Onko metsässä tehty niin kuin on sovittu?
kymenlaakso
Korjuunvalvonta on tärkeä osio onnistuneen puukaupan teossa. Hakkuusopimuksessa asioista sovitaan, mutta sen jälkeen on vielä varmistuttava, että sopimusta on noudatettu ja metsässä on tehty niin kuin on sovittu.
”Puukauppa on puhtaasti sopimustekninen asia. Meillä on metsälain antamat rajat, mutta ne ovat kaukana olevia rajoja - ei hyvän metsänhoidon suosituksen mukaisia rajoja,” kertoo Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson metsäasiantuntija Joni Hinkkuri.
Korjuunvalvontaa tehdään sekä maastossa että toimistolla. Maastossa tehtävä korjuunvalvonta varmistaa, että siellä tehtävät toimet eivät aiheuta vaurioita ja tätä kautta aiheuta metsänomistajalle tappioita tulevaisuudessa. Asiakirjoista tehtävä valvonta varmistaa, että metsänomistajan hakkuutulo ovat linjassa hakkuusopimuksen kanssa.
Havutus
”Maastossa kiinnitän ensimmäiseksi huomiota ajourien havutukseen. Tämä on tärkeää jäljelle jäävän puuston kannalta, sillä puiden juuret yltävät metrien päähän ja rikkoutuneet juuret heikentävät puun kasvua ja altistavat juurikäävälle. Kesällä kunnollisen havutuksen merkitys on suuri.”
Kolhut
”Havutuksen lisäksi kiinnitän huomiota korjuuvaurioihin, jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi koneen puomin tai pankon kolhaistessa puusta kuoren irti. Korjuuvaurioiden enimmäismäärä on 4%. Käytännössä korjuunvalvonnassa lasken ajouran varresta tai välittömästä läheisyydestä 100 puuta, joissa neljässä saa olla enintään kolhu.”
Tiestön ja varastopaikan kunto
”Valvonnassa huomioin varaston ja tiestön kunnon. Sateisina keleinä on tärkeää laittaa kaukokuljetus kieltoon, mikäli tie näyttää heikentymisen merkkejä.”
Monimuotoisuuden huomioonottaminen
”Hakkuita ohjaavat monet lait ja sertifikaatit. Hakkuussa valvotaan, että nämä on otettu huomioon esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta. Säästöpuiden määrä, suojavyöhykkeet vesistöjen lähellä tai lain suojaamat kohteet ovat esimerkkejä huomioitavista asioista.”
Mittojen käyttö korjuussa
”Taloudellisesti merkittävimmät asiat löytyvät mittaustodistuksista. Jos niistä selviää väärinkäytöksiä mittojen käytössä, voi metsänomistaja menettää tuhansia euroja.” Käytännössä menetykset aiheutuvat minimiläpimitan käytön laiminlyönnistä ja tukkiosuuden siirtymisestä kuitukasaan.”
Metsänomistajan tavoitteet
”Metsänomistajalla on usein erilaisia toiveita käsittelyn suhteen. Tiettyjä puita halutaan kaadettavaksi tai tarvitaan omaan käyttöön rankoja polttopuiksi. Valtakirjakaupassa huolehditaan, että metsänomistajan tahto täyttyy.”
Artikkeli on julkaistu Mhy Kymenlaakson jäsenlehdessä syyskuussa 2020.
Ajankohtaista
Kansallinen ennallistamissuunnitelma tarvitsee vielä perusteellisen korjauksen
Kymenlaakso
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoitteemme. Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet sen eteen pitkäjänteistä työtä vuosikymmenten ajan. Metsien luonnonhoitoa kehitetään jatkuvasti, ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat osoittaneet, että parhaisiin tuloksiin päästään yhteistyöllä, ei pakolla. Siksi on tärkeää, että myös Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma rakentuu luottamukselle, selkeille pelisäännöille, ennakoitavuudelle ja maanomistajien oikeuksien kunnioittamiselle. Nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa nämä tavoitteet eivät vielä täyty.
Paperilaskuihin lisätään toimistomaksu 1.8.2026 alkaen
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaakson lähettämiin paperilaskuihin lisätään 1.8.2026 alkaen toimistomaksu. Toimistomaksu on 5 € laskua kohden. Toimistomaksulla katetaan paperilaskun lähetyskulut. Tilaamalla Mhy Kymenlaakson laskut jatkossa e-laskuna tai sähköpostilaskuna paperisen sijaan, säästät aikaa ja vaivaa. Voit kuitenkin olla huoletta, mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta tilata e-laskua tai sähköpostilaskua, saat laskut jatkossakin paperisena.
Kuusitukin hinnassa jopa yli 15 euron erot kuutiolle
Kymenlaakso
Puumarkkina käy Kymenlaaksossa edelleen vilkkaana. Viime viikkoina kesäkorjuukelpoisista kuusikon uudistushakkuista on maksettu parhaimmillaan yli 90 euroa kuutiometriltä, kun heikoimmat tarjoukset ovat jääneet noin 75 euroon kuutiolta. Hintojen suuri vaihtelu kertoo siitä, että puunostajien tarpeet eroavat tällä hetkellä merkittävästi. Metsänomistajalle ero voi tarkoittaa tuhansien eurojen lisätuloa samalla leimikolla.
