Metsätilojen kysyntä jatkuu kiivaana

24.3.2020

Mhy Länsi-Uusimaan kiinteistökaupoista vastaavan Esa Holapan puhelimeen tulee toistuvasti tiedusteluja myyntiin tulevista metsäpalstoista. Innokkaita ostajia on, mutta myyntikohteita ei ole tarjolla kaikille halukkaille.

Esa Holapan mukaan niukkuus myytävistä metsätiloista on jatkunut jo pitkään. Kun korkotaso on matala, metsä koetaan turvallisena sijoituskohteena. Vaikka puun hinta on pysynyt ennallaan, metsän kasvu on tuonut tuottoa sijoitukselle.

”Hintataso on myyjän näkökulmasta hyvä. Äärimmäisen harvoin lopullinen hinta on metsäarviolaskelmaan laskettu niin sanottu käypä arvo. Metsästä on maksettu toteutuneissa kaupoissa puuston, taimikon, maapohjan ja odotusarvon yhteishinta tekemättä mitään vähennyksiä – toisinaan jopa vielä nämä määrät ylitetään.”

Ensimmäiseksi tehdään arvio myytävästä metsästä

Metsätilaa myytäessä ei pidä tuijottaa maksettuja keskihehtaarihintoja. Toteutuneiden kauppojen hintahaitari on leveä, koska metsäkiinteistön hinnasta valtaosa on puuston arvoa. Puuston määrä voi vaihdella alle kymmenestä kuutiosta hehtaarilla jopa yli 400 kuutioon hehtaaria kohti. Tämä tietysti näkyy hinnassa.  Ammattitaidolla tehty arvio on onnistuneen metsäkaupan alku.

Arvion valmistumisen jälkeen pitää miettiä, löytyykö kohteelle uusi omistaja lähipiiristä vai haetaanko vapailta markkinoilta ostaja ja paras mahdollinen hinta.

Etelä-Suomen metsätilojen kautta myydessä kohteelle annetaan 3 – 4 viikon pituinen tarjousaika. Kun tarjoukset on saatu ja myyjä tehnyt päätöksen, kuluu suunnilleen samanmoinen aika siihen, kun kauppakirja on tehty ja raha vaihtanut omistajaa.

Kannattaako myyntiin tulevaa metsää stailata?

Asuntojen myynnissä muotiin tullutta erityistä palstan stailausta Holappa ei neuvo tekemään. Korkeintaan metsässä mahdollisesti olevat törkykasat kannattaa siivota pois. Hakkuiden suhteen Holappa kehottaa varovaisuuteen.

”Puun myynnistä peritään 30 % veroa 30 000 euroon asti, ja sitä suuremmista myynneistä 34 %.  Kun myydään koko palsta, veroa maksetaan vain myyntivoitosta. Nämä ovat jokaisessa kaupassa ehdottomasti etukäteen selvitettäviä asioita, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä,” painottaa Holappa.

Taimikonhoitoihin tai tieyhteyden parantamiseen kulutetut eurot harvoin nostavat metsän hintaa siinä määrin, että niitä kannattaa ennen myyntiin laittoa tehdä. Joillekin ostajille runsaat taimikonhoitorästit saattavat toimia jopa ostohalun lisääjänä – omassa metsässä työn tekeminen voi tuntua houkuttelevalta.

Myös aivan paljaaksi hakatuilla metsäpohjilla on markkinaa. Alueita saatetaan etsiä vaikka joulukuusten kasvatukseen tai tavoitteena on saada mahdollisimman paljon hehtaareita, puustolla ei ole niin väliä. Holapan mukaan kaikki palstat löytävät ostajan, kunhan hintapyyntö on järkevissä rajoissa.

Milloin on järkevää myydä metsäpalsta pois?

Jatkuva niukkuus myytävistä metsäpalstoista johtunee ainakin joltakin osalta tunnesyistä. Perheelle ”aina” kuulunutta metsäpalstaa ei hennota myydä.

”Metsä pitäisi pystyä näkemään yhtenä omaisuuden lajina. Jos sen hoitamiseen ei ole aikaa eikä kiinnostusta, silloin siitä voi olla järkevää luopua ja sijoittaa rahat muualle”, pohtii Esa Holappa.

Yhteystiedot