Harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla

kymenlaakso

Mhy Kymenlaaksossa on tänäkin kesänä töissä harjoittelijoita. Kesäharjoittelijoina ovat tänä vuonna Otto Erola ja Roni Korhonen. Heidän harjoittelunsa alkoi toukokuun alussa ja jatkuu elokuun loppuun saakka. 

Harjoittelijoiden tehtäviin kuuluu muun muassa taimienjako, PEFC-auditoinnit, kuviotietojen päivitys, tulevaisuuden toimenpiteiden suunnittelu sekä korjuuvalvonta. 

”Toukokuu kului taimivaraston ylläpitämisessä, taimien jakopäivien järjestelyissä ja taimien laskutuksessa. Taimia pyöriteltiin kesäkuussakin, mutta työtehtäviin tuli lisäksi metsätilojen kuviotietojen päivittäminen ja tulevaisuuden toimenpiteiden suunnittelu, korjuuvalvonta, tienvarsivarastojen inventointi ja PEFC-auditoinnit. Lisäksi olemme olleet mukana Apulanta -yhtyeen Minusta kasvaa metsä -tapahtuman sekä Kestävää kasvua -taimikonhoitotyönäytöksen järjestelyissä. Pääsimme myös Mhy:n organisoimalle jäsenten kesäretkelle Kotkan Rankkiin”, Mhy Kymenlaakson harjoittelija Roni Korhonen kuvailee työtehtäviä. 

Miten lähdit opiskelemaan metsäalaa?

Roni ja Otto opiskelevat molemmat metsätalousinsinööreiksi. Otto päätyi hakemaan metsätalousinsinööriksi pohdittuaan useita uravaihtoehtoja. ”Päädyin tutustumaan muutamien ammattikorkeakoulujen opiskeluvaihtoehtoja. Niistä silmään pisti metsätalousinsinööri, johon perehdyin ja totesin, että tuonne minä haluan”, Mhy Kymenlaakson harjoittelija Otto Erola kertoo.

Roni päätyi metsätalousinsinööriopintojen pariin opinto-ohjaajan suosituksesta ja oman kiinnostuksensa innoittamana. ”Pitkään jatkunut kiinnostukseni alaa kohtaan yhdistettynä suvussamme kulkevaan vahvaan luontosuhteeseen on tuntunut opintojen aloittamisesta lähtien pelkästään oikealta. Päivääkään en ole katunut, vaikka välillä täytyykin lähteä toimiston lämmöstä sateeseen”, Roni kertoo. 

Sekä Roni että Otto ovat olleet tyytyväisiä päätökseensä lähteä opiskelemaan metsätalousinsinööriksi. Harjoittelu Mhy Kymenlaaksossa on antanut mahdollisuuden oppia käytännössä ja nähdä, mitä kaikkea metsäasiantuntijan työtehtävät pitävät sisällään. Harjoittelu on syventänyt koulussa opittua tietoa, ja molemmat ovat päässeet soveltamaan teoriaa käytännössä. 

Parasta harjoittelussa

Molempien mielestä parasta harjoittelussa on ollut se, että Mhy ssa harjoittelijoihin luotetaan ja töitä saa tehdä myös itsenäisesti. ”Itsenäinen tekeminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö apua olisi tarjolla. Aina voi kysyä apua keneltä tahansa”, Otto lisää.

Monipuoliset ja vaihtelevat työtehtävät sekä kollegoiden tuki luovat hyvän pohjan harjoittelulle. Mhy Kymenlaakso haluaa tarjota harjoittelijoille mahdollisuuden nähdä, millaisia erilaisia työtehtäviä metsänhoitoyhdistyksissä on tarjolla ja toisaalta antaa avaimet syventää ja soveltaa koulussa opittua tietoa käytännössä. ”Meillä harjoittelijat ovat osa työyhteisöä. Tärkeintä on, että harjoittelussa opitaan uutta ja sovelletaan koulussa opittua käytäntöön. Meillä viihdytään todella hyvin harjoitteluissa ja moni harjoittelija on työllistynyt Mhy Kymenlaaksolle opintojen loppuvaiheessa tai valmistumisen jälkeen”, kertoo Mhy Kymenlaakson asiakkuuspäällikkö Hanna Virtanen. 

Harjoittelijoiden vinkit metsänomistajille

Kesä on oivaa aikaa tehdä retki omalle metsätilalle ja tarkistaa metsien kunto ja havainnoida mahdollisia muutoksia. 

”Käykää retkellä, taikka kahvilla omassa metsässänne. Tutustukaa siihen ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Muistakaa nauttia myös metsänne antimista, paras marjastuskausi on jo ihan nurkan takana!”, Roni vinkkaa. 

”Jos jokin asia omassa metsässä mietityttää, kannattaa olla yhteydessä omaan asiantuntijaan”, Otto jatkaa

Metsäretkeä varten kannattaa ladata puhelimeen OmaMetsä-sovellus. OmaMetsästä näet metsätilasi kuviot kartalla ja voit merkata kartalle omia havaintojasi, kuten mahdollisia muutoksia metsässä tai potentiaalisia marja- ja sienipaikkoja.

Jenny Alho

Markkinoinnin asiantuntija ja metsäalan osaaja

Liittyvät bloggaukset

  1. Varmista sujuva sukupolvenvaihdos

    Varmista sujuva sukupolvenvaihdos

    Antti Laari

    Kymenlaakso

    Monella metsänomistajalla voi olla mietinnässä metsäomaisuuden siirto seuraavalle sukupolvelle. Metsätila toki siirtyy perintönä eteenpäin aikanaan, mutta asian voi tehdä myös hallitummin jo perinnönjättäjän elinaikana. Monesti on verotuksellisesti järkevämpää siirtää metsätila perillisille joko lahjana tai kauppana. Esimerkiksi kaupan myötä pääsee hyödyntämään metsävähennystä ja lahjasta voi syntyä metsälahjavähennysoikeutta. Meiltä metsänhoitoyhdistyksestä saat apua eri vaihtoehtojen kartoittamiseen ja kaikkiin sukupolvenvaihdokseen liittyvissä käytännön järjestelyissä.

    Lue lisää
  2. Kuinkas on sen rakkauselämän laita? Ajatuksia metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä

    Kuinkas on sen rakkauselämän laita? Ajatuksia metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä

    Terhi Tuominen

    Kymenlaakso

    Otsikon lause on eläköityneen kollegan legendaarinen keskustelunaloitus niin kollegoille kuin tutuille metsänomistajille. Ihan joka tilanteessa ei tuotakaan kannata käyttää… Kun kohtaamme metsänomistajan, tavoitellaanko metsän vai metsänomistajan parasta? Vai onko se sama asia? Vaikuttavatko päätöksiin naapurien tai tiedotusvälineiden mielipiteet? Kun itselläkin on työkokemusta kolmannesvuosisadan verran, niin muutoksen näkee ihmisten kohtaamisessa jo kaikkine sosiaalisen median kanavineen sekä siinä, miten etenkin uutisoinnissa asenteet luonnon hyödyntämiseen ovat muuttuneet.

  3. Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä

    Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä

    Jenny Alho

    Kymenlaakso

    Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.