Metsänomistajat osoittavat kantavansa vastuuta - metsänhoitoaktiivisuus kasvussa Kymenlaaksossa
kymenlaakso
Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana metsänomistajat ovat tilanneet metsurin metsäänsä töihin useammin kuin aiempina vuosina samaan aikaan.
Alkuvuosi on ollut Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntijoille hektistä aikaa. Puukauppa käy kiivaana ja samalla myös metsänhoitotöiden suunnittelu on kovassa vauhdissa. Taimikonhoitokysyntä onkin kaksinkertaistunut verrattuna samaan ajankohtaan aiempina vuosina.
- Kymenlaaksolaiset metsänomistajat ovat selkeästi aiempaa aktiivisempia metsänhoitotöissä ja se on ilahduttava huomata. Aktiivisuuteen on monia syitä, ja viime aikoina käyty metsäkeskustelu on varmasti yksi niistä Metsänomistajat haluavat selkeästi osoittaa vastuullisen toimintansa käytännössä, tilannetta summaa Mhy Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen.
Puukauppa on käynyt viime syksystä saakka ja sen tiedetään kiihdyttävän myös taimikonhoitojen määriä. Puukaupparahat halutaan sijoittaa metsän kasvun ylläpitämiseen eli taimikonhoitoon. Kuluvana vuonna päättyy myös metsänhoidon tukea myöntävä kemera-laki.
Aktiiviseen taimikonhoitokauteen on varauduttu työn toteuttajien puolesta.
- Olemme käyneet sopimusyrittäjien kanssa keskustelua tulevan työkauden töistä. Osa yrittäjistä on varautunut kesään rekrytoimalla lisää työntekijöitä.
Metsä hoitajaansa kiittää
Taimikonhoito on uudistamistoimenpiteiden jälkeen tärkein investointi uuden puusukupolven alkutaipaleella.
- Komeasti huojuva hongikko ei tule automaattisesti vaan metsänomistajan on tehtävä työtä palkkansa eteen. Luonnonvarakeskuksen tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että taimikonhoitoon laitettu euro poikii keskimäärin kolmen euron lisäyksen puukauppatuloon, kertoo metsäasiantuntija Olli Karppinen Inkeroisissa.
Karppinen muistuttaa, että taimikonhoito myös aikaistaa puukauppatuloja, sillä puu kasvaa nopeammin, kun sillä on tilaa. Samalla siis metsästä saatavat tulot aikaistuvat. Tutkimuksen mukaan hoitotyöt myös parantavat tukkisaantoa eli metsänomistaja saa hoidetun metsän hakkuussa enemmän tukkia kuin hoitamattoman.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta taimikonhoito on myös tärkeä metsänhoidollinen toimenpide. Puut pysyvät elinvoimaisina, kun niiden valon ja ravinnonsaannista huolehditaan. Näin puut ovat kestävämpiä tuhoja vastaan. Taimikonhoidolla voidaan myös suosia sekapuustoisuutta ja vaikuttaa siten metsikön puulajisekoitukseen. Tämä lisää myös metsien tuhonkestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.
Mistä metsänomistaja sitten saa apua, jos oma aika tai osaaminen ei riitä?
- Voin lohduttaa, että harva metsänomistaja nykyään on enää omatoiminen, sillä metsätaloutta harjoitetaan harvoin päätoimisesti. Päivätyöt ja muu elämä vie aikaa ja usein metsätyöt teetetään ulkopuolisella. Soittoa vain meille, niin me autamme asioissa eteenpäin” Karppinen kehottaa.
Ajankohtaista
Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistykselle on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -merkki
Kymenlaakso
Olemme saaneet Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeuden osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia millä tahansa toimialalla yritysmuodosta riippumatta. Suomalaisen työn myöntämä Yhteiskunnallinen Yritys -merkki auttaa tunnistamaan nämä yritykset luotettavasti. Yhteiskunnallinen Yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus.