Kun hakkuuaikomus tyssää luontokohteeseen - esimerkki edunvalvonnan tärkeydestä

etela-karjala

Tämä on kertomus eteläisestä Kymenlaaksosta, jossa kaavamerkinnät pysäyttivät uudistuskypsän kuusikon hakkuun suunnittelun. Yleiskaavan merkintänä kohteella oli lyhenne MM eli ”maisemallisesti arvokas metsäalue”. Lisäksi kohde oli osa ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeään aluetta”. LUO-merkinnän perusteena oli ”lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti”. Lisäksi kaavassa vaadittiin hakkuulle maisematyölupaa. 

Yleiskaavan laatinut kunta antoi ohjeeksi, että suunniteltu uudistushakkuu on kunnan puolesta ok, eikä maisematyölupaakaan tarvita, mutta lepakoiden huomiointi pitäisi vielä varmistaa ELY-keskukselta. Sieltä saadut ohjeet pysäyttivätkin sitten koko hankkeen. ELY antoi luvan vain varovaisiin harvennuksiin tai jatkuvan kasvatuksen hakkuuseen.

Metsänhoidollisesti haastava yhtälö

Kun kyse oli uudistuskypsästä kuusikosta ja sijainti lähellä tuulista merenrantaa oltiin haastavassa tilanteessa niin metsänhoidon kuin metsänomistajan talouden kannalta. Vanhan, osin lahovikaisen kuusikon harventaminen johtaisi suurella todennäköisyydellä jatkuviin tuulituhoihin ja edelleen myös kirjanpainajan leviämiseen. Eikä jatkuvan kasvatuksen hakkuulle ollut puuston rakenteen puolesta edellytyksiä. Vaikka kohde oli pienehkö, alle hehtaarin kokoinen, arvioitiin puuston myyntiarvoksi noin 18 000 euroa. 

Apua edunvalvonnasta

Tässä kohtaa puukauppaa valtakirjalla hoitanut metsänhoitoyhdistys ”painoi edunvalvontanappia ja lähti yhdessä MTK:n kanssa hakemaan ratkaisua tilanteeseen. Keskustelu aloitettiin ELY:n virkamiehen kanssa ja pian oltiinkin maastossa tutustumassa kohteeseen - mukana maanomistaja, ELY:n virkamies, mhy:n metsäasiantuntija ja MTK:n kenttäpäällikkö. 

Maastokierroksen aikana ratkaisu alkoi vähitellen hahmottua eli mitkä hakkuutoimet juuri tässä kohteessa olisivat mahdollisia ja toimivia, niin maanomistajan, maiseman kuin lepakoidenkin kannalta. Keskustelujen lopputuloksena päädyttiin siihen, että järeät kuuset hakataan mutta kuvion kivikkoisen alueen järeät männyt jätetään siemenpuiksi ja ylläpitämään metsäistä maisemaa koska niiden arvioitiin kestävän tuulta riittävän hyvin. Lisäksi päätettiin säästää kaikki lehtipuut sekä pienet kuuset, etenkin ryhmissä olevat.

Kaikki osapuolet olivat lopulta tyytyväisiä näihin suunnitelmiin, ja metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija pääsikin nopeasti jatkamaan keskeytyneen puukaupan kilpailutusta ja hakkuun toimeenpanoa. 

Yhdessä tekeminen parantaa onnistumismahdollisuuksia

Mitä tarinasta voi oppia vastaisen varalle? Rakentava keskustelu ja kaikkien osapuolten kuuntelu auttaa hyvään alkuun. Ja viranomaisilta kannattaa kysyä ja varmistaa, mitä kaavamääräyksillä tai muilla ohjeilla tarkoitetaan, jos niissä on vähänkään epäselvyyttä tai tulkinnanvaraa. Aivan ratkaisevaa oli käydä yhdessä maastossa tutustumassa olosuhteisiin ja pohtia mikä ylipäätään olisi mahdollista kohteen olosuhteissa.

Tapaus on myös hyvä esimerkki siitä mitä metsänhoitoyhdistyksen edunvalvonta voi käytännössä olla. Umpikujasta päästiin nopeasti yli ja metsäomistaja pääsi hyödyntämään metsäomaisuuttaan vain lyhyeksi jääneen viiveen jälkeen. 

Erikseen on vielä mainittava MTK:n asiantuntijoiden taustatuki metsänhoitoyhdistyksen paikalliselle edunvalvonnalle. MTK:n valtakunnalliset maankäytön ja juridiikan asiantuntijat tarjosivat hyviä neuvoja, miten tilanteessa voisi ja kannattaisi edetä. Taustakeskustelua käytiin myös siltä varalta, että ratkaisua ei löytyisikään neuvottelujen kautta. Vaihtoehtona oli korvaustoimituksen käynnistäminen kaavarajoituksen aiheuttamasta taloudellisesta haitasta. Näissä tilanteissa ensisijaisena vaihtoehtona pidetään kuitenkin neuvottelujen tietä, mikä tällä kertaa myös onnistui hyvin.

Jouni Väkevä

MTK Kenttäpäällikkö

MTK Metsänomistajat -linjan Kaakkois-Suomen kenttäpäällikkö

Liittyvät bloggaukset

  1. Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen

    Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen

    Etelä-Karjala

    Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä.

    Lue lisää
  2. Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä

    Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä

    Etelä-Karjala

    Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.

  3. Tekoäly metsäasiantuntijan apuna

    Tekoäly metsäasiantuntijan apuna

    Hanna Vuolteenaho

    Etelä-Karjala

    Tekoäly on tulossa yhä vahvemmin osaksi myös metsäasiantuntijoiden jokapäiväistä työtä. Tekoälypohjaisia karttatasoja on asiantuntijatyön apuna esimerkiksi taimikonhoidon suunnittelussa ja kohteiden hinnoittelussa sekä lannoitustarpeen arvioinnissa. Tekoäly arvioi myös kohteen luonnon monimuotoisuutta.

2026 © Metsänhoitoyhdistykset

Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja Googlen tietosuojakäytäntö ja käyttöehdot pätevät.