Ennallistaminen onnistuu vain metsänomistajien luottamuksella
kymenlaakso
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoite. Siitä tuskin on metsänomistajienkaan keskuudessa suurta erimielisyyttä. Mutta keinoilla on väliä.
Suomen ennallistamissuunnitelmaa valmisteltaessa yksi periaate pitää sanoa selvästi: yksityismailla toimien on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Siitä ei saa joustaa.
Kymenlaaksossa tämä on erityisen tärkeää. Peräti 78 prosenttia metsistä on yksityismetsiä, ja metsillä on suuri merkitys maakunnan taloudelle ja työllisyydelle. Metsänomistajia ei pidä nähdä ennallistamisen kohteina vaan kumppaneina. METSO, HELMI ja talousmetsien luonnonhoito osoittavat, että yhteistyöllä saadaan tuloksia.
Toinen iso kysymys ovat luontotyyppien määritelmät. Boreaalisten luonnonmetsien, harjumetsien ja puustoisten soiden määritelmät ratkaisevat, kuinka suuria pinta-aloja tavoitteet koskevat. Metsänomistajan pitää tietää, mitä tämän päivän luonnonhoito merkitsee tulevaisuudessa. Hyvästä teosta ei saa myöhemmin seurata käyttörajoitusta.
Kolmas kysymys on rahoitus. Jos yhteiskunta haluaa lisää ennallistamista, rahoituksen pitää olla kunnossa. Kustannuksia ei voida myöhemmin siirtää maanomistajien kannettaviksi.
Kaakkois-Suomessa suojelupaine kasvaa samalla, kun muu maankäyttö voi vähentää puuntuotantoon käytettävien metsien määrää. Samaan aikaan alueen teollisuus tarvitsee puuta.
Monimuotoisuutta ei pidä edistää metsätaloutta syrjäyttämällä. Kaakkois-Suomen metsäohjelman lähtökohta on hyvä: metsien kasvua voidaan vahvistaa yhtä aikaa monimuotoisuuden kanssa.Tarvitsemme elinvoimaisia metsiä, toimivaa metsätaloutta ja lisää monimuotoisuutta.
Vapaaehtoisuus, selkeät määritelmät ja riittävä rahoitus. Näistä ensimmäisestä ei pidä tinkiä. Luottamusta ei rakenneta pakolla.
Janne Ristola, johtaja, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
Jarmo Haimila, toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Kaakko
Jouni Väkevä, kenttäpäällikkö, MTK
Mielipidekirjoitus julkaistu Kymen Sanomissa 17.8. ja Kouvolan Sanomissa 18.8.
Ajankohtaista
Kansallinen ennallistamissuunnitelma tarvitsee vielä perusteellisen korjauksen
Kymenlaakso
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoitteemme. Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet sen eteen pitkäjänteistä työtä vuosikymmenten ajan. Metsien luonnonhoitoa kehitetään jatkuvasti, ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat osoittaneet, että parhaisiin tuloksiin päästään yhteistyöllä, ei pakolla. Siksi on tärkeää, että myös Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma rakentuu luottamukselle, selkeille pelisäännöille, ennakoitavuudelle ja maanomistajien oikeuksien kunnioittamiselle. Nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa nämä tavoitteet eivät vielä täyty.
Paperilaskuihin lisätään toimistomaksu 1.8.2026 alkaen
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaakson lähettämiin paperilaskuihin lisätään 1.8.2026 alkaen toimistomaksu. Toimistomaksu on 5 € laskua kohden. Toimistomaksulla katetaan paperilaskun lähetyskulut. Tilaamalla Mhy Kymenlaakson laskut jatkossa e-laskuna tai sähköpostilaskuna paperisen sijaan, säästät aikaa ja vaivaa. Voit kuitenkin olla huoletta, mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta tilata e-laskua tai sähköpostilaskua, saat laskut jatkossakin paperisena.
Kuusitukin hinnassa jopa yli 15 euron erot kuutiolle
Kymenlaakso
Puumarkkina käy Kymenlaaksossa edelleen vilkkaana. Viime viikkoina kesäkorjuukelpoisista kuusikon uudistushakkuista on maksettu parhaimmillaan yli 90 euroa kuutiometriltä, kun heikoimmat tarjoukset ovat jääneet noin 75 euroon kuutiolta. Hintojen suuri vaihtelu kertoo siitä, että puunostajien tarpeet eroavat tällä hetkellä merkittävästi. Metsänomistajalle ero voi tarkoittaa tuhansien eurojen lisätuloa samalla leimikolla.
