Lyhyt oppimäärä kuolinpesän hoidosta

Noin kymmenen prosenttia Kymenlaakson alueen yksityismetsistä on kuolinpesien omistuksessa. Se on kolmanneksi eniten koko valtakunnan tasolla. Kuolinpesä syntyy kuolinhetkellä, ja perunkirjoituksen jälkeen se voi alkaa toimia esimerkiksi puukaupassa. Suomessa ei ole pakko purkaa kuolinpesää, vaan se voi jatkaa ”elämäänsä” pitkäänkin ja sen sisään voi syntyä useampia kuolinpesiä, kun aikaa kuluu. Samalla kuolinpesän asioiden hoito muuttuu koko ajan hankalammaksi, kun päättäjiä tulee lisää ja ihmiset hajautuvat ympäri maailmaa. Kuolinpesä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi omistusmuodoksi, ja sen purkamisen suunnittelu kannattaisikin aloittaa viimeistään, kun molemmat puolisot ovat kuolleet. Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, se purkautuu automaattisesti. 

Kuolinpesät ovat passiivisia metsänomistajia

Kuolinpesät ovat keskimääräistä passiivisempi metsänomistajaryhmä kuin muut omisajaryhmät. Tämä vaikuttaa osakkaiden saamiin puukauppatuloihin, metsän kuntoon ja sitä kautta myös metsän arvoon. Kuolinpesissä päätöksenteko on samanlainen kuin yhtymissä, eli päätökset vaativat yksimielisyyttä. Yhtymissä pelisäännöistä on useimmiten sovittu yhtymää perustettaessa ja niiden toiminta on yleensä jouhevaa. Jos kuolinpesää ei heti pureta, niin asioiden hoidosta olisi hyvä sopia myös niissä. Millä periaatteilla omaisuutta hoidetaan, kuka hoitaa kuolinpesän juoksevat asiat ja niin edelleen. Hyvä tapa on antaa yhdelle osakkaalle suomi.fi valtuutukset, jolloin hän voi hoitaa veroilmoitusten teon ja muun asioinnin viranomaisten suuntaan. Puukauppaa varten tarvitaan erillinen valtakirja, jolla kuolinpesän osakkaat valtuuttavat asioiden hoitajan tekemään sopimuksia yhteisesti sovitulla tavalla. 

Kuolinpesän purkaminen

Kuolinpesän purkamista ei kannata turhaan siirtää, sillä asiantuntijan avulla se sujuu nopeastikin. Tärkeintä on, että pesän osakkaat ovat keskustelleet jaosta ja koko prosessiin varataan riittävästi aikaa. Asiantuntija vastaa heränneisiin kysymyksiin ja osaa selvittää eri vaihtoehdot ja niiden merkityksen. Perinnönjakotilanteessa ei synny verotettavaa tuloa, vaikka jakohetkellä omaisuuden arvo olisikin suurempi kuin perunkirjoitushetkellä. Varainsiirtoveroa voi joutua maksamaan, jos perinnönjaossa käytetään pesän ulkopuolisia varoja eriarvoisten omaisuuserien tasinkona. Jos metsäomaisuutta myy myöhemmin, niin syntyneestä luovutusvoitosta maksetaan luovutusvoittoveroa. Sisarusten väliset kaupat sen sijaan ovat luovutusvoittoverovapaita. 

Kuolinpesän muistilista

Mikäli kaipaat apua kuolinpesän asioiden hoitamiseen tai mietit metsätilan sukupolvenvaihdosta voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme.