Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos on tärkeä tapahtuma metsänomistuksen ketjussa. Metsänhoitoyhdistys avustaa metsänomistajia metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tähän liittyvässä verotuksen optimoinnissa.

Perikuntien metsänomistuksen erilaiset järjestelyt ja mm yhtymäksi muuttaminen, osakkaiden väliset kaupat sekä näihin järjestelyihin liittyvä verotuksen optimointi ovat tärkeitä tilanteita ja vaativat asiantuntemusta päätösten tueksi. Metsänhoitoyhdistys avustaa alueensa metsänomistajia näissä ratkaisuissa SOPU-palvelun avulla.
 

Edellä kuvattuja palveluita hoitavat:
Arto Taskinen puh. 0400-218732 tai sähköpostilla arto.taskinen@mhy.fi
Tarja Manninen puh. 0400-807 229 ja sähköpostilla tarja.manninen@mhy.fi
Jussi Rissanen puh. 050 321 9480 ja sähköpostilla jussi.rissanen@mhy.fi

Lisätietoa www.metsanomistus.fi ja www.metsatv.fi

 

SEURAAVASSA TÄRKEÄÄ TIETOA OMAISUUSJÄRJESTELYISTÄ:

Metsätilan omistusjärjetylyjä suunniteltaessa ei ole syytä tuijottaa pelkästään verotukseen. Tavoitteena on toimiva kokonaisuus metästalouden harjoittamista varten. Sukupolven vaihdoksen suunnittelussa ei keskitytä pelkästään luovutushetkeen ja verotukseen, vaan kokonaisuus on suunniteltava ainakin 20 vuotta eteen päin.

Hallintaoikeuden pidättämisellä voidaan vaikuttaa veron maksuun - metsäkiinteistöillä kannattaa käyttää määräaikaisia hallintaoikeuksia

Lahjan käypää arvoa, ja samalla verojen määrää, voidaan alentaa siten, että metsätilan luovuttaja pidättää itsellään hallintaoikeuden metsään, eli oikeuden käyttää hyväkseen metsän tuoton. Pidätetylle hallintaoikeudelle lasketaan arvo, joka vähennetään metsän käyvästä arvosta. Hallintaoikeuden arvo saadaan kertomalla edusta saatavan vuositulon määrä etuun oikeutetun henkilön iän mukaan määräytyvällä kertoimella. Metsäkiinteistöllä käytettävä vuositulo on 5% metsäkiinteistön arvosta. Verovelvollinen voi perustella metsälle korkeamman vuosituoton esim. metsäsuunnitelmassa olevan kasvun perusteella.

Ikäkerroin määräytyy seuraavasti:

Verovelvollisen ikä:   Kerroin:

alle 44 vuotta                    12
44-52  vuotta                     11
53-58 vuotta                      10
59-63 vuotta                       9
64-68 vuotta                       8
69-72 vuotta                       7
73-76 vuotta                       6
77-81 vuotta                       5
82-86 vuotta                       4
87-91 vuotta                       3
92 vuotta tai enemmän    2

Pidätetyn hallintaoikeuden arvo ei aikanaan ole perinnönsaajille perintöveron alaista. Sen sijaan hallintaoikeuden mahdollinen myöhempi erillinen lahjoitus johtaa lahjaveron laskentaan

Metsäkiinteistöillä kannattaa ehdottomasti suosia määräaikaisia hallintaoikeuksia. Tällöin hallintaoikeuden päättymisen ajankohta on ennakkoon tiedossa.

Määräaikaisen hallintaoikeuden kertoimia

hallinta-aika 5 v      3,99
6 v                             4,62
7 v                             5,21
8 v                             5,75
9 v                             6,25
10 v                           6,71
12 v                           7,54
15 v                           8,56

Kun hallintaoikeus erotetaan omistusoikeudesta, on tärkeää ymmärtää toimenpiteen vaikutukset. Metsävähennystä ei voi tehdä sinä aikana ollenkaan, kun hallintaoikeus ja omistusoikeus ovat eri henkilöillä

Lahjaveroprogression alentaminen

Lahjaverotusta voidaan alentaa myös pilkkomalla lahjoitus useammaksi lahjaksi, sillä lahjaveroasteikko on progressiivinen. Mikäli lahjanantajina ovat esimerkiksi molemmat puolisot ja lahjansaajina kolme lasta, on lahjojen määrä jo kaksi kertaa kolme, eli yhteensä kuusi. Myös tässä on muistettava, ettei lahjaa pilkkomalla menetetä toimivaa kokonaisuutta.

