosta voi tarkastella luotettavasti 5 tai 10 vuoden päästä lannoituksesta.

6. Pitäisikö lannoitevalmistajilla olla enemmän vaihtoehtoisia lannoitusvalmisteita tarjolla?

Hökkä: Kivennäismailla on tarvetta hidasliukoisille typpilannoitteille, jotka eivät huuhtoutuisi veden mukana niin helposti pohjavesiin ja muihin vesistöihin. Turvemaille on tulossa uusi rauta-pk -lannoite, jota voidaan käyttää tuhkalannoitteen sijasta. Se sisältää hidasliukoista fosforia sekä kaliumia.

Sen etu on siinä, että rauta-pk-lannoitteen käyttömäärä on pienempi tuhkalannoitukseen verrattuna. Rauta-pk-lannoitetta levitetään noin 400 kiloa hehtaarille, kun tuhkaa levitetään tonneittain. Tämä mahdollistaa metsänomistajien omatoimisen levityksen, koska tuhansien kilogrammojen lannoitemäärien levittäminen on haastavaa tehdä itse varsinkin, jos kyseessä on pinta-alaltaan suuri alue.

7. Miten lasken oman metsäni hiilivaikutuksen?

Hökkä: Ei ole yksiselitteistä vastausta. Se on työlästä alkaa itse laskemaan. Sitä varten on tehty erilaisia laskureita. Niitä kannattaa etsiä internetistä.

8. Miten tuhkalannoitus soveltuu nuoriin metsiin erilaisilla kasvupaikoilla ja mikä on lannoitteen alkuperä ja koostumus?

Hökkä: Tuhkalannoitus soveltuu hyvin nuoriin kasvatusmetsiin kaikenlaisilla kasvupaikoilla turvemailla. Tuhkan käyttö on ympäristöystävällistä. Sen alkuperä puusta. Turpeesta saatavan tuhkan osuus vähenee huimaa vauhtia, kun turpeen poltto on vähentymässä. Tuhkan toimittajien pitää pystyä osoittamaan tuoteselosteessa, mitä heidän tuhkansa sisältää. Tämän takia tuhkalle on luotu Eviran standardit.

Suomessa tuhkalannoite on paikallisesti tuotettu. Näin kuljetuskustannukset ovat maltilliset. Tuhka on jäte lämpölaitoksille. Tämän takia he joutuvat hankkiutumaan siitä eroon. Tämän takia raaka-ainekustannus on vähäinen. Tuhkaa toimittaa isommat tuhkantoimittajat. Esimerkiksi Ekolan ja Rakeistus Oy ovat tuhkaa toimittavia yrityksiä.

Mikäli on kiinnostunut tuhkalannoituksesta, kannattaa ottaa yhteys paikalliseen toimijaan, kuten esimerkiksi Metsänhoitoyhdistykseen. He organisoivat yhteishankkein isompien alueiden lannoituksen, jolloin kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Terveiset erikoistutkija Hannu Hökältä

’Mahdollisuuksia on lannoittaa paljon suurempia pinta-aloja kuin mitä tällä hetkellä tehdään. Sitä toimintaa on mahdollista laajentaa todella paljon.’’

Lähteet:

Haastattelu 12.4.2021, Erikoistutkija Hannu Hökkä
Haastattelu 22.6.2021, Tutkimusprofessori Jari Hynynen