Metsäverotietoa

1. Muistitko merkitä kumisaappaat verovähennyksiin?
Myyntiverossa oleva metsänomistaja saa vähentää metsätalouden tulon hankkimisesta  ja säilyttämisestä koituvia kuluja todellisen suuruisena tositteen tai muun selvityksen perusteella. Sen sijaan metsänomistajan oman työn arvo ei ole vähennyskelpoinen.
Vähennyskelpoisia ovat mm metsätalouden töistä maksetut palkat sivukuluineen, kaikki urakointipalvelut ja materiaalikulut metsätöistä, metsäalan koulutuksesta, alan lehdistä ja kirjallisuudesta koituneet kulut, matkakulut metsäpalstalle jne. Tällaisia vähennyskelpoisia kuluja saattaa olla varsin yksinkertaisetkin kuluerät, kuten vaikka kumisaappaat ja sadevaatteet, jotka on hankittu nimenomaan siellä metsäpalstalla käyntiä ja työskentelyä varten. Ei muuta kuin kuitti talteen kirjanpitomappiin ja saappaitten hankintahinta vähennyksiin.
Arvonlisäverollinen metsänomistaja merkitsee vähennyksiin hankintahinnasta vain verottoman osuuden, sillä hän saa arvonlisäveron kokonaan palautuksena valtiolta. Sen sijaan arvonlisäverojärjestelmän ulkopuolella oleva metsänomistaja merkitsee vähennyksiin koko verollisen hankintahinnan, sillä arvonlisäverokin on hänelle täysimääräinen kulu.

2. Linja-alueen haittakorvaukset ilmoitetaan 9-lomakkeella, entäs tuulivoimapuiston tulot?

Pohjois-Suomen alueella on valmistelun alla tai jo rakennusvaiheessa useita tuulivoimatyömaita, sähkölinjahankkeita ja viemärilinjahankkeita. Niinpä suuri joukko metsänomistajia on saanut korvauksia em. hankkeiden vuoksi. Maanomistajien keskuudessa on nyt paljon epätietoisuutta siitä, miten verotus kohtelee erilaisia korvauseriä. Yritämme selventää seuraavassa tätä asiakokonaisuutta.
Maa-alueesta on saatu kertakorvaus ilmoitetaan tuloksi erikseen 9-lomakkeella (laskelma luovutusvoitosta - lomake). Samoin menetellään mahdollisesti saadun haittakorvauksen suhteen.  
Verottajan 9-lomakkeella tulosta saadaan vähentää hankintameno-olettamana 80%. Jos summa korvauksesta ja vuoden muista luovutusvoiton laskennan alaisista luovutushinnoista on alle 1000 euroa, korvaus on kokonaan verovapaa (mutta tulo on silti ilmoitettava).
Toistuva tai vuotuinen tulo on maan vuokratuloa. Se ilmoitetaan maataloustulona maatalouden 2-lomakkeella. Viemäri- ja linjahankkeiden yhteydessä puustosta ja puun myynnistä saatu korvaus ilmoitetaan normaalisti tuloksi 2C- lomakkeella. Jos verovelvollisella ei ole metsäverotusta, puustosta saatu korvaus ilmoitetaan pääomatuloksi henkilökohtaisella verolomakkeella.  
Tontilla voi olla istutuksia, (koristepensaat, marjapensaat tms. ovat ns. ostettuja istutuksia), joiden hankintamenoa ei ole voinut verotuksessa vähentää. Näistä saatu korvaus on verovapaa. Tonttipuista saatu korvaus on pääomatuloa.
Tuulivoimaloihin liittyvää verotusasiaa löytyy verottajan nettisivulta www.vero.fi  >Syventävät vero-ohjeet > Kiinteistöverotus > Tuulivoimalaitosten ja niiden rakennuspaikkojen käsittely verotuksessa.

3. Luovutusvoittojen verotus
Nykyinen tuloverolaki tuli voimaan vuoden 1993 alussa, jolloin kiinteistöjen myynnin verotukseen tuli huomattavia muutoksia. Luovutusvoitosta maksettava vero on pääomaveroa, jonka veroprosentti on tällä hetkellä 30 % (kun pääomatulot ylittävät 30000 euroa, pääomavero on 30000,- ylittävältä osalta 34 %).   Luovutusvoiton laskemiseen metsäkiinteistön myynnissä on kaksi tapaa, joista valitaan aina verovelvollisen kannalta edullisempi vaihtoehto. Luovutushinnasta on mahdollista vähentää todellinen hankintameno tai käyttää hankintameno-olettamaa.

