Metsänomistajat osoittavat kantavansa vastuuta - metsänhoitoaktiivisuus kasvussa Kymenlaaksossa
kymenlaakso
Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana metsänomistajat ovat tilanneet metsurin metsäänsä töihin useammin kuin aiempina vuosina samaan aikaan.
Alkuvuosi on ollut Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntijoille hektistä aikaa. Puukauppa käy kiivaana ja samalla myös metsänhoitotöiden suunnittelu on kovassa vauhdissa. Taimikonhoitokysyntä onkin kaksinkertaistunut verrattuna samaan ajankohtaan aiempina vuosina.
- Kymenlaaksolaiset metsänomistajat ovat selkeästi aiempaa aktiivisempia metsänhoitotöissä ja se on ilahduttava huomata. Aktiivisuuteen on monia syitä, ja viime aikoina käyty metsäkeskustelu on varmasti yksi niistä Metsänomistajat haluavat selkeästi osoittaa vastuullisen toimintansa käytännössä, tilannetta summaa Mhy Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen.
Puukauppa on käynyt viime syksystä saakka ja sen tiedetään kiihdyttävän myös taimikonhoitojen määriä. Puukaupparahat halutaan sijoittaa metsän kasvun ylläpitämiseen eli taimikonhoitoon. Kuluvana vuonna päättyy myös metsänhoidon tukea myöntävä kemera-laki.
Aktiiviseen taimikonhoitokauteen on varauduttu työn toteuttajien puolesta.
- Olemme käyneet sopimusyrittäjien kanssa keskustelua tulevan työkauden töistä. Osa yrittäjistä on varautunut kesään rekrytoimalla lisää työntekijöitä.
Metsä hoitajaansa kiittää
Taimikonhoito on uudistamistoimenpiteiden jälkeen tärkein investointi uuden puusukupolven alkutaipaleella.
- Komeasti huojuva hongikko ei tule automaattisesti vaan metsänomistajan on tehtävä työtä palkkansa eteen. Luonnonvarakeskuksen tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että taimikonhoitoon laitettu euro poikii keskimäärin kolmen euron lisäyksen puukauppatuloon, kertoo metsäasiantuntija Olli Karppinen Inkeroisissa.
Karppinen muistuttaa, että taimikonhoito myös aikaistaa puukauppatuloja, sillä puu kasvaa nopeammin, kun sillä on tilaa. Samalla siis metsästä saatavat tulot aikaistuvat. Tutkimuksen mukaan hoitotyöt myös parantavat tukkisaantoa eli metsänomistaja saa hoidetun metsän hakkuussa enemmän tukkia kuin hoitamattoman.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta taimikonhoito on myös tärkeä metsänhoidollinen toimenpide. Puut pysyvät elinvoimaisina, kun niiden valon ja ravinnonsaannista huolehditaan. Näin puut ovat kestävämpiä tuhoja vastaan. Taimikonhoidolla voidaan myös suosia sekapuustoisuutta ja vaikuttaa siten metsikön puulajisekoitukseen. Tämä lisää myös metsien tuhonkestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.
Mistä metsänomistaja sitten saa apua, jos oma aika tai osaaminen ei riitä?
- Voin lohduttaa, että harva metsänomistaja nykyään on enää omatoiminen, sillä metsätaloutta harjoitetaan harvoin päätoimisesti. Päivätyöt ja muu elämä vie aikaa ja usein metsätyöt teetetään ulkopuolisella. Soittoa vain meille, niin me autamme asioissa eteenpäin” Karppinen kehottaa.
Ajankohtaista
Harjoittelijaksi Mhy Kymenlaaksolle
Kymenlaakso
Opiskeletko metsäalaa? Hyvä! Mhy Kymenlaakso etsii kesälle 2026 kahta asiakaspalveluhenkistä metsäharjoittelijaa. Harjoittelijana pääset tutustumaan kaikkiin palveluihimme ja monipuolisiin työnkuviin. Opit uutta käytännön metsätaloudesta sekä pääset kehittämään asiakaspalvelu- ja viestintätaitojasi.
Mhy Kymenlaakson metsäasiantuntijoissa väliaikaisia muutoksia
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaakson metsäasiantuntijoista Sanna Ahtiainen, Heidi Ahonen ja Anni Korhonen jäävät vanhempainvapaalle. Heidän sijaisinaan metsänomistajia palvelee viime kesältä tutut harjoittelijat Otto Holmsten, Hanna Metsälä ja Lauramaija Sinkkonen. Otto, Hanna ja Lauramaija saivat syksyn aikana opinnot valmiiksi ja jatkavat metsäasiantuntijan sijaisina Mhy Kymenlaaksossa.
Mhy Kymenlaakson toimistopäällikkö Eija Auviselle on myönnetty ansioristi
Kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toimistopäällikkö Eija Auviselle on myönnetty itsenäisyyspäivänä 6.12.2025 Suomen Leijonan ansioristi. Suomen Leijonan ansioristi on valtiollinen kunniamerkki, joka myönnetään ansiokkaasta työstä Suomen hyväksi. Ansioristin voi ansaita huomattavista siviili- ja sotilasansioista.
