Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä

Mikä on yhteismetsä?

Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.

Yhteismetsien suosio metsänomistuksen muotona on ollut kasvussa. Metsälehden artikkelin mukaan vuonna 2025 yhteismetsien pinta-ala kasvoi yhteensä noin 21 000 hehtaaria ja uusi yhteismetsiä perustetaan vuosittain noin 30 kappaletta.

Etelä-Karjalan yhteismetsä

Etelä-Karjalan yhteismetsä on metsänhoitoyhdistysvetoinen yhteismetsä, jonka tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaidensa hyväksi. Yhteismetsän osakkaana nautit helposta, tuottavasta ja vaivattomasta metsänomistamisesta.

Etelä-Karjalan yhteismetsä toimii Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella. Yhteismetsän pinta-ala on 1 200 hehtaaria ja kattaa 64 metsätilaa. Osakkaita yhteismetsässä on 30 kappaletta. Yksityismetsänomistajien lisäksi osakkaina ovat muun muassa Mhy Kymenlaakso, Mhy Etelä-Karjala ja MTK Kaakkois-Suomi.

Kestävä metsätalous takaa yhteismetsän metsien kasvun ja vuosittaiset puukaupat varmistavat tulovirran osakkaille. Etelä-Karjalan yhteismetsän puunmyynti ja metsänhoito perustuu yhteismetsälle laadittuun ajantasaiseen metsänhoidon suositusten mukaiseen metsäsuunnitelmaan. ”Kasvatamme monipuolista ja tuottavaa metsää, jossa monimuotoisuus ja luonnonarvot on otettu huomioon. Kaikki yhteismetsän metsät on PEFC-sertifioitu”, kommentoi Etelä-Karjalan yhteismetsän toimitsija Juhani Simpanen.

Yhteismetsän hyödyt

Oman metsätilan liittäminen yhteismetsään takaa metsätilan laadukkaan hoidon nyt ja tulevaisuudessa. Etelä-Karjalan yhteismetsän metsänhoitosuunnitelmasta ja metsänhoidosta vastaa metsänhoitoyhdistyksen metsäammattilaiset, mikä varmistaa metsien kannattavan hoidon yhteismetsän tavoitteiden mukaan.

Yhteismetsän osakkaana pääset nauttimaan skaalaeduista ja jatkuvista tuloista. Kun yhteismetsä hallinnoi isoa pinta-alaa, riittää puukauppaa tehtäväksi vuosittain ja metsänhoidon kulut jakautuvat tasaisesti. Toisin kuin yksityismetsänomistajalla, jolla puukauppatuloja ja metsänhoidon kuluja tulee epätasaisesti ja satunnaisemmin.  

Kenelle yhteismetsä sopii?

Metsätilan liittäminen yhteismetsään on hyvä vaihtoehto monessa eri tilanteessa.

Erityisesti yhteismetsään liittymistä kannattaa pohtia silloin kun metsänhoitoon ei löydy luontevaa jatkajaa. Yhteismetsään liittyminen varmistaa, että metsät säilyvät aktiivisessa ja hyvässä hoidossa, eikä kenenkään tarvitse kokea taakkaa metsänomistamisesta.

Yhteismetsä on sopiva vaihtoehto tilanteessa, jossa haluat hajauttaa omistuksia, mutta aikaa tai osaamista metsänhoitoon ei ole, tai mietit metsänomistajuudesta luopumista kokonaan. Yhteismetsän osakkaan nautit tasaisesta tulovirrasta, mutta sinun ei tarvitse huolehtia hallinnosta tai metsänhoidosta.

Liittyminen yhteismetsään voi tulla ajankohtaiseksi myös sukupolvenvaihdostilanteessa ja se on usein sopiva vaihtoehto perintösuunnitteluun ja perinnönjakoon.

Liittyminen osana sukupolvenvaihdosta

Yhteismetsään liittyminen on syytä nostaa vaihtoehdoksi aina sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa. Joskus se suljetaan ensimmäisenä vaihtoehtona pois, mutta usein sitä on syytä pohtia tarkemmin.

Yhteismetsään voi liittyä missä vain vaiheessa perinnön suunnittelua. Mikäli liittyminen tehdään ennen sukupolvenvaihdosta, on yhteismetsäosuudet helppo jakaa perinnön saajille tasan. Metsätilan pilkkominen perinnön saajien kesken ei usein ole mielekästä, sillä metsätilojen pirstoutuminen johtaa metsänhoidossa pienempään tilakokoon ja voi heikentää metsänhoidon taloudellista kannattavuutta.

Metsätila voidaan liittää yhteismetsään myös perinnönjaon yhteydessä. Liittämisen jälkeen kukin osakkaista hallitsee itse omia yhteismetsäosuuksiaan ja voi näin ollen päättää itse esimerkiksi milloin myy yhteismetsäosuutensa, eikä kuolinpesän tai metsäyhtymän tarvitse tehdä päätöksiä yhdessä.

Miten liityn Etelä-Karjalan yhteismetsään?

Etelä-Karjalan yhteismetsään liittyminen lähtee liikkeelle yhteydenotosta yhteismetsän toimitsijaan Juhani Simpaseen. Kun päätös metsätilan liittämisestä yhteismetsään on tehty, tehdään metsätilalle tila-arvio, jonka perusteella määritellään liitettävän metsätilan arvo ja lasketaan kuinka montaa osuutta metsätilan arvo vastaa yhteismetsän arvosta.  

Liittyminen voidaan tehdä milloin vain eikä siitä koidu kuluja liittyjälle. Metsätiloja voi liittää myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ulkopuolelta, kuitenkin näiden alueiden lähikunnista.

Mikäli kiinnostuit yhteismetsästä metsänomistamisen vaihtoehtona, ota yhteyttä Etelä-Karjalan yhteismetsän toimitsijaan Juhani Simpaseen puhelimitse 0400 154 885 tai sähköpostitse juhani.simpanen@mhy.fi tai omaan metsäasiantuntijaasi. Lue lisää Etelä-Karjalan yhteismetsästä.