Jos luovutusvoiton laskennassa käytetään hankintamenoa, luovutushinnasta vähennetään kiinteistön hankintahinta. Mikäli kiinteistö on saatu perintönä, vähennetään luovutushinnasta se perintöveroarvo, josta perintövero on maksettu. Lahjana saadusta kiinteistöstä hankintamenona vähennetään lahjaveroarvo, josta verovelvollinen on maksanut lahjaveron.
Hankintamenoon luetaan lisäksi kiinteistön hankintaan ja myyntiin liittyvät kulut, kuten varainsiirtovero, lainhuudon kustannukset, välityspalkkio, arviointi kustannukset, myyntiin liittyvät matkat (lipun hinta tai omaa autoa käytettäessä (v.2016    0,25 euroa/km)  ym. Mikäli metsänomistaja on tehnyt metsävähennystä, tehty metsävähennys lisätään luovutushintaan. Metsävähennystä listään luovutushintaan enintään 60% myytävän tilan henkintamenosta.

Esimerkki luovutusvoiton laskennasta, jossa metsäkiinteistö on saatu perintönä:

metsäkiinteistön myyntihinta                      25 000 €

myyntihinnasta vähennetään
                      * perintöveroarvo                    17 400 €
                      * lainhuuto                                       60 €
                      * arviointikulu                                200 €
                      * välityspalkkio                           1 000 €
                      * myyntiin liittyvä Matka                  40 €

luovutusvoittoa jää                                           6 300 €

Luovutusvoitosta maksetaan veroa 30 % eli  1 890 euroa.

Hankintameno-olettama
Usein metsäkiinteistöt ovat saman omistajan omistuksessa useita kymmeniä vuosia. Vuosikymmenten takaiset hankintahinnat ja perintöveroarvot voivat olla summaltaan melko mitättömiä. Tällöin luovutusvoiton laskennassa tulee verovelvolliselle edullisemmaksi käyttää hankintameno-olettamaa. Mikäli kiinteistö on ollut verovelvollisen omistuksessa yli kymmenen vuotta, hankintameno-olettama on 40 % luovutushinnasta. Mikäli omistusaika on alle kymmenen vuotta, hankintameno-olettama on 20 % luovutushinnasta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä ei muita kiinteistön hankintaan ja myyntiin liittyviä kuluja saa vähentää erikseen, vaan hankintameno-olettaman katsotaan sisältävän kaikki kulut.
Omistusaika perintösaannossa alkaa perittävän kuolemasta. Osituksessa saadun omaisuuden omistusaika ja hankintameno lasketaan ositusta edeltäneestä saannosta, mikäli osituksessa ei käytetty pesän ulkopuolisia varoja.

Metsävähennykset tuloutuvat luovutusvoiton laskennassa
Metsävähennys on nyt omistajakohtainen. Kun metsävähennykseen oikeuttava metsäkiinteistö myydään, omistajan tekemät metsävähennykset tuloutuvat luovutusvoiton laskennan yhteydessä. Metsävähennystä tuloutuu kuitenkin enintään 60 % myytävän kiinteistön hankintamenosta. Tuloutuvaa metsävähennystä voi kuitata luovutustappiolla. Metsäkiinteistön myytiä suunnittelevan on selvitettävä metsävähennyksen tuloutuminen ennen myyntiä yllätysten välttämiseksi. Apuna kannattaa käyttää asiantuntijaa, joka ymmärtää ja tietää metsävähennyksen ja siihen liittyvät asiat. Metsävähennys ei tuloudu kun  metsäkiinteistö myydän tuloverolain 48 §:n mukaisella spv-kaupalla.

Kuolinpesät ja yhtymät
Usein metsäkiinteistön myyjänä on kuolinpesä tai verotusyhtymä. Edellä selostetut luovutusvoiton laskentatavat voivat olla erilaiset saman kuolinpesän tai yhtymän osakkaiden välillä. Kuolinpesässä leski on usein omistanut kiinteistön huomattavasti kauemmin, kuin hänen lapsensa, jotka ovat  perineet kuolleen aviopuolison osan. Luovutusvoittoa laskettaessa voidaan lesken osalta käyttää hankintameno-olettamaa ja lasten osalta todellista hankintamenoa.

Veron maksaminen
Kun metsäkiinteistö myydään, kannatta myynnistä tehdä verottajalle välittömästi erillinen veroilmoitus, tällöin kiinteistönmyyntiä ei tarvitse muistella varsinaista veroilmoitusta laadittaessa.  Veroilmoitus tehdään verohallinnon 9-lomakkeelle. Verotoimisto laskee luovutusvoiton määrän ja postittaa tilisiirrot veron maksamiseksi. Varsinkin kuolinpesien on käytännöllistä maksaa vero heti ja jakaa kiinteistön myynnistä saadut rahat vasta veron maksun jälkeen, sillä jakamattoman kuolinpesän veroista on vastuussa jokainen kuolinpesän osakas. Luovutusvoittoveroon liittyvissä käytännön asioissa voi ottaa yhteyttä kotikunnan verotoimistoon.

