Metsät ja ilmastonmuutos

Luonto ei ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan nopeaan lämpenemiseen. Ainut todellinen tapa pysäyttää ilmastonmuutos on fossiilipäästöjen raju vähentäminen. Mutta tarvitsemme myös tehokkaita keinoja muutoksen hillintään. Mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä? Paljon!

Metsänomistaja ilmastonmuutoksen hillitsijänä 

Puu poistaa hiiltä ilmasta yhteyttämällä. Kun metsien kasvu ylittää vuosittaisen poistuman, toimivat metsät myös positiivisina hiilinieluina. Näin on Suomessa ollut 1970-luvulta saakka. Tuosta ajasta metsävaramme ovat paisuneet miljardilla kuutiometrillä. Samassa ajassa metsistä on hakattu raaka-aineeksi yli kolme miljardia kuutiota. Hyvän metsänhoidon avulla metsämme säilyvät valtavina hiilinieluina kaikissa tutkituissa skenaarioissa. 

Lisää puuston kasvua ja määrää 

Uudista metsäsi aina tehokkaasti. Metsälaki mahdollistaa niin viljelyn kuin luontaisen uudistamisen eri muodoissaan. Kaikki lähtee kasvupaikan mahdollisuuksista, mutta sekametsän suosiminen kannattaa. Se tuottaa enemmän puuta ja lehtipuissa hiilen osuus on suurempi. 

Metsänhoidossa ei ole löysäilyn varaa. Laiminlyönnit nuorten ikäluokkien hoidossa ovat rasite sekä metsänomistajan kukkarolle että hiilensidonnalle. Tee taimikonhoidot ja ensiharvennukset aina ajallaan. 

Jos kohde mahdollistaa, voit säilyttää metsän hiilivarastona kauemmin kiertoaikaa pidentämällä. Saat samalla enemmän arvokasta tukkia, ja suurempi osa puutavarasta päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin, hiilivarastoja nekin. Vaikuta puurakentamisen lisäämiseen. 

Ilmastonmuutosta voi torjua säilyttämällä metsän hiilivarastona kauemmin kiertoaikaa pidentämällä.

Metsittämällä puuttomia joutomaita tuotat kokonaan uusia hiilinieluja. Metsitystä tuetaan valtion varoin.  

Metsien hoidon lisääminen on erittäin kustannustehokasta ilmastotyötä. Hakkuiden vähentäminen on yli kymmenen kertaa kalliimpaa, kun samalla menetetään lisäarvo ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen. 

Vähennä maaperäpäästöjä 

Suometsät ovat suurin haaste. Ojitetusta suosta tulee ilmastopäästö, kun kuivuva turve hajoaa mikrobitoiminnan nopeuduttua. Suometsätaloudessa pohjaveden pinnansäätely vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisäksi myös vesistöpäästöihin. Nieluna toimivan puuston kasvusta pitää huolehtia. 

Tuhkalannoitus on erinomainen vaihtoehto turvemaille. Lisääntyvä kasvu kasvattaa hiilinielua ja suurempi yhteytys pitää pohjaveden alhaalla. Myös jatkuva metsänkasvatus sopii erityisesti turvemaille. Kun elävää puustoa on aina vähintään 100-120 kuutiota hehtaarilla, puuston haihdutus yleensä riittää. Molemmat keinot voivat vähentää kunnostusojitusten tarvetta merkittävästi, ja samalla vesien tila paranee.  

Metsänhoitosuositusten mukaisesti toteutettu hakkuutähteiden keruu bioenergiaksi on ilmaston kannalta kannattavaa. Nopeasti hajoava hakkuutähde kannattaa hyödyntää energiaksi. 

Hillitse metsätuhoja ja sopeudu 

Ilmastonmuutosta ei voi estää. Se on jo täällä ja etenee. Kaikki metsätuhot Etelä-Suomen lumituhoja lukuun ottamatta tulevat todennäköisesti lisääntymään. Siksi pitää sopeutua. 

Paranna metsän myrskynkestävyyttä tekemällä harvennukset ajallaan ja jättämällä säästöpuut ryhmiin. Sekametsät kestävät tuhoja paremmin, suosi siis niitä.  

Metsänkasvatuksessa kannattaa suosia lehtipuita havupuun rinnalla.

Kiinnitä huomio vanhoihin kuusikoihin, ja uudista kärsivät ajoissa, näin estät kirjanpainajatuhoja. Juurikäävän kohdalla vaihda puulajia. Käytä jalostettuja taimia, ne kasvavat tehokkaammin ja ovat kestävämpiä tuhoja vastaan.  

Ylipäänsä jatka erinomaista työtäsi metsänhoidon parissa. Tutustu MTK:n Ilmasto-ohjelmaan ja Luonnon monimuotoisuusohjelmaan. Ne luovat uskoa tulevaan. Lopeta syyllistyminen. Maa- ja metsätalouden osoittelijoita tulee riittämään, mutta sinä et ole ongelma. Olet osa ratkaisua. 

2022 © Metsänhoitoyhdistykset