Omaisuuden suojaa tulee kunnioittaa ja vahvistaa
etela-savo
Vesistöjen suojakaistat ovat olleet esillä vahvasti Suomussalmen raakkujoen ylityksestä johtuvien raakkukuolemien vuoksi, vaikka vahinko ei johtunut suojakaistojen puutteesta. Raakkujokien varsille on vaadittu kategorista 50 metrin levyistä suojavyöhykettä. Suojakaistan tarpeellinen leveys riippuu aina kohteesta ja maastomuodoista. Maksajaa esitetyille suojavyöhykkeille ei ole toistaiseksi ilmaantunut puunostajien eikä valtion taholta. Jääkö lasku yhteisestä hyvästä kokonaan metsänomistajille?
Etelä-Savossa raakkujokia ei ole, mutta metsänomistajien omaisuuden suojan näkökulmasta herää kysymyksiä. Uhanalaisia metsä- ja vesistölajeja on nelinumeroinen määrä. Suojellaanko tulevaisuudessa metsäomaisuutta ilmoitusluonteisesti, korvauksetta ja metsänomistajia kuulematta jonkun muun lajin perusteella? Tai ilmoituksella, että puuta ei osteta tietyiltä alueilta?
Etelä-Savon maakunta on Suomen metsäisin ja järvisin. Rantaviivaa on noin 30 000 kilometriä. PEFC-sertifioinnin vaatimuksia tiukennettiin viime vuonna ekologisten kriteerien osalta. Etelä-Savon metsäomistajien panos kasvoi 1,3 miljoonalla eurolla vuosittain metsien monimuotoisuuden ja vesiensuojelun hyväksi mm. leveämpien suojakaistojen ja suurempien säästöpuumäärien seurauksena. Metsänomistajien taloudellinen panostus Etelä-Savossa on vuositasolla miljoonia euroja.
Yksityiset metsänomistajat omistavat 76 % maakunnan metsistä. Julkisessa keskustelussa metsäomaisuuden käyttöä koskien esitetään lisää erilaisia vaatimuksia ja rajoituksia. Metsänomistajat kokevat, että heidän toimenpiteensä eivät ole koskaan riittäviä. Metsien ja puukauppojen ansiosta maakuntaan saadaan hyvinvointia monin tavoin. Viidesosa Suomen vientituloista saadaan metsäteollisuuden tuotteista. Etelä-Savon tuotoksesta metsäbiotalouden ja arvonlisän osuus on noin 15 %. Metsänomistajat maksavat puukauppatuloista pääomaveroa 30-34 % ja monia muita veroja. Jokamiehen oikeudet sallivat monipuolista virkistyskäyttöä esimerkiksi ulkoilun, marjastuksen, sienestyksen tai monien muiden harrastusten parissa. Metsät sitovat hiiltä ilmasta ja työllistävät suuren joukon ihmisiä.
Metsänomistajat suhtautuvat positiivisesti suojeluun, kun se perustuu vapaaehtoisuuteen ja metsänomistaja saa asiallisen korvauksen. Tämä onkin ainoa oikea tie, sillä suojelu ei voi olla vastikkeetonta. Monimuotoisuuden ja luonnonhoidon edistämiseen liittyvillä palveluilla on kasvavaa kysyntää. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo panostaa jatkossa entistäkin enemmän luonnonhoitopalveluihin. Hiljattain aloittaneella luonnonhoidon erityisasiantuntijallamme metsäkäyntejä on ollut ruuhkaksi asti erityisesti ympäristötukikohteita koskien eri puolella maakuntaa.
Kaisa Ralli puheenjohtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Petri Pajunen johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