4. Metsävähennys
Metsän pääomatuloverotuksessa on metsänomistajalla oikeus tehdä metsävähennys ennen muita metsätalouden pääomatulosta tehtäviä vähennyksiä. Oikeus metsävähennykseen on luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja verotusyhtymällä. Metsävähennys uudistui ja laajeni 1.1.2008 lukien takautuvasti.
Metsänomistajalla on omistusaikanaan oikeus vähentää metsävähennyksenä enintään 60 prosenttia 1.1.1993 tai sen jälkeen ostetun metsän hankintamenosta. Hankintamenon muodostavat kiinteistön ostohinta ja kauppaan liittyvät kulut. Kauppaan liittyviä kuluja ovat  varainsiirtovero, lohkomiskustannukset, kauppakirjan laatimisen kustannukset, kaupanvahvistajan palkkio ym. Metsävähennyspohja voi muodostua myös maanmittaustoimituksen seurauksena. Tällöin metsävähennyspohjan muodostaa puolet maanmittausmaksusta ja mahdollinen puustotilikorvaus tai maksettu tasinko.
Metsävähennyksen saa tehdä uuden käytännön mukaan metsänomistajakohtaisesti kaikilta kyseisen omistajan Suomessa omistamilta metsävähennykseen oikeuttavilta tiloita saadusta puunmyyntitulosta. Metsävähennyksen käyttöä ei siis seurata enää kiinteistökohtaisesti vaan omistajakohtaisesti veromuistiinpanoissa ja 2C-lomakkeella.
Luovutusvoittoa laskettaessa laskentatapa muuttuu siten, että metsävähennys tuloutetaan erillisenä oikaisueränä pääomatuloksi metsäkiinteistön myynnin yhteydessä. Vähennetty metsävähennys tuloutuu pääomatuloksi enintään määrään, joka vastaa 60 prosenttia luovutettavan metsäkiinteistön hankintamenosta. Tuloutuvaa metsävähennystä voi kuitata luovutustappiolla.
Uuden laskentatavan mukaan metsän hankintamenon saa luovutusvoittoa laskettaessa vähentää kokonaisuudessaan.
Uusi laki nosti metsävennyspohjaa takautuvasti kaikissa 1.1.1993 hankituissa metsäkiinteistöissä.
Metsänomistajalla, joka oli pinta-alaverossa vuoden 2005 loppuun, on myös metsävähennysoikeus 1.1.1993 jälkeen ostetuilta kiinteistöiltä. Metsävähennyspohja on ollut uinuvassa tilassa vuoden 2005 loppuun.

Yhtenä vuonna tehtävä metsävähennys voi olla enintään 60 prosenttia metsävähennykseen oikeutetulta kiinteistöltä tulleesta pääomatulosta. Toisaalta verovuonna tehtävän vähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa. Tämän takia vähennyksen perusteena oleva myyntimäärä tulee siten olla kantoraha-arvoltaan vähintään 2500 euroa. Harvennushakkuualueen kuitupuuta alarajan saavuttamiseen tarvitaan arviolta noin 150 - 200 m3, mutta päätehakkuualueen tukkivoittoista puuta riittää alle puolet tuosta määrästä. Pienehköissä puukaupoissa kannattaa varmistaa se, että kaikki rahat tulevat samalle vuodelle, sillä rahojen jakautuessa kahdelle vuodelle, saattaa metsänomistaja menettää metsävähennysoikeuden molemmilta vuosilta.
Metsänomistajalla on oikeus tehdä metsävähennys kiinteistön hankintavuonna ja sitä seuraavina vuosina koko omistusaikanaan, eli mitään määräaikaa vähennyksen tekemiseen ei ole asetettu. Mikäli metsävähennyspohjan omaava metsäkiinteistö siirtyy uudelle omistajalla lahjan tai perinnön kautta, siirtyy metsävähennyspohja uudelle omistajalle.

Esimerkki.

Heikki osti vuonna 2006 pinta-alaltaan 20 hehtaarin metsätilan, jonka hankintameno oli 30 000 euroa. Hän myi vuonna 2015 ko tilalta puuta 500 m3 ja sai kantorahatuloa myynnistä yhteensä 10 000 euroa.

