Asiantuntija paljastaa puukaupan sudenkuopat – näissä kohdissa kannattaa metsänomistajan olla hereillä

Kun metsänomistaja käy puukaupoille, tärkein muistettava asia on se, että puunostajia on useita ja heillä kaikilla on erilaiset tarpeet. Kiirehtiminen ja ensimmäiselle tarjoajalle myynti tuntuu houkuttelevalta, mutta siinä piilee monta sudenkuoppaa. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntijat tekevät päivittäin töitä sen eteen, että metsänomistaja löytää parhaan ostajan omille puilleen.

Puukauppa on metsänomistajalle iso tapahtuma. Keskimääräinen metsänomistaja tekee puukauppaa harvoin, joten on ymmärrettävää, että silloin haluaa kaiken menevän oikein.

Elimäeltä kotoisin oleva Risto Perintö arvostaa ammattitaitoa ja helppoutta puukaupoissa. 

- Tulin metsänomistajaksi 2000-luvun alussa. Ja alusta asti olen käyttänyt Metsänhoitoyhdistyksen apua puukaupoilla. On paljon helpompaa, kun ei itse tarvitse soitella alueen ostajia läpi ja tarjotella jokaiselle erikseen. Eikä edes itse tiedä kaikkia alueen ostajia, niin hyvä, kun ammattilainen hoitaa kokonaisuuden.

Metsänomistajalla paljon vaihtoehtoja

- Kun metsänomistaja ottaa yhteyttä puukaupan tiimoilta, on listalla paljon kysymyksiä, jotka mietityttävät. Eikä ihmekään, sillä onhan se iso kokonaisuus jossa on paljon huomioon otettavia asioita, tiivistää metsäasiantuntija Helena Koivisto. Päivittäin puukauppoja työkseen kilpailuttavan Koiviston mukaan yleisin harhaluulo on, että ostaja määräisi kaiken. Näin asian laita ei kuitenkaan ole.

- Metsänomistaja päättää, mitä myydään, millä hinnalla ja milloin. Hyvän kysynnän aikana ostajat lähestyvät herkästi metsänomistajia, mutta tässä kohtaa on tärkeä pitää pää kylmänä. Jos yksi soittaa puukauppa-asioilla, on potentiaalisia ostajia varmasti useampia, Koivisto muistuttaa.

Ostajan tärkein tavoite on saada tarvitsemaansa raaka-ainetta itselleen edullisilla ehdoilla. Siksi metsänomistajan on kiinnitettävä huomiota sopimusehtoihin. 

- Samat sertifikaatteihin ja metsälaki velvoittaa kaikkia metsäalan toimijoita, mutta kaikki muu tulee kirjata sopimukseen ja tarvittaessa merkitä maastoon. 

Useimmiten sopimuksiin tulee maininnat vaikkapa tiettyjen alueiden jättäminen kaupan ulkopuolelle tai rajoitukset korjuuaikoihin. 

- Meidän tärkein tehtävämme on ymmärtää metsänomistajan toiveet ja tavoitteet ja siirtää tämä tieto kokonaisuudessaan puunostajalle ja valvoa, että asiat hoituvat niin kuin on sovittu, Koivisto tiivistää. Koivisto kokeekin tekevänsä merkityksellistä työtä, kun hän auttaa metsänomistajaa löytämään parhaan ostajan juuri hänen puilleen.

Pelkkä hinta ei kerro totuutta – katkontapankki kertoo

Vertailusta puhuttaessa usein ajatellaan virheellisesti, että se tarkoittaa hintojen vertailua.

- Pelkkä hintojen vertailu ei kerro lopputuloksesta. Se kertoo, kuinka paljon ostaja on valmis maksamaan puusta, mutta se ei sitä, miten ostaja katkoo puut.

Puusta saa monipuolisesti raaka-ainetta eri yritysten tarpeisiin. Ostajilla on siksi erilaiset tarpeet: ensimmäinen tarvitsee pitkää pylvästä, toinen pieniläpimittaista tukkia ja kolmas kaipaa kuitua tai energiapuuta.

- Jokainen metsä on erilainen ja tarjoaa erilaisia katkontamahdollisuuksia. Siksi on tärkeä löytää se oikea ostaja, jotta pitkään kasvatettu puusto tulee hyödynnetyksi taloudellisesti parhaalla tavalla, Koivisto summaa katkonnan merkitystä.

Tässä työssä metsäasiantuntijoita auttaa Metsänhoitoyhdistyksen Katkontapankki. Katkontapankin avulla metsäasiantuntija pystyy arvioimaan katkontaa, jolla kukin ostajatarjokas puunsa katkoo.

- Katkontapankkiin on kertynyt vuosien saatossa miljoonien mottien tieto toteutuneiden puukauppojen hakkuutiedoista. Kun pohjadataa on tarpeeksi, pystymme mallintamaan, miten eri ostajat korjaavat puut erilaisissa leimikoissa. Ja tätä tietoahan ei ole kenelläkään muulla metsäalan toimijalla. Katkontapankki täyttää itseasiassa tänä vuonna 20 vuotta, Koivisto kertoo.

Puukauppaa helpolla tavalla ammattilaisen avulla

Perintö pitää tärkeänä sitä, että hän sopii metsäasiantuntijan kanssa asioiden hoidosta valtakirjalla ja asiantuntija hoitaa siitä eteenpäin kaiken. 

- Riittää, että soitan Helenalle, niin hän hoitaa paperityöt. Kun Helena on saanut tarjoukset, hän soittaa ja käymme tarjoukset ja vertailut läpi. Sitten vain teen päätöksen kenelle myydään, Perintö summaa.

- Tiedän kavereita, jotka myyvät aina samalle ostajalle, kehen ovat tottuneet. Olen joskus koettanut kertoa muista mahdollisuuksista, mutta se on kuin puulle puhuisi, Perintö nauraa. 

- Metsänhoitoyhdistyksen kautta olen itse saanut paljon vaihtoehtoja kenelle myydä. Aika monesti omat puut ovat päätyneet pienemmille ostajille eikä suurille integraateille.

Metsäasiantuntijan ja metsänomistajan välinen yhteistyö kysyy myös luottamusta, sillä onhan kyse isoista päätöksistä.

- Helenalle aikanaan sanoin, että jos joskus oikein hyvän hinnan saisi, niin harkitsen myymistä. Viime kerralla kaupat sitten lähtivät liikkeelle, kun Helena soitti ja kertoi hintojen olleen nousussa. Ja sitten sainkin hyvän hinnan. Olin tyytyväinen lopputulokseen. 

- Seuraavaksi sinne tuleekin maanmuokkaus ja uudet taimet. Osan ajattelin istuttaa itse, mutta loput saavat tulla metsurit laittamaan, minä taidan rahdata ne laatikot aukolle, kestävyysurheilua harrastava Perintö pohtii. 

Seuraavat puukaupat alkavatkin jo lähestyä, sillä metsänomistajauransa alussa Perinnön istuttamat taimet saavuttavat kohta ensiharvennusiän.

Onnistuneen puukaupan avaimet Metsänhoitoyhdistyksestä

Lue lisää siitä, kuinka Metsänhoitoyhdistys auttaa sinua puukaupoilla>>