Tule meille töihin!

“Mhy Pohjois-Karjalassa luotetaan työntekijään. Saan tehdä hommat niin kuin parhaaksi näen”, sanoo metsäasiantuntija Jere Juurinen, 26. Kun Jere opiskeli metsätalousinsinööriksi hän oli varma, että menee isona töihin pörssiyhtiöön. “Mhy Pohjois-Karjala ei ollut minulle silloin ainakaan ensisijainen vaihtoehto, mutta tässä kävi iloinen vahinko. Täällä yhdistyy ison ja pienen firman parhaat puolet”, Jere kertoo.

Mäntsälästä kotoisin oleva Jere tuli Joensuuhun opiskelemaan ja jäi kaupunkiin asumaan, kun työpaikka löytyi läheltä. Hän aloitti Mhy Pohjois-Karjalan Tuupovaaran toimistolla joulukuussa 2022 eli muutama kuukausi ennen valmistumistaan. “Tämä on ensimmäinen työpaikkani. Vaikka hakijoiden joukossa oli kokeneempia, minut valittiin. Siitä tuli sellainen olo, että täällä uskalletaan antaa mahdollisuuksia.”

“Perehdytys sujui loistavasti. Olin aluksi muutaman päivän Joensuun toimistolla, jossa käytiin yleisellä tasolla läpi firman toimintaa. Sen jälkeen edeltäjäni Mikko Paunu jatkoi perehdytystä Tuupovaarassa. Siitä oli tosi helppo lähteä liikkeelle. Talon sisältä löytyy muutenkin tosi paljon asiantuntemusta. Ihan sama, mikä pulma, niin vastauksen saa nopeasti. Tässä työssä oppii koko ajan, kun joutuu selvittämään asioita ja tulee paljon uusia tilanteita. Oma osaaminen on parantunut vuodessa huimasti”, Jere sanoo.

Hyvä fiilis vetää toimistolle
Jere ajelee lähes päivittäin noin 40 minuutin työmatkan Tuupovaaraan. “Aamulla ehtii hyvin saada pään käyntiin siinä matkalla ja illalla työasiat nollautuvat ennen kuin tulen kotiin. Olen aika harvoin etänä, koska tykkään käydä toimistolla. Toimistolle houkuttelevat hyvä henki sekä riemukkaat lounas- ja kahvitaukokeskustelut. “Työkaverit ovat todella mukavia ja juttu luistaa erittäin hyvin. Puhe ja ideat pomppivat välillä todella kauas aiheesta”, Jere naurahtaa. Hyviä työkavereita löytyy myös muista Mhy Pohjois-Karjalan toimistoista. “Soitellaan paljon Ilomantsin ja Enon kavereiden kanssa. Mhy:n yhteisillä virkistysreissuilla eri toimistojen porukat sekoittuvat. Ei ole kuppikuntia.”

Joustavat työajat
“Työ on tosi vapaata joustavan työajan takia. Voin aloittaa aamun kuudelta jos haluan, tai nukkua vähän pidempään jos tyynyt on hyvin”, Jere kertoo. Työviikko jakautuu keskimäärin niin, että Jere on kolme päivää toimistolla ja kaksi päivää metsässä. “Maastohommat on kyllä parasta. Pääsee keskelle metsää miettimään ja visioimaan.
Kun hiihdät aamulla 20 kilometriä metsässä, niin tulet puolilta päivin toimistolle todella energisenä. Pää toimii ja lihakset ovat täynnä happea. “Maastossa on yleensä korjuuvalvontaa tai leimikon suunnittelua. Välillä käydään myös asiakkaiden kanssa katsomassa heidän palstojaan. Siinä saa hyvin aistittua asiakkaan ajatusmaailmaa.”