Pilkkominen voi tapahtua myös siten, että lahjoja annetaan pitemmällä aikavälillä. Saman lahjoittajan lahjat lasketaan nimittäin yhteen saajakohtaisesti kolmivuotiskausittain, eli kolmen vuoden lahjoitukset muodostavat lahjaveromielessä yhden lahjan.

Perintö- ja lahjaverolain mukaan eri antajilta saadut lahjat on verotettava erikseen. Näin esimerkiksi isä ja äiti voivat lahjoittaa verovapaasti pojalleen ja hänen kolmelle lapselle kutakin kolmen vuoden jaksoa kohti 2 x 4 lahjaa suuruudeltaan (alle) 5000 euroa/lahja, eli yhteensä (alle) 40000 euroa. Aviopuolisoiden yhdessä saama lahja katsotaan yhdeksi lahjaksi (kun siitä on maininta lahjakirjassa - kysymyksessä on ns. yhteislahja), ellei kahtena lahjan verottaminen tule verovelvollisille edullisemmaksi.

Vanhemmat voivat erikseen määrätä esimerkiksi lahjakirjassa, ettei heidän rintaperillisilleen antamaa lahjaa ole katsottava ennakkoperinnöksi. Näin lahjaa ei aikanaan lisätä perintöverotuksessa veronalaiseen perintöön, eikä progressio pääse vaikuttamaan. Kuitenkin kuolemaa välittömästi edeltäneiden kolmen vuoden aikana tehdyt lahjoitukset lisätään joka tapauksessa veronalaiseen perintöön.

Metsätilan sukupolvenvaihdoskaupasta ei makseta luovutusvoittoveroa

Kun metsätila myydään sukupolvenvaihdoskauppana, myyjän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa. Metsätilan luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
-Verovelvollinen myy harjoittamaansa metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta. Metsätalouden harjoittamiseksi katsotaan se, että metsänhoitoa ei ole laiminlyöty.
-Kuolinpesän tekemiin luovutuksiin ei sovelleta SPV-huojennuksia.
-Ostajana on joko yksin tai aviopuolisonsa kanssa myyjän lapsi tai lapsenlapsi tai myyjän sisar tai sisarpuoli.
-Myytävä metsätila on ollut yli kymmenen vuotta myyjän omistuksessa. Myyjän omistusaikaan lasketaan myös edellisen omistajan omistusaika, jos myyjä on saanut metsätilan vastikkeettomasti (ts. perintönä tai lahjana).

Jos verovapaassa sukupolvenvaihdoksessa metsätilan ostanut henkilö myy metsätilan edelleen viiden vuoden sisällä, verotetaan edeltäjältä verottamatta jäänyt luovutusvoitto tällöin tapahtuvassa kaupassa.

Käytännössä perheen sisäiset metsätilan kaupat ovat usein verovapaita sukupolvenvaihdoskauppoja. Ennen kaupan tekoa kannattaa asiasta tiedustella verottajalta. Myös sukupolvenvaihdoskaupasta täytyy täyttää luovutusvoittoveron 9-lomake, vaikka veroa ei peritä. Lomakkeeseen merkitään, että kysymyksessä on ollut sukupolvenvaihdoskauppa.

Minäpä lahjoitan lapselle metsätilan
Miten siihen suhtautuu verottaja?

Sukupolvenvaihdoksessa metsäkiinteistölle on aina määriteltävä käypä arvo. Käypä arvo on se hinta, joka kiinteistöstä olisi saatavissa vapailla markkinoilla. Käypä arvo määritellään ensisijaisesti metsäarvion perusteella. Ellei arviota tai ajantasalla olevaa metsäsuunnitelmaa ole, kiinteistön arvo määritellään verottajan yhtenäistämisohjeen (varojen arvostaminen lahja- ja perintöverotuksessa) perusteella. Tällä hetkellä MHY Pyhä-Kalan alueella metsän arvo em. ohjeen perusteella on 1900 €/ha ja joutomaan arvo 50 €/ha.

Kun metsäkiinteistölle on määritelty käypä arvo, lahjavero määrätään alla olevan taulukon perusteella.