Metsävähennysoikeus 60% hankintamenosta =           18 000 euroa

Metsävähennys 60% 10 000 eurosta           =                    6 000 euroa

Metsävähennysoikeutta jää tuleville vuosille                  12 000 euroa
 

5. Vähennykset kannattaa ilmoittaa vaikka tuloja ei olisikaan
Metsätaloudessa on usein sellaisia vuosia, jolloin on menoja, mutta tuloja ei ole. Metsätalouden verotuksessa tulee tällöin alijäämä. Metsätalouden alijäämä vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista. Jos muita pääomatuloja ei ole, verottaja tekee alijäämähyvityksen. Alijäämähyvityksessä metsätalouden menot tulevat vähennettyä metsänomistajan ansio- tai eläketulosta.
Tärkeää on muistaa, että vähennykset eivät mene hukkaan, vaikka kyseisenä verovuonna metsästä ei olisi tuloja. Kuitteja ei myöskään saa ”jemmata” odottamaan sitä vuotta, kun metsästä on tuloa. Menot ilmoitetaan sen vuoden verotuksessa, milloin lasku on maksettu.

6. Metsätalous ja arvonlisävero
Metsänomistajalla on mahdollisuus ilmoittautua alkutuottajana arvonlisäverovelvolliseksi. Jos vuotuiset puunmyyntitulot ja muut alkutuotannon tulot ylittävät 10 000 euroa, on arvonlisäverovelvollisuus pakollinen. Metsänomistaja hyötyy arvonlisäverovelvollisuudesta pääasiassa metsätalouden hankintojen kautta, sillä hän saa valtiolta takaisin kaikki palveluihin ja metsätalouden tarvikkeisiin sisältyvät arvonlisäverot. NIINPÄ METSÄNOMISTAJAN KANNATTAA LÄHES AINA LIITTYÄ ARVONLISÄVEROVELVOLLISEKSI.
Arvonlisävero on puunmyyntihintaan lisättävä 24% välillinen vero, jonka puunostaja tilittää puukaupan yhteydessä myyjälle. Alkutuottajana metsänomistaja tekee arvonlisäveroilmoituksen ja tilittää arvonlisäveron kerran vuodessa valtiolle, vähennettyään siitä ensin omiin metsätalouden hankintoihin sisältyneet arvonlisäverot.
Vaikka metsänomistaja on verovelvollinen, arvonlisävero ei ole varsinaisesti "menoa", vaan läpivirtaava erä, jonka puun ostaja maksaa kauppahinnan lisäksi metsänomistajalle, joka puolestaan tilittää sen verottajalle. Arvonlisäverovelvollisuudesta on vähennysoikeuden myötä selvää etua metsänomistajalle.
Jollei metsänomistaja jonkin kalenterivuoden aikana ollenkaan myy puuta, ei tilitettävää veroa myöskään kerry. Metsänomistajalla voi silti olla vähennettävää arvonlisäveroa, jos hän on verovuoden aikana tehnyt metsätalouden hankintoja tai käyttänyt metsätalouteen liittyviä palveluja. Silloin metsänomistaja saa arvonlisäveroilmoituksen perusteella verottajalta palautuksena maksamansa arvonlisäverot, joka alentaa metsänhoidon kustannuksia. Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä myös sellaisina vuosina, jolloin tilitettävää tai palautettavaa veroa ei ole kertynyt.
Suurin osa alueemme metsänomistajista on jo arvonlisäverovelvollisia, mutta arviolta vajaa viidennes on edelleen ulkopuolella. Hakeutumisen arvonlisäverolliseksi voi tehdä lähimmässä verotoimistossa.
Lisätietoa asiasta kaikilta metsänhoitoyhdistyksen metsätoimihenkilöiltä.

7. Pienten tilojen kiinteistöveroa ei tarvitse hyväksyä
Viime aikoina teiltä on tullut runsaasti kyselyjä koskien pienille metsätiloille lätkäistyjä kiinteistöveroja. Näitä on pääsääntöisesti määrätty alle kahden hehtaarin tiloille, jos omistajalla ei ole omistuksessaan muita metsätiloja. Kyseessä on vanhan lain uudelleen tulkinta.
Mikäli tällainen tilanne syntyy, kannattaa metsänomistajan hakea asiaan oikaisua. Oikaisuun on hyvä liittää metsänhoitoyhdistyksen lausunto tilan käyttämisestä puhtaasti metsätalouteen sekä perustella tämä esimerkiksi korostamalla alueella tehtyjä ja tehtäviä metsänhoitotoimenpiteitä. Lisäksi mukaan kannattaa liittää kaikki todistusaineisto, kuten ilmoitukset metsäkeskukselle jne. Näillä voi todistaa alueen käytön metsätalouteen.