Metsänomistajan luottamus tuntuu hyvältä
Asiakas saattaa tulla toimistolle tai soittaa, että nyt pitäisi tehdä metsälle jotain. “Aika usein homma lähtee liikkeelle niin, että minä soitan asiakkaalle. Katson kartalta alueet joilla ei ole hetkeen tehty hoitotöitä. Tsekkaan yhden alueen kerrallaan ja sitten siirryn seuraavalle. Suurin osa ihmisistä luottaa siihen, että kun asiantuntija soittaa ja sanoo, että nyt olisi aika tehdä toimenpiteitä, niin silloin kannattaa tehdä. Monet sanovat vain, että mene ja tee. Metsänomistajalle palsta saattaa olla kaikki kaikessa. Tuntuu hyvältä, että minuun luotetaan sen hoidossa.”

“Metsänomistajan tahdosta kaikki lähtee, mutta jos asiakas haluaa tehdä jotain, mikä ei ole minusta järkevää, yritän perustella, miksi ei kannattaisi. Helppohan se olisi vain joojootella, mutta pyrin pitämään metsät mahdollisimman hyvässä kunnossa.”

Hyvät mahdollisuudet edetä
Jere viihtyy loistavasti metsäasiantuntijana, mutta uskoo, että jossain vaiheessa tulee halu edetä uralla. Mhy Pohjois-Karjalassa siihen on hyvät mahdollisuudet. “Ei ehkä hissimäisesti, mutta osaamista kehittämällä ja monipuolistamalla, ja sitä kautta siirtyä toisiin tehtäviin. Pitää jutella esimiesten kanssa asiasta, kun se tulee
ajankohtaiseksi. Seuraava askel voisi olla vaikkapa erityisasiantuntija.”

Entisenä liigatason jalkapalloilijana Jeren suosikki työsuhde-eduista on 400 euron vuotuinen Smartum-seteli. “Viime kaudella hajosi takareisi. Silloin tuli käytettyä Smartumia hierontaan. Olen myös kova laskettelemaan ja Smartumilla saa kivasti Rukalle viikoksi hissilipun.”

”Kun maanomistaja on tyytyväinen, niin tuntuuhan se hyvältä”
Erityisasiantuntija Mikko Paunu ylistää työnsä itsenäisyyttä, työkavereiden asian-tuntemusta – ja niitä metsäreissuja.

On kaunis helmikuinen päivä. Mhy Pohjois-Karjalan erityisasiantuntija Mikko Paunu vastaa puhelimeen jossain Ilomantsin metsämailla. “Hiihdän Sonkajan kylässä 50 hehtaarin palstaa. Tässä suomännikön reunassa kulkee jäniksen jäljet. Näin se tämän työn vapaus visualisoituu”, Mikko runoilee. Mikko on ihan oikeasti töissä, vaikkei uskoisi. “Määritän arvoa tälle metsätilalle”, hän selittää. “Oikeastaan tänään piti olla toimistopäivä, mutta yöllä olikin pakkasta, niin pitihän tämä hyödyntää. Hanki kantaa täydellisesti.”

Euroopan itäisin kiinteistönvälittäjä
Mikko määrittelee työtehtävänsä lennokkaasti. “Olen Euroopan itäisin kiinteistönvälittäjä.” Hänen välittämänsä kiinteistöt vain sattuvat olemaan metsiä. Joskus tiloihin kuuluu myös asuntoja ja maatilan rakennuksia. Mikon on tutustuttava kohteisiinsa sekä paperilla että käytännössä. “Ajatus on että tiedän mitä myyn, kun tuuppaan kohteen myyntiin metsätilat.fi:hin. Eli kyllä tähän hommaan kuuluu myös paljon paperityötä jo ihan välityslainsäädännön vaatimustenkin takia.”

Asiakkaat ottavat Mikkoon yhteyttä, kun he miettivät, mitä metsätilalle pitäisi tehdä. “Esimerkiksi, jos metsäomaisuutta on tullut perintönä, eikä asiakas halua sitä pitää, niin käymme hänen kanssaan läpi sitä kokonaisuutta, että mikä on järkevin vaihtoehto.”

