Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
etela-karjala
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä.
Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
Työparit kiersivät maastossa, tapasivat metsänomistajia ja tekivät tilakäyntejä, joiden pohjalta syntyi toimenpidesuunnitelmia ja tarjouksia. Samalla jaettiin arjen käytäntöjä, sparrattiin toisia ja pohdittiin, miten omaa työtä voisi tehdä tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin.
Päivän toteutuksessa puolet Kymenlaakson metsäasiantuntijoista suuntasi Etelä-Karjalaan ja vastaavasti puolet Etelä-Karjalan asiantuntijoista työskenteli Kymenlaaksossa. Näin varmistettiin, että näkökulmat vaihtuivat aidosti ja opittiin myös toisen toimialueen toimintaympäristöstä.
APA-päivämallia on toteutettu Mhy Kymenlaaksossa jo kahdeksan kertaa oman henkilöstön kesken. Nyt toimintaa laajennettiin yli aluerajojen, mikä toi mukaan uusia näkökulmia ja vertailukohtia.
Erilaiset toimintatavat herättivät ajatuksia
Lähtökohtana on, että yhdistyksissä toimitaan pitkälti samalla tavalla ja metsänomistajille tarjotaan yhteneväistä palvelua kaikkialla Suomessa. Päivän aikana havaittiin kuitenkin pieniä eroja yksittäisten asiantuntijoiden työtavoissa sekä siinä, miten töitä on eri yhdistyksissä organisoitu.
Vaikka molemmat yhdistykset toimivat mhy-ketjun mukaisesti ja perusprosessit ovat yhteneviä, käytännön tekemisessä eroja syntyy erityisesti maastotyöskentelyssä ja järjestelmien käytössä. Nämä erot herättivät keskustelua työn sujuvuudesta ja roolien selkeydestä.
Suuria yksittäisiä oivalluksia ei noussut esiin, mutta pienillä havainnoilla nähtiin olevan arjessa merkitystä. Esimerkiksi tilakäyntien selkeyttäminen, maastotyön sujuvoittaminen ja markkinoinnin kohdentaminen nousivat esiin keinoina kehittää omaa työtä.
”Sain hyviä vinkkejä omaan työhöni – esimerkiksi karttatasojen hyödyntämiseen ja erilaisiin asiakastilanteisiin. Oli kiinnostavaa nähdä, miten eri tavalla asioita voidaan tehdä”, kuvasi Kymenlaakson metsäasiantuntija Hanna Metsälä.
Keskustelu toi eniten arvoa
Päivä koettiin laajasti hyödylliseksi ja kiinnostavaksi. Erityisen arvokkaaksi nousi avoin keskustelu ja mahdollisuus seurata toisen tapaa tehdä työtä.
Työnteon lomassa asiantuntijaparien kesken käytiin tärkeitä vapaamuotoisia keskusteluita, joiden ansiosta kynnys ottaa yhteyttä naapuriyhdistyksen kollegaan tulevaisuudessa madaltuu. ”Oli todella hienoa päästä verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia kollegoiden kanssa,” totesi Etelä-Karjalan metsäasiantuntija Leevi Hämäläinen.
Kokeneemmille asiantuntijoille päivä tarjosi mahdollisuuden peilata omaa tekemistä, kun taas uudemmat tekijät saivat konkreettisia oppeja arjen työhön. Yhteinen keskustelu vahvisti käsitystä siitä, että monia asioita tehdään jo hyvin, mutta toimintatapoja voidaan edelleen kehittää.
Katse tulevaan
APA-päivä koettiin onnistuneena ja yhteistyö sujui hyvin. Useampi osallistuja toivoi vastaaville päiville jatkoa ja mahdollisuutta tutustua myös parin omaan toimialueeseen.
Päivä vahvisti ajatusta siitä, että metsäasiantuntijatyötä kehitetään parhaiten yhdessä. Yhteinen tekeminen ja avoin ajatustenvaihto auttavat hiomaan työtapoja niin, että metsänomistajille voidaan tarjota entistä parempaa ja vaikuttavampaa palvelua.
”Päivän aikana kerätyn palautteen ja jaettujen oppien perusteella molemmissa yhdistyksissä kehitetään toimintaa entisestään,” summaa Etelä-Karjalan myynti- ja kehityspäällikkö Janne Kansonen.
Liittyvät bloggaukset
Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä
Etelä-Karjala
Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.
Tekoäly metsäasiantuntijan apuna
Hanna Vuolteenaho
Etelä-Karjala
Tekoäly on tulossa yhä vahvemmin osaksi myös metsäasiantuntijoiden jokapäiväistä työtä. Tekoälypohjaisia karttatasoja on asiantuntijatyön apuna esimerkiksi taimikonhoidon suunnittelussa ja kohteiden hinnoittelussa sekä lannoitustarpeen arvioinnissa. Tekoäly arvioi myös kohteen luonnon monimuotoisuutta.
Mitä kannattaa havainnoida kevään metsäkäynnillä?
Eevariikka Ruopas
Valtakunnallinen
Kevät on parasta aikaa lähteä käymään omassa metsässä. Ota perhe tai ystävä mukaan, ja samalla voit katsoa, mitä omalle metsällesi kuuluu talven jälkeen. Tässä blogissa ajattelin käydä läpi muutamia vinkkejä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun suuntaat metsääsi keväällä.