Jos kiinteistöä ollaan lahjoittamassa nuorelle henkilölle, voidaan hallintaoikeus määrätä esim. hänen vanhemmalleen. Tällöin metsätilan omistus ei vaikuta nuoren opintotukeen. Tässäkin tapauksessa kannattaa suosia määräaikaisia hallintaoikeuksia.

Jos metsätilasta maksetaan kauppahintaa yli kolme neljännestä (3/4) käyvästä hinnasta, luovutuksensaaja ei joudu maksamaan lahjaveroa. Jos taas kauppahinta on kolme neljännestä käyvästä hinnasta tai sen alle, katsotaan koko tuo kauppahinnan ja käyvän hinnan välinen ero lahjaksi.

Lahjaverotaulukot löytyvät verottajan nettisivuilta

Verottaja voi antaa kirjallisen hakemuksen perusteella omaisuuden luovutuksen veroseuraamuksista sitovan ennakkoratkaisun. Suullisesti verotoimistosta saatu tieto ei sido verottajaa veropäätöstä tehtäessä. Maksullinen ennakkoratkaisu on tarpeen, kun veropäätöstä tehtäessä joudutaan tekemään tulkintoja esim. kiinteistön käyvästä arvosta.

Kuolinpesä kannattaa muuttaa verotusyhtymäksi

Pinta-alaverotus oli metsää omistaville kuolinpesille edullinen verotusmuoto. Pinta-alaverotuksen päätyttyä 31.12.2005 tilanne muuttui monen kuolinpesän osalta. Verotusyhtymässä verovähennysten tekeminen on usein paljon yksinkertaisempaa, koska alijäämä siirretään vähennyksenä osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen.

Kuolinpesä on oma verotusyksikkö, jonka tuloa tai alijäämää ei siirretä osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Metsää omistavilla kuolinpesillä ongelmaksi muodostuu nimenomaan sellaiset vuodet, jolloin kuolinpesän metsästä aiheutuu menoja, mutta kuolinpesällä ei ole tuloja, josta vähennyksen voisi tehdä. Kuolinpesä saa vähentää alijäämän seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikäli sinä aikana kuolinpesälle kertyy verotettavaa tuloa.
Menovarauksen hyödyntäminen kuolinpesän metsäverosuunnittelussa on myös tärkeää. Menovarauksella tuloutetaan edellisen vuoden puunmyyntituloa sitä mukaa kun menoja ilmenee.
Verotusyhtymässä mahdollisesti syntyvän alijäämän verottaja vähentää alijäämähyvityksen kautta yhtymän osakkaiden henkilökohtaisesta verotuksessa. Tällöin alijäämä tulee vähennettyä vuosittain, eikä se jää odottelemaan mahdollisesti myöhemmiltä vuosilta kertyvää tuloa.

Verotusyhtymäksi muuttaminen helppoa

Kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi pesänjakosopimuksella. Pesänjakosopimuksessa jokaiselle kuolinpesän osakkaalle tulee murtolukuosuus kuolinpesän omaisuudesta. Yhtymän osakas omistaa kiinteästä omaisuudesta määräosan, jota ei määritellä maantieteellisesti. Sopimuksen allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat ja lisäksi kaksi esteetöntä todistajaa.
Pesänjakosopimuksen perusteella kiinteistöille haetaan selvennyslainhuuto, jolloin lainhuuto kirjataan murtolukuosuutena kullekin osakkaalle.

Yhtymä helpottaa sisarusten välistä kauppaa

Metsäyhtymän osuuden (metsäkiinteistön murtolukuosuuden) kauppa katsotaan sukupolvenvaihdoskaupaksi, josta myyjä ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa. Edellytyksenä on tietenkin, että kauppa tehdään sisarusten, vanhemman ja lapsen tai vanhemman ja lapsenlapsen kesken.
Toinen edellytys sukupolvenvaihdoskaupalle on, että myyjä on omistanut kiinteistön osuuden yli kymmenen vuotta. Jos kiinteistö tai sen osuus on saatu perintönä tai lahjana, myös edellisen omistajan omistusaika otetaan huomioon omistusaikaa laskettaessa.
Kuolinpesän osuuden kauppaa ei katsota sukupolvenvaihdoskaupaksi, vaikka pesäosuus sisältäisikin vain osuuden metsäkiinteistöstä.

Arto Taskinen