Onko metsässä tehty niin kuin on sovittu?
kymenlaakso
Korjuunvalvonta on tärkeä osio onnistuneen puukaupan teossa. Hakkuusopimuksessa asioista sovitaan, mutta sen jälkeen on vielä varmistuttava, että sopimusta on noudatettu ja metsässä on tehty niin kuin on sovittu.
”Puukauppa on puhtaasti sopimustekninen asia. Meillä on metsälain antamat rajat, mutta ne ovat kaukana olevia rajoja - ei hyvän metsänhoidon suosituksen mukaisia rajoja,” kertoo Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Joni Hinkkuri.
Korjuunvalvontaa tehdään sekä maastossa että toimistolla. Maastossa tehtävä korjuunvalvonta varmistaa, että siellä tehtävät toimet eivät aiheuta vaurioita ja tätä kautta aiheuta metsänomistajalle tappioita tulevaisuudessa. Asiakirjoista tehtävä valvonta varmistaa, että metsänomistajan hakkuutulo ovat linjassa hakkuusopimuksen kanssa.
Havutus
”Maastossa kiinnitän ensimmäiseksi huomiota ajourien havutukseen. Tämä on tärkeää jäljelle jäävän puuston kannalta, sillä puiden juuret yltävät metrien päähän ja rikkoutuneet juuret heikentävät puun kasvua ja altistavat juurikäävälle. Kesällä kunnollisen havutuksen merkitys on suuri.”
Kolhut
”Havutuksen lisäksi kiinnitän huomiota korjuuvaurioihin, jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi koneen puomin tai pankon kolhaistessa puusta kuoren irti. Korjuuvaurioiden enimmäismäärä on 4%. Käytännössä korjuunvalvonnassa lasken ajouran varresta tai välittömästä läheisyydestä 100 puuta, joissa neljässä saa olla enintään kolhu.”
Tiestön ja varastopaikan kunto
”Valvonnassa huomioin varaston ja tiestön kunnon. Sateisina keleinä on tärkeää laittaa kaukokuljetus kieltoon, mikäli tie näyttää heikentymisen merkkejä.”
Monimuotoisuuden huomioonottaminen
”Hakkuita ohjaavat monet lait ja sertifikaatit. Hakkuussa valvotaan, että nämä on otettu huomioon esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta. Säästöpuiden määrä, suojavyöhykkeet vesistöjen lähellä tai lain suojaamat kohteet ovat esimerkkejä huomioitavista asioista.”
Mittojen käyttö korjuussa
”Taloudellisesti merkittävimmät asiat löytyvät mittaustodistuksista. Jos niistä selviää väärinkäytöksiä mittojen käytössä, voi metsänomistaja menettää tuhansia euroja.” Käytännössä menetykset aiheutuvat minimiläpimitan käytön laiminlyönnistä ja tukkiosuuden siirtymisestä kuitukasaan.”
Metsänomistajan tavoitteet
”Metsänomistajalla on usein erilaisia toiveita käsittelyn suhteen. Tiettyjä puita halutaan kaadettavaksi tai tarvitaan omaan käyttöön rankoja polttopuiksi. Valtakirjakaupassa huolehditaan, että metsänomistajan tahto täyttyy.”
Artikkeli on julkaistu Mhy Kymenlaakson jäsenlehdessä syyskuussa 2020.
Ajankohtaista
Lausuntopyyntö Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta
Kymenlaakso
Pidämme luonnon tilan parantamista tärkeänä tavoitteena. Metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten näkökulmasta ennallistamissuunnitelman hyväksyttävyys ja toteuttamiskelpoisuus edellyttävät, että toimeenpano perustuu vapaaehtoisuuteen, omaisuudensuojaan, täysimääräisiin korvauksiin, luotettavaan tietopohjaan sekä pitkäjänteiseen rahoitukseen.
ASF-tilannekuva Mhy Kymenlaakson alueella
Kymenlaakso
Perjantaina 28.8. tehtiin uusi ASF eli sikaruttolöydös Pyhtäältä noin 40 kilometrin päässä aiemmalta ydinalueelta. ASF-tartuntavyöhykettä laajennettiin ja se ulottuu 2.9.2026 Vironlahdelta Loviisaan. Metsänomistajien näkökulmasta on tärkeää korostaa, että metsätaloustyöt voivat jatkua ASF-rajoitusalueella Ruokaviraston uuden 1.9.2026 päivitetyn ohjeistuksen mukaisesti. Metsien hoitoa, puunkorjuuta ja muita metsätalouden töitä voidaan tehdä normaalisti tartunta-alueella, kun toiminnassa noudatetaan viranomaisten ja Ruokaviraston antamia ohjeita.
Ennallistaminen onnistuu vain metsänomistajien luottamuksella
Kymenlaakso
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoite. Siitä tuskin on metsänomistajienkaan keskuudessa suurta erimielisyyttä. Mutta keinoilla on väliä. Suomen ennallistamissuunnitelmaa valmisteltaessa yksi periaate pitää sanoa selvästi: yksityismailla toimien on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Siitä ei saa joustaa.
