Iskikö myrsky metsään? Tässä muistilista metsänomistajalle
pohjois-karjala
Loppukesä voi olla stressaavaa aikaa metsänomistajalle, sillä sääkartoille piirtyy tuon tuosta ukkosrintamia. Ukkosrintamiin voi pahimmillaan kuulua syöksyvirtauksia, jotka silittävät metsää kuin viljaa. Tuhon äärellä seisoessa voi tuntua, ettei tilanteesta ole ulospääsyä ja eurot valuvat silmissä hukkaan. Ikävä kyllä, emme voi luonnonvoimille mitään ja onkin tärkeä koettaa suunnata katse tulevaisuuteen.
Tässä muistilista metsänomistajalle, jos myrsky on käynyt metsässäsi:
1. Kartoita tilanne ja ota yhteys Metsänhoitoyhdistykseen.
Missä metsää on kaatunut ja kuinka paljon? Onko kyse yksittäisistä puista vai laajemmasta alueesta. Metsälaki veloittaa metsänomistajaa huolehtimaan metsästä pois yli 10 kiintokuutiometriä/ha ylittävä määrä kuusipuutavaraa, mäntypuutavaralla määrä on 20 kiintokuutiometriä/ha.
Metsänhoitoyhdistyksellä on jo varhaisessa vaiheessa tilannekuva myrskyn laajuudesta ja myrskytuhojen korjuun etenemisestä. Ota siis yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan.
Myrskytuhoalueelle ei kannata mennä sekaan, sillä kaatuneet puut voivat olla jännittyneitä ja löystyneet juuristot voivat antaa periksi pienessäkin tuulenvireessä.
Laajoissa tuhoissa maltti on valttia: vaikka oman metsän tuhoutuminen on suuri asia, moni kanssametsänomistaja voi olla kanssasi samassa tilanteessa.
2. Tee ilmoitus vakuutusyhtiöösi
Mikäli sinulla on metsävakuutus, tee ilmoitus vakuutusyhtiöösi myrskytuhosta. Useimmissa tapauksissa vakuutusyhtiö pyytää suoraan Metsänhoitoyhdistystä tekemään tuhoarvion kohteesta, jonka perusteella saat korvauksen.
3. Jätä tuhopuiden korjuu ammattilaiselle
Myrskypuiden korjuu on vaativaa työtä, joka kannattaa jättää ammattilaisille. Laajoissa myrskytapauksissa tuho on kohdannut jopa kokonaisia kyliä, joten Metsänhoitoyhdistyksellä on kattava tilannekuva siitä, missä kohteet sijaitsevat ja miten korjuu on järkevin hoitaa.
4. Myrskyn jälkeen – uudistamisvelvoite
Jos myrsky tekee yli 0,3 hehtaarin suuruisen aukon metsään, syntyy metsänomistajalle uudistamisvelvoite. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajan on huolehdittava uuden puusukupolven aikaan saamisesta, ja helpoiten se onnistuu sopimalla metsänuudistamisesta jo myrskytuhon korjaamisen aikana.
Teksti: Sanna Tuominen, viestintäasiantuntija, Mhy Kymenlaakso
Ajankohtaista
Mhy Pohjois-Karjala ja MTK Pohjois-Karjala KANNANOTTO: Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen toteuttaminen kiintiömetsästyksenä
Pohjois-Karjala
Mhy Pohjois-Karjala ja MTK Pohjois-Karjala vaativat, että suurpetojen (ilves, karhu, susi) kannanhoidollinen metsästys järjestetään koko Suomessa siten, kuin karhun kiintiömetsästys on nyt järjestetty poronhoitoalueella. Tähän on selkeät perusteet Suomessa, sillä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tapahtuu kiintiömetsästyksenä myös mm. Ruotsissa ja Baltian maissa.
Mari Ravaska metsäasiantuntijaksi Lieksan toimistolle
Pohjois-Karjala
Metsäasiantuntijaksi Lieksan toimistolle on nimitetty metsätalousinsinööri (AMK) Mari Ravaska. Lieksasta kotoisin oleva Ravaska on aikaisemmin työskennellyt Mhy Pohjois-Karjalan Polvijärven metsäasiantuntijana ja seuraa syyskuussa menehtynyttä metsäasiantuntija Olavi Reittua.