Todella vaihtelevaa työtä
Työ on hyvin vaihtelevaa ja niin ovat myös hoidettavat kohteet. “Välillä on niin helppoja kohteita, ettei tarvitse kuin huolehtia, että asiat etenevät jouhevasti. Joskus taas yksi osakas isosta kuolinpesästä soittaa ja kysyy, miten tämä pesänjako tehdään. Sitten pitää haalia ulkomaita myöten papereita ja selvitellä Australiassa asuvan isoäidin sedän jälkeläisiä Se on melkein salapoliisityötä, että kaikki omistajat löytyvät.”

“Työhön kuuluu paljon neuvontaa ja yhteydenpito maanomistajaan on tärkeää, että hän tietää missä mennään. Me olemme maanomistajan silmät ja korvat puun juurella.”

Nopea tie uralla ylöspäin
Metsätalousinsinööriksi opiskellut Mikko tuli Mhy Pohjois-Karjalaan vuonna 2020 metsäasiantuntijaksi Tuupovaaraan, käväisi välillä Enon toimistolla ja palasi sitten takaisin Tuupovaaraan. “Sitten työnantaja tarjosi mahdollisuutta lähteä tekemään LKV- eli kiinteistönvälittäjän tutkintoa. Sen sai tehtyä pitkälti etänä. Valmistumisen jälkeen aukeni paikka erityisasiantuntijana eli nykyisessä työssä.

“Puustoa tässä hommassa mitataan ihan samaan tapaan kuin aiemmissakin tehtävissä. Erona on se, että en tee enää puukauppaa vaan lasken metsäkiinteistöjen arvoja.”

Vapautta, tarkoitusta ja tasa-arvoa
Mikko kehuu kokeneiden kollegojen tietotaitoa, joka on ollut hänelle kullanarvoista varsinkin uran alussa. “Kahvitauolla on kaikki osaaminen saman pöydän ympärillä. Kun tulin, niin siinä oli 70 vuotta työuraa ja minulla niistä yksi vee. Kuitenkin oli sellainen olo, että kaikki ollaan samanarvoisia, eikä hölmöjä kysymyksiä ole.”

Mikko ylistää työnsä vapautta ja työyhteisön tasa-arvoisuutta. “Jossain muualla voi olla kellokortit, mutta täällä ei sellaisia ole. Kun kukaan ei hengitä niskaan, se poikiii jopa tarmokkaampaa tekemistä. Ja jos minulla on asiaa toimitusjohtajalle niin sitten minä vain soitan. Täällä ei ole hierarkiaa, joka estäisi sen. Siitäkin tykkään, että ollaan sen pienen metsänomistajan kanssa samalla puolella pöytää. Välillä pääsee jopa ihan konkreettisesti valmiiseen kahvipöytään, kun on kohtaamisia maanomistajien kanssa. Ne ovat hyviä hetkiä.”

Koska työllä on tarkoitus, onnistumiset todella palkitsevat. “Kun hinta-arvio menee nappiin ja maanomistaja on tyytyväinen kauppoihin, niin tuntuuhan se hyvältä.”

“Tämä on mukava työyhteisö, työilmapiiri on hyvä ja työajat joustavat.
Sekin on hienoa, että täällä saa vaikuttaa omaan työhönsä”, operaatiopäällikkö Ville Maksimainen kuvailee Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalaa. Ville on nähnyt talon tapoja laajasti, sillä hän tuli Mhy Pohjois-Karjalaan harjoittelijaksi jo vuonna 2013. Hän on oiva esimerkki siitä, miten Mhy:ssä voi kehittyä ja edetä urallaan.

Valmistuttuaan metsänhoitajaksi Ville työskenteli metsäsuunnittelijana Tuupovaarassa, siirtyi vuoden päästä metsäasiantuntijaksi Ilomantsiin ja sieltä metsäesimieheksi Enoon. “Muutaman vuoden olin niissä hommissa ja myöhemmin projektipäällikkönä Enossa. Nyt olen ollut vuoden operaatiopäällikkönä Joensuussa”, Ville kertoo. “On hienoa, että on ollut mahdollisuus edetä, kun itsellä on ollut halua ja ilmeisesti on myös osaaminen riittänyt”, Ville kiittelee.

