Hoitorästit halutaan kuntoon Päijät-Hämeessä

08.1.2021

Valtio on osoittanut mm. taimikonhoitoon ja nuorten metsien hoitoon runsaasti KEMERA varoja mutta läheskään kaikkia varoja ei ole viime vuosina käytetty.

-Metsien taimikonhoitoon sekä nuorten metsien hoitoon uhratut työt ja varat tulevat varmasti takaisin monikertaisina, vakuuttaa mhy Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen.

Valtion kiinnostusta nuorten metsien hoitoon lisää se, että työ tehdään käytännössä ihmistyönä ja tukieurojen työllistävä vaikutus on merkittävä.

-Oikea-aikainen taimikonhoito lihottaa metsänomistajan tilipussia jopa nelinkertaisesti jo metsikön ensimmäisessä kaupallisessa harvennuksessa hoitamattomaan metsään verrattuna. Hoidon laiminlyöminen sen sijaan tekee koneellisen ensiharvennuksen teknisesti ja taloudellisesti usein mahdottomaksi, toteaa Yli-Talonen.

Yksi merkittävä syy siihen, etteivät ensiharvennusleimikot tahdo kelvata metsäyhtiöille on juuri siinä, että taimikonhoito on laiminlyöty ja korjuukustannukset nousevat sen takia kohtuuttomiksi. Lisäksi metsien hoitaminen lisää niiden arvoa myös maisemallisesti ja siitä pääsevät kaikki nauttimaan.

Taimikoita ei ole pakko hoitaa. Metsälaki velvoittaa uudistamaan metsää viiden vuoden kuluessa päätehakkuusta, mutta jatkotoimiin ei voida pakottaa. Suomessa ei ole taimikonhoitopakkoa, joten metsänomistajia pitää pyrkiä motivoimaan metsänhoitoon. Nuoren metsän hoidon -kampanjallamme pyritään siihen, että vuosien varrella Päijät-Hämeeseen kertyneet taimikonhoitorästit saataisiin kuriin ja metsät tuottamaan arvopuuta täällä Suomen parhaimmilla kasvualueilla, sanoo Yli-Talonen.

Vuoden 2021 aikana tavoitteemme on jopa 1,5 kertaistaa sekä taimikonhoidot että ensiharvennukset Päijät-Hämeen alueella. Toimihenkilöt tulevat ottamaan tehostetusti yhteyttä alueemme metsänomistajiin ja erilaisilla kilpailuilla innostamme metsänomistajia arvokkaan omaisuutensa hoitoon.