Hannulta ei hymy hyydy – maanmuokkausta jo 40 vuotta

kymenlaakso

Yrittäjä Hannu Heikkilä sai työmaalla makean yllätyksen, kun hänen 40-vuotista uraansa juhlistettiin kakkukahveilla. Heikkilän taival maanmuokkaustöiden parissa alkoi vuonna 1986 ensimmäisen äkeen hankinnasta ja tästä kaupasta saatu kuitti on yhä tallessa. Yhteistyö nykyisen Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson kanssa käynnistyi jo uran alkutaipaleella ja on jatkunut tiiviinä vuosikymmenten ajan.

Neljässä vuosikymmenessä koneet ja työmenetelmät ovat kehittyneet valtavasti, mutta Heikkilän into työhön on säilynyt. "Keväällä, kun aurinko alkaa paistaa, alkavat jo kulkurin tossut kutkutella. Sitä odottaa, milloin pääsee taas metsään ja muokkaustyömaille", Heikkilä naurahtaa.

Äes pitää pintansa

Nykyisin Heikkilä tekee maanmuokkausta sekä äkeellä että reilut viisi vuotta käytössä olleella jatkuvatoimisella mätästäjällä. Äkeellä tehtäviä kohteita on selvästi enemmän ja Heikkilän mukaan niiden määrä vaikuttaa olevan jopa kasvussa.

Välillä äestyksen tulevaisuus näytti toisenlaiselta. Kaivinkoneella tehtävien muokkausten yleistyessä moni ajatteli, ettei äkeitä enää tarvita ja osa yrittäjistä luopui kalustostaan. Heikkilä jatkoi.

Hänen mukaansa äestyksen etuja ovat edullisuus sekä kevyt ja siisti muokkausjälki. Menetelmä ei jätä maastoon syviä kuoppia ja kylvö voidaan tehdä samalla ajokerralla. Kaikille kohteille äes ei kuitenkaan sovi. "Äkeellä on mukava tehdä, kun työ etenee nopeasti. Tärkeintä on silti käyttää sitä konetta, joka sopii kohteelle parhaiten", kertoo Heikkilä.

Metsänomistajan ei tarvitse ratkaista asiaa yksin, sillä sopivan maanmuokkaustavan valinnassa auttaa metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija.

Sinne mennään, missä äestä tarvitaan

Mäntyharjun suunnalta työmaille lähtevä Heikkilä muokkaa metsiä koko Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toimialueella. Pitkätkään siirtymät eivät häntä juuri hetkauta. Äkeen kanssa matkaa on vuosien varrella tehty Kymenlaaksoa kauemmaskin, aina Hämeenlinnaan ja Parikkalaan asti. "Sinne mennään, missä äestä tarvitaan", Heikkilä toteaa.

Työviikot kuluvat pitkälti työmailla, eikä viikonloppuisinkaan aina ehditä kotiin. Vapaat painottuvat talveen, sillä varsinkin kevään kiireisimpään aikaan työpäivät venyvät. Heikkilän sanoin silloin käydään lähinnä illalla emännän lämmittämässä saunassa ja lähdetään taas aamulla puhtain kalsarein sekä täyden eväslaukun kanssa matkaan – kotiin palataan, kun se kulkurin kierrokseen sopivasti sattuu.

Nykyisin apuna on myös osaava työntekijä, josta saattaa aikanaan löytyä yritykselle jatkajakin. Heikkilän mukaan hyvälle tekijälle riittää varmasti töitä.

Työkausi venyy molemmista päistä

Aiemmin Heikkilä teki talvisin myös hakkuutöitä, mutta viime vuosina maanmuokkauskaudet ovat venyneet niin pitkiksi, ettei siihen ole juuri jäänyt aikaa. Viime kauden viimeiset muokkaukset valmistuivat vasta juuri ennen joulua. Tammikuun Heikkilä huilasi, helmikuussa alkoivat konehuollot ja uusi kausi käynnistyi täysillä jo 15. huhtikuuta. "Ei ole koskaan ennen ollut noin lyhyttä talvea", Heikkilä summaa.

