Hirvivahinkokorvaukset yli kaksinkertaistuivat Päijät-Hämeessä

10.5.2021

Suomen Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan hirvivahinkokorvaukset laskivat vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna valtakunnallisesti, mutta Päijät-Hämeessä korvausmäärä nousi noin 38 000 eurosta reiluun 80 000 euroon. Ilmoituksia tuli lisääntyneessä määrin erityisesti Hämeenkosken suunnalta. Vain murto-osa hirvivahingoista johtaa vahinkoilmoitukseen.

Hirvikannan säätely on monivaiheinen prosessi

Hirvikantatavoitteet päätetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan alueellisessa riistaneuvostossa ja uusimmat tavoitteet määriteltiin maaliskuussa. Päijät-Hämeessä tavoitekantana säilyi valtakunnallinen keskiarvotavoite 2,5–3 hirveä /1000 hehtaaria.

Riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat oman alueensa hirviverotustavoitteet vuosittain. Tämän suunnitelman perusteella metsästysseurat hakevat kaatolupia seuraavalle jahtikaudelle. Lopulta hirvikannan säätelyn onnistuminen on kiinni metsästyskauden toiminnasta.  

Jäsenkyselystä kunnittaista tietoa tilanteesta

MTK ja SLC toteuttivat tammikuussa 2021 yhteisen hirvieläinkyselyn jäsenilleen. Päijät-Hämeestä vastauksia saatiin yli 600.

Viimeisen viiden vuoden aikana hirvieläinvahinkoja oli ollut alueellinen vaihtelu huomioon ottaen 30 prosentista aina lähes 60 prosenttiin vastaajista. Eniten vahinkoja raportoitiin Päijät-Hämeen pohjoisosista. Vahingonkorvauksia oli kuitenkin hakenut vain murto-osa vastaajista, 5–15 %. Yleisimmät syyt siihen, ettei vahinkoilmoitusta tehty, olivat riski joutua maksamaan maastotarkastuksen kustannukset korvauskynnyksen alittuessa, pieniksi koetut korvaukset ja hankala hakuprosessi. Kymmenes vastaajista ei tiennyt korvausmahdollisuuksista. Noin neljännes vastaajista, jotka eivät olleet hakeneet vahingoista huolimatta korvauksia, vastasi, että tietty määrä vahinkoja on hyväksyttävä luonnon monimuotoisuuden nimissä.

Tiheä hirvikanta vaikuttaa puulajivalintaan

Vastaajista yli puolet, Hartolassa jopa 70 prosenttia vastaajista, ilmoitti hirvikannan vaikuttaneen pääpuulajivalintaan. Kyseessä on useimmiten kuusen istutus joko juurikäävän vaivaamille tai liian karuille kasvupaikoille. Tämä johtaa pahimmillaan tulevina vuosikymmeninä talousmetsissä merkittäviin tulonmenetyksiin. Metsästäjät saivat vastaajilta arvosanaksi paikallisesta yhteistyöstä 4–10 asteikolla välillä 7,8–8,3.  Mikäli metsästykseen liittyvät kysymykset mietityttävät oman palstan kohdalla, tehokas tapa on ottaa yhteys suoraan metsästysseuraan, jonka kanssa sopimus metsästysoikeuden vuokraamisesta on tehty. Korvauskynnyksen alittavista hirvivahingoistakin kannattaa ilmoittaa ainakin metsänhoitoyhdistykseen, jolloin tilanteen kehittymistä pystytään seuraamaan.

Asta Sarkki, kenttäpäällikkö, MTK metsälinja

              

Sattuiko metsässäsi hirvivahinko?

  • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta.
  • Vahinkojen korvausjärjestelmä uudistui muutama vuotta sitten. Korvausperusteiden taso nousi noin kolmanneksen ja vahingon arviointiperusteisiin tuli korvaustasoa korottavia muutoksia. Esimerkiksi kuivahkon kankaalla luontaiset kuusentaimet eivät enää alenna korvauksia.
  • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti.
  • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. Sivuilta löytyy myös tarkempaa tietoa korvausjärjestelmästä sekä laskuri, jolla voi koealatietojen perusteella arvioida mahdollista korvauksen tasoa.
  • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä.
  • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla.  
  • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi.
     

Lisätiedot ja vahinkolaskuri: www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot

Kaikille avointa tietoa hirvikannoista ja metsästyksestä voi tarkastella osoitteessa riistahavainnot.fi.