Sippolan alueen uusi metsäasiantuntija Anni Korhonen odottaa tapaamisia metsänomistajien kanssa

kymenlaakso

Tuorein metsäasiantuntijavahvistus Anni Korhonen myöntää joskus katselleensa Mhy Kymenlaakson toimihenkilökaartia nettisivuilla ja pohtinut, olisikohan kukaan jäämässä eläkkeelle. Harmillisesti naamagalleria näytti hänen silmäänsä liian nuorelta, mutta hän jäi toivomaan, josko joku päivä paikka tulisi hakuun. Ja niinhän siinä kävikin. 

- Huomasin Metsälehden sivuilta, että nyt on paikka auki. Heti pistin hakemuksen, Korhonen nauraa. 

Hän piti kaksi välivuotta lukion jälkeen, ennen kuin päätyi opiskelemaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun.  

- Ensimmäisen välivuoden olin töissä kotihoidossa ja hain opiskelemaan puheterapeutiksi. Toisen välivuoden olin armeijassa ja siellä kiinnostuin metsäalasta. Olin luonteeltani ujo, joten ajattelin, että metsässä on mukava tehdä töitä.   

Metsäkoulun aikana Korhonen pyrki työharjoitteluissa näkemään laajasti eri työnkuvia.  Hän kävi muun muassa Islannissa kolmen kuukauden vaihdossa ja työskenteli paikallisella taimitarhalla. Yhtenä kesänä harjoittelu sisälsi paljon metsäsuunnittelua ja yksin tekemistä. 

- Silloin pohdin, että kyllä metsässä tekeminen on kivaa, mutta kaipasin työhön enemmän ihmiskontakteja. 

Korhonen muutti metsäopintojen loppupuolella Ylläkselle kokeilemaan muita tehtäviä. Puolen vuoden jälkeen K-kaupan seinät tulivat liian nopeasti vastaan ja Korhonen haaveili työstä metsäalalla. Työnhaku tärppäsi Metsänhoitoyhdistys Päijänteellä, jossa tietotaito karttui kahden ja puolen vuoden ajan. 

Maanviljelyä metsänhoidon rinnalla

Haminasta kotoisin oleva Korhonen muutti takaisin sukutilalleen. Tilalla on vahvat juuret vihannesviljelyn parissa ja paluumuuttaja uskookin, että hän pääsee tilan töihin kiireapulaiseksi.  

Vapaa-ajalla Korhonen pelaa lentopalloa ja ulkoilee sesongin mukaan.  

Luonnossa liikkuminen on lähellä urheilullisen Anni Korhosen sydäntä.

Myös lavatanssit ovat lähellä Korhosen sydäntä.  

- Lapsesta saakka olen kuunnellut Souvareita ja Anne Mattilaa. Ensimmäiset lavatanssimuistot ovat 10 – 15 vuotiaana, kun pääsin mummon mukana lavoille. Lopulta vanhojen tanssit olivat se, joka sytytti harrastuksen pariin. Seuraavana kesänä uskaltauduin lavalle ilman suurempaa osaamista. Jos joku haki niin sanoin, että jos opetat, niin lähden tanssimaan, Korhonen nauraa.   

Metsänhoitotyöt ovat myös kuuluneet Korhosen vapaa-aikaan. Nyt niiden tekeminen on helpottunut, kun metsät ovat lähempänä kuin Keski-Suomessa asuessa.   

Työltään Korhonen odottaa eniten metsänomistajien tapaamisia.  

- Mukava päästä metsänomistajien kanssa tutuksi. Odotan myös sitä, että pääsee kunnolla työnsyrjään kiinni. Marraskuun ajan olen ollut remmissä mukana ja päässyt työyhteisöön helposti mukaan. Porukalla tehdään töitä ja autetaan toisia tarpeen mukaan, tätä arvostan suuresti, Korhonen pohtii. 

Anni Korhosen ja muiden metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löydät täältä>>

Ajankohtaista

  1. ASF-tilannekuva Mhy Kymenlaakson alueella

    ASF-tilannekuva Mhy Kymenlaakson alueella

    Kymenlaakso

    Perjantaina 28.8. tehtiin uusi ASF eli sikaruttolöydös Pyhtäältä noin 40 kilometrin päässä aiemmalta ydinalueelta. ASF-tartuntavyöhykettä laajennettiin ja se ulottuu 2.9.2026 Vironlahdelta Loviisaan. Metsänomistajien näkökulmasta on tärkeää korostaa, että metsätaloustyöt voivat jatkua ASF-rajoitusalueella Ruokaviraston uuden 1.9.2026 päivitetyn ohjeistuksen mukaisesti. Metsien hoitoa, puunkorjuuta ja muita metsätalouden töitä voidaan tehdä normaalisti tartunta-alueella, kun toiminnassa noudatetaan viranomaisten ja Ruokaviraston antamia ohjeita.

    Lue lisää
  2. Ennallistaminen onnistuu vain metsänomistajien luottamuksella

    Ennallistaminen onnistuu vain metsänomistajien luottamuksella

    Kymenlaakso

    Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoite. Siitä tuskin on metsänomistajienkaan keskuudessa suurta erimielisyyttä. Mutta keinoilla on väliä. Suomen ennallistamissuunnitelmaa valmisteltaessa yksi periaate pitää sanoa selvästi: yksityismailla toimien on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Siitä ei saa joustaa.

  3. Kansallinen ennallistamissuunnitelma tarvitsee vielä perusteellisen korjauksen

    Kansallinen ennallistamissuunnitelma tarvitsee vielä perusteellisen korjauksen

    Kymenlaakso

    Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoitteemme. Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet sen eteen pitkäjänteistä työtä vuosikymmenten ajan. Metsien luonnonhoitoa kehitetään jatkuvasti, ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat osoittaneet, että parhaisiin tuloksiin päästään yhteistyöllä, ei pakolla. Siksi on tärkeää, että myös Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma rakentuu luottamukselle, selkeille pelisäännöille, ennakoitavuudelle ja maanomistajien oikeuksien kunnioittamiselle. Nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa nämä tavoitteet eivät vielä täyty.