Pitkä kausi sopii maanmuokkausyrittäjälle, mutta metsänkorjuulle leudot ja lyhyet talvet ovat haaste. Heikkilältäkin jäivät oman metsän hakkuut tekemättä. Työ tuli silti hoidetuksi, kun metsänhoitoyhdistys korjuupalvelu otti kohteen tehtäväkseen.

Koneet ovat muuttuneet – into ei

Neljässä vuosikymmenessä suurin muutos on Heikkilän mukaan tapahtunut koneissa. "Ensimmäinen kone oli nykyisiin verrattuna ihan hirveä vehe! Nykykalusto on vakaampaa, helppokäyttöisempää ja työn jälki on tasaisen varmaa", Heikkilä kuvailee.

Vaikka työvuosia on takana jo neljäkymmentä, vauhti ei näytä hidastuvan. "Tuntuu, että vauhti vain kiihtyy mitä vanhemmaksi tulee", Heikkilä tuumaa.

Tästä kertoo hyvin muutaman vuoden takainen päivä: Heikkilä laittoi eläkepaperit vetämään ja osti samana päivänä toisen auton koneiden kuljettamiseen. Myöhemmin kalustoon tuli vielä toinen äestyskone. "Liekö vanhuuden höperyyttä", Heikkilä naurahtaa.

Niin kauan kuin terveyttä ja töitä riittää, Heikkilällä on halua jatkaa.

Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitoesimies Tuomo Raukola kiittää Heikkilää vuosikymmenten yhteistyöstä. "Hannun kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta ja sujuvaa. Yhteisiä työvuosia ja työmaita on kertynyt jo melkoinen määrä", Raukola kertoo.

Neljäkymmentä vuotta ensimmäisen äkeen hankinnan jälkeen kevätaurinko vetää Heikkilää yhä metsään. Kun muokkauskausi käynnistyy ja kone pääsee työmaalle, Hannulta ei hymy hyydy.

Hanna Virtanen

Asiakkuuspäällikkö

Liittyvät bloggaukset

  1. Mhy Kymenlaakson panos henkilöstön hyvinvointiin näkyy myös metsänomistajille

    Mhy Kymenlaakson panos henkilöstön hyvinvointiin näkyy myös metsänomistajille

    Hanna Virtanen

    Kymenlaakso

    Mhy Kymenlaakso sai Metsämiesten Säätiöltä hankerahoitusta henkilöstön työhyvinvoinnin, yhteistyön ja asiakaskohtaamisten kehittämiseen. Hankkeessa panostettiin erityisesti itsetuntemukseen, vuorovaikutustaitoihin ja työssä jaksamiseen eli asioihin, jotka näkyvät parhaimmillaan myös metsänomistajille entistä parempana palveluna.

    Lue lisää
  2. Metsä monen sukupolven silmin

    Metsä monen sukupolven silmin

    Kristiina Kumpulainen

    Kymenlaakso

    Metsä ei ole koskaan vain puita. Se on paikka, jossa joku on kulkenut ennen meitä ja jota joku kulkee vielä meidän jälkeemme. Kun astuu omaan metsään, ei näe ainoastaan runkoja, latvuksia ja vuosirenkaita. Näkee tarinoita. Sen männyn alla on ehkä joskus istuttu eväillä, nämä taimet istutettu yhdessä tai ensimmäinen oma metsäretki on tehty lapsena kumisaappaat jalassa. Metsän omistaminen on erikoinen asia. Harvaa muuta omaisuutta hoidetaan niin, että työn tulokset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä

  3. Harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla

    Harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla

    Jenny Alho

    Kymenlaakso

    Mhy Kymenlaaksossa on tänäkin kesänä töissä harjoittelijoita. Kesäharjoittelijoina ovat tänä vuonna Otto Erola ja Roni Korhonen. Heidän harjoittelunsa alkoi toukokuun alussa ja jatkuu elokuun loppuun saakka. Harjoittelijoiden tehtäviin kuuluu muun muassa taimienjako, PEFC-auditoinnit, kuviotietojen päivitys, tulevaisuuden toimenpiteiden suunnittelu sekä korjuuvalvonta.