Vastuulla kaikki toteuttava työ
Ville on asunut koko Mhy-uransa ajan Joensuussa. Vaikka työpisteitä on ollut ympäri Pohjois-Karjalaa, homma on sujunut kätevästi. “Metsäasiantuntijana hoidin vain omaa aluettani. Esimiehenä tuli mukaan jo muitakin toimistoja, ja nyt minulla on koko yhdistyksen alue vastuullani.” Operaatiopäällikkönä Ville vetää kahdeksan hengen operaatiotiimiä, joka vastaa kaikesta toteuttavasta työstä Mhy Pohjois-Karjalan toimialueella. Tiimissä on muun muassa metsänhoidon ja puunoston operaatio-asiantuntijoita sekä projektipäällikkö. Lisäksi tiimin alaisuudessa työskentelevät kaikki talon 20 metsuria. “Meille kuuluu maanmuokkaus, istutus, raivaus, lannoitus sekä puunkorjuu ja-kuljetus ja vielä tie- ja ojapuolen hankkeiden toteutus. Pääsen kehittämään toimintaa ja prosesseja”.

Villen työ koostuu esimiestyön lisäksi toiminnan kehittämisestä sekä työohjeistuksista ja urakkasopimuksista huolehtimisesta. “Tykkään toimia ihmisten kanssa ja tehdä yhteistyötä. Esimiestyö on tosi palkitsevaa, koska meidän tiimi on ihan huippuporukka. Tiimi on sen verran maltillisen kokoinen, että aikaa esimiestyölle jää oikein mukavasti. ”

“Sekin on mukavaa, että pääsen aktiivisesti kehittämään toimintaa ja prosesseja.” Villeä motivoi myös Metsänhoitoyhdistyksen tehtävä olla metsänomistajan asialla. “Ollaan luotettava toimija, jolta metsänomistaja saa hyödyllistä tietoa.” Metsään ja työmaille Ville ehtii jonkin verran, varsinkin kesäisin. “Yritän käydä urakoitsijoita moikkaamassa ja katsomassa, miten työt sujuvat aina kun sopiva rako löytyy. Kesällä on rauhallisempaa eli silloin ehtii paremmin. Ja tietenkin kesällä ehtii hyvin myös lomailla.”

Loistava pomo, hyvä henki ja yhteinen sulkisvuoro
Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa auttavat joustavat työajat ja etätyö-mahdollisuus. “Jos täytyy työajalla hoitaa omia asioita, niin se onnistuu kunhan tekee työnsä. Etänä tulee oltua vain 1–2 päivää viikossa, koska toimistolle on niin kiva tulla. Kahvitauolla on aina hyvää seuraa tarjolla.” Myös omaan esimieheensä Ville on hyvin tyytyväinen. “Aivan loistava tyyppi. Hän on tosi helposti lähestyttävä. Aina voi kysellä vinkkejä ja muutenkin sparrailla. “Täällä on myös erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet omiin töihin. On paljon työryhmiä, joissa kehitetään toimintaa, ja niihin pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan kaikki halukkaat.”

Hämeestä Nurmekseen tullut metsäasiantuntija Roosa rakastaa työssään vapautta ja metsäreissuja. “Kyllä tässä hommassa parasta on se, kun metsänomistaja on tyytyväinen meiltä saamaansa palveluun ja neuvontaan. Tulee sellainen olo, että pystyin todella auttamaan. Se on tämän homman suola”, sanoo Nurmeksen toimistolla metsäasiantuntijana työskentelevä Roosa Peltonen. “Tämä työ tarjoaa sopivassa suhteessa vapautta ja vastuuta, ja tässä pääse ihan oikeasti haastamaan itseään. Jos on asiakaspalvelu- ja myyntihenkinen ihminen ja tykkää liikkua luonnossa, niin tämä on hyvä homma. Ja vilpittömästi haluaa olla avuksi, mutta ymmärtää myös sen, että omatkin tulokset pitää saada täytettyä”, Roosa jatkaa.

