Päijät-Hämeen ja Suomen metsätalous on kestävää

17.12.2021

Voi todeta, että Päijät-Häme, jos joku maakunta, elää metsästä. Metsä tuo maakuntaamme poikkeuksellisen paljon työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Pakko todeta, että uutisointi metsistä on herättänyt paljon ihmetystä. Esittäisin toiveen, että varsinkin valtamedia tekisi paremmin ja perusteellisemmin taustaselvitykset kuntoon uutisoinnin osalta. Nyt jopa valtamediat ovat sortuneet ns. ylilyönteihin ja raflaaviin uutisointeihin, hyvänä esimerkkinä HCV-alueet ja niiden tulkinta. HCV-alueet eivät ole varsinaisia monimuotoisuusalueita, sillä niitä on muodostettu epäsuorien todennäköisyysindikaattorien (kuten puuston keskiläpimitta) perusteella ilman varsinaista monimuotoisuusdataa. Siksi HCV-alueiden tämänhetkinen tarkoitus on lähinnä vain, että niissä on syytä aina tehdä maastotarkastus ennen mahdollista puukauppaa. Päijät-Hämeen kohteista vain murto-osalla on esiintynyt arvokkaita kohteita, joihin on sitten käytetty ympäristötuki tai METSO-rahoitusta ja arvokas kohde on näin suojeltu.

Päijät-Hämeessä metsätalouden maasta on suojeltua tai rajoitetussa käytössä lähes 10 prosenttia. Tiukasti suojellun metsätalousmaan osuuskin on useamman prosentin verran. Vaatimuksia lakisääteisesti tehtävään lisäsuojeluun esitetään edelleen, ja välillä tuntuu, että toisten metsäomaisuutta on niin helppo vaatia suojeltavaksi.  Kuitenkin vapaaehtoinen suojelu ja siitä saatava korvaus ovat ainoa oikea tie edetä asiassa ja tässä Päijät-Häme on ollut suunnannäyttäjä METSO- ja ympäristötukirahojen laajassa käytössä. Päijät-Hämeen metsät ovat valtakunnan rehevimmillä pohjilla kasvavia, puusto järeää ja puumäärät hehtaarilla suuremmat kuin koskaan. Myös metsiemme monimuotoisuuden eteen normaalissa metsätaloudessa on 2000-luvulla tehty mittaamattoman suuri työ.  Siksi Päijät-Hämeen metsien monimuotoisuus on valtakunnan kärkeä ja metsänomistajamme ovat mm. luonnonhoitohankkeissa, ympäristötukikohteiden sekä METSO-suojeluiden osalta valtakunnan kärjessä, pinta-alaan verratessa jopa ylivoimaisesti. 

Metsätaloutemme on nykyisin kestävämpää kuin koskaan aikaisemmin.

Ajassa ei tarvitse mennä kauas historiaan, kun tienrakennukseen liittyviä ympäristöselvityksiä ei vielä tehty, vesistöjen suojakaistoja tai säästö- ja jättöpuita ei jätetty hakkuissa, vesakontorjunnassa käytettiin vahvoja aineita, maisema-arvoja ei huomioitu nykyiseen tapaan jne. Nykyisin nämä asiat ovat luontainen ja normaali osa metsätaloutta.  Muuttunut toimintakulttuuri on silti samaan aikaan merkittävästi kasvattanut metsäomaisuuttamme.  Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 12) mukaan Suomen metsissä on puuta 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on suurempi kuin koskaan. Vielä sata vuotta sitten metsissämme oli puuta yli miljardi kuutiota nykyistä vähemmän.  Kokonaispuumäärän ohessa myös järeiden puiden ja kuolleen puun määrät ovat lisääntyneet merkittävästi 1920-lukuun verrattuna, josta lähtien VMI:n mittauksia on tehty.  
Metsänomistajat panostavat Päijät-Hämeessäkin vuosittain pelkästään lahopuun määrän lisäämiseen jättämällä hakkuualueille säästöpuita ja suojavyöhykkeitä jopa miljoonien eurojen arvosta korjuun ulkopuolelle.  Metsänomistajat jättävät metsätalouden ulkopuolelle myös ns. omia hiljaisia suojelualueita, paljon ja korvauksetta erilaisista syistä, jotka eivät näy yhdessäkään suojelutilastossa. Päijät-Hämeessä nämä metsäalueet ovat tehtyjen arvioiden perusteella jopa 10 % metsien pinta-alasta.
Monesti siis jää huomioimatta, kuinka paljon metsänomistajat ja metsäammattilaiset todellisuudessa arvostavat puhdasta luontoamme ja kirkkaita vesiämme. Ja mitä kaikkea sen eteen yhdessä teemme.

Jatkakaamme siis kestävää metsätalouttamme ja nauttikaamme monin eri tavoin arvokkaasta luonnostamme!

Jari Yli-Talonen
Johtaja
Metsänomistajat
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme