Onko metsässä tehty niin kuin on sovittu?
kymenlaakso
Korjuunvalvonta on tärkeä osio onnistuneen puukaupan teossa. Hakkuusopimuksessa asioista sovitaan, mutta sen jälkeen on vielä varmistuttava, että sopimusta on noudatettu ja metsässä on tehty niin kuin on sovittu.
”Puukauppa on puhtaasti sopimustekninen asia. Meillä on metsälain antamat rajat, mutta ne ovat kaukana olevia rajoja - ei hyvän metsänhoidon suosituksen mukaisia rajoja,” kertoo Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Joni Hinkkuri.
Korjuunvalvontaa tehdään sekä maastossa että toimistolla. Maastossa tehtävä korjuunvalvonta varmistaa, että siellä tehtävät toimet eivät aiheuta vaurioita ja tätä kautta aiheuta metsänomistajalle tappioita tulevaisuudessa. Asiakirjoista tehtävä valvonta varmistaa, että metsänomistajan hakkuutulo ovat linjassa hakkuusopimuksen kanssa.
Havutus
”Maastossa kiinnitän ensimmäiseksi huomiota ajourien havutukseen. Tämä on tärkeää jäljelle jäävän puuston kannalta, sillä puiden juuret yltävät metrien päähän ja rikkoutuneet juuret heikentävät puun kasvua ja altistavat juurikäävälle. Kesällä kunnollisen havutuksen merkitys on suuri.”
Kolhut
”Havutuksen lisäksi kiinnitän huomiota korjuuvaurioihin, jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi koneen puomin tai pankon kolhaistessa puusta kuoren irti. Korjuuvaurioiden enimmäismäärä on 4%. Käytännössä korjuunvalvonnassa lasken ajouran varresta tai välittömästä läheisyydestä 100 puuta, joissa neljässä saa olla enintään kolhu.”
Tiestön ja varastopaikan kunto
”Valvonnassa huomioin varaston ja tiestön kunnon. Sateisina keleinä on tärkeää laittaa kaukokuljetus kieltoon, mikäli tie näyttää heikentymisen merkkejä.”
Monimuotoisuuden huomioonottaminen
”Hakkuita ohjaavat monet lait ja sertifikaatit. Hakkuussa valvotaan, että nämä on otettu huomioon esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta. Säästöpuiden määrä, suojavyöhykkeet vesistöjen lähellä tai lain suojaamat kohteet ovat esimerkkejä huomioitavista asioista.”
Mittojen käyttö korjuussa
”Taloudellisesti merkittävimmät asiat löytyvät mittaustodistuksista. Jos niistä selviää väärinkäytöksiä mittojen käytössä, voi metsänomistaja menettää tuhansia euroja.” Käytännössä menetykset aiheutuvat minimiläpimitan käytön laiminlyönnistä ja tukkiosuuden siirtymisestä kuitukasaan.”
Metsänomistajan tavoitteet
”Metsänomistajalla on usein erilaisia toiveita käsittelyn suhteen. Tiettyjä puita halutaan kaadettavaksi tai tarvitaan omaan käyttöön rankoja polttopuiksi. Valtakirjakaupassa huolehditaan, että metsänomistajan tahto täyttyy.”
Artikkeli on julkaistu Mhy Kymenlaakson jäsenlehdessä syyskuussa 2020.
Ajankohtaista
Uusia vaatimuksia hankintapuukauppaan
Kymenlaakso
EUDR-asetus vaikuttaa tulevaisuudessa hankintapuun kauppaan. EUDR-asetus velvoittaa puun alkuperän entistä tarkempaan seurantaan. Seurannalla pyritään estämään metsäkatoa. Mitä hankintakauppa tarkoittaa? Hankintakaupassa ostaja ostaa puut valmiiksi hakattuna ja tien varteen kuljetettuna. Hankintakaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa metsänomistaja vastaa itse puiden kaatamisesta ja kuljetuksesta tien varteen. Puunostaja hakee valmiiksi pinotut puut ja vastaa puiden kuljetuksesta jatkojalostukseen. Suurin osa puukaupasta tehdään pystykauppana, jossa puunostaja ostaa pystyssä olevat puut ja vastaa niiden kaatamisesta sekä kuljetuksesta tien varteen.
Siirry e-laskuun
Kymenlaakso
Pyrimme siirtymään pois paperilaskuista. Tilaamalla laskut jatkossa e-laskuna tai sähköpostilaskuna paperisen sijaan, säästät aikaa ja vaivaa. Voit kuitenkin olla huoletta, mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta tilata e-laskua tai sähköpostilaskua, saat laskut jatkossakin paperisena.
Nyt on metsän ruokinta-aika ja se näkyy kukkarossa
Kymenlaakso
”Metsälannoitus on paras sijoitus metsään, sillä siinä on hyvä tuotto – se tuottaa oikeasti rahaa,” kertoo metsäasiantuntija Otto Holmsten. Lannoittaminen ei hänen mukaansa ole sen kummempi toimenpide kuin pellon lannoittaminen: ravinteita lisätään ja kasvu lisääntyy. Varttuneissa metsissä lannoituksen tuoma lisäkasvu näkyy erityisesti tukkiosassa – siinä, missä puun arvo kasvaa eniten.