Omia tulostavoitteita ei kuitenkaan täytetä metsänomistajan kustannuksella. “Jos taimikossa ei ole sahauksen tarvetta, niin ei sitä tarvitse sahaamisen ilosta sahata, vaan silloin se jätetään kasvamaan. Kuin hoitaisi omaa metsäänsä. On mukavampi tehdä markkinointi- ja myyntityötä, kun sitä tehdään ihan oikeasti aiheesta,” Roosa selittää.

Työkavereilta saa hyvin apua
Hämeestä kotoisin oleva Roosa opiskeli Hämeenlinnassa metsätalousinsinööriksi ja tuli Nurmekseen töiden perässä vuonna 2020. “En edes tiennyt, missä Nurmes on, mutta oon viihtynyt tosi hyvin. Täällä on hirveän mukavia ihmisiä, tosi avoimia ja sosiaalisia. Ja, kun harrastuksiin kuuluu jääkiekko, metsästys ja ylipäänsä luonnossa liikkuminen, niin täällä on niihin todella hyvät mahdollisuudet.” Hän työskenteli ensin pari vuotta Metsähallituksella metsänhoidon esimiehenä ja siirtyi sieltä Mhy:lle metsäasiantuntijaksi. Alku uudessa työssä oli todellinen tulikaste, sillä tehtävää ja opittavaa riitti. “Silloin oli erittäin aktiivinen puukauppavuosi. Oli paljon työtehtäviä, joita en ollut koskaan tehnyt. Esimerkiksi asiakastyö oli ihan uutta. Ja sitten vielä järjestelmät muuttuivat siinä samoihin aikoihin”, Roosa muistelee. “Mutta onneksi olen saanut kokeneilta työkavereilta todella hyvin apua. Itse olen taas pystynyt auttamaan heitä it-asioissa, niin ei ole tarvinnut olla pelkästään avun saajana.”

Työpäivät täynnä vaihtelua
Nurmeksen keskustassa sijaitsevassa Mhy Pohjois-Karjalan toimistossa työskentelee nykyään kuusi ihmistä. Tuoreimpana työkaverina on hiljattain palkattu luonnonhoidon ja metsäteiden erityisasiantuntija. “Kiinnostus luontoon yhdistää meitä, ja niinpä puheenaiheet toimistolla liittyvät aika pitkälti luontoharrastuksiin, kuten metsästykseen ja kalastukseen.” Roosa kuvailee työpäiviään hyvin vaihteleviksi. Tehtäviin kuuluu metsänhoitosuunnitelmia, korjuuvalvontaa, puukauppasopimusten tekemistä ja kilpailuttamista, veroilmoituksia ja kaikkea mahdollista metsänomistajan auttamista. Sekä hieman myös markkinointia.

“Korjuuvalvonta tehdään aikataulun mukaan ja jos metsänomistajan kanssa on sovittu metsäkäynnistä, niin nehän tietenkin hoidetaan sovitusti. Mutta muuten päivän aikana voi tulla eteen mitä vain. Kun asiakkaat soittavat tai tulevat käymään, niin heitä palvellaan heti ja muut suunnitelmat muuttuvat siinä lennossa.” Luonnossa liikkumista rakastava Roosa pääsee jalkautumaan metsäpalstoille noin kaksi kertaa viikossa. “Onhan se älyttömän hienoa, että pääsee metsään happihyppelylle ja siitä maksetaan vielä palkkaa!”

Kahdesti vuodessa virkistysreissulle
Työyhteisön yhteistä tekemistä tarjoavat toimihenkilöpäivät kahdesti vuodessa. “Syksyllä oltiin porukalla Rukalla ja keväällä Tahkolla. Rukan reissulla meillä oli muun muassa olympialaiset. Ne ovat kyllä todella hauskoja tapahtumia.” Työsuhde-eduista Roosaa ilahduttaa eniten vuosittainen 400 euron Smartum-seteli. “Se ei jää ikinä käyttämättä. Minulla on sen verran noita harrastuksia.” Lounasetu on myös mukava plussa. “Sekin on kiva, että oma koira saa olla maastokeikoilla seurana, niin saa senkin lenkitettyä samalla. Meillä on monilla koiria ja joillakin ne myös töissä mukana. ”