Tavoitteet selväksi – haluatko varmistaa metsäsi kasvun ja elinvoimaisuuden?

Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ovat oleellisessa roolissa metsän hyvän kehityksen kannalta. Niiden merkitys korostuu erityisesti puuston kehityksen alkuvaiheessa, sillä taimikon  ja nuoren metsän hoidolla luodaan perusta puuston myöhemmälle kehitykselle kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Metsänomistajan tavoitteiden tulisi ohjata metsänhoidon toteutusta taimikon perustamisesta lähtien. Taimikonhoidon myöhästymisen voi välttää ennakoinnilla ja ryhtymällä raivaussahatöihin mieluummin etupainotteisesti tavoitteena oikea-aikainen taimikon ja nuoren metsän hoidon toteutus.

Taimikonhoito - tee ajoissa

Metsänhoitosuositusten mukaisella taimikonhoidolla voit turvata metsän puuston järeytymisen, tulevaisuuden hakkuutulot ja sopeutumisen muuttuvaan ilmastoon. Puuston ollessa iältään noin 5 vuotta, tehdään taimikon varhaisperkaus, jossa poistetaan kasvatettavien puiden kasvua haittaavaa puustoa ja vesakkoa. Aina varhaisperkauksen tarvetta ei ole, mutta erityisesti ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla se on pääsääntöisesti tarpeen. Taimikonharvennus on toinen taimikonhoidon toimenpiteistä. Se tehdään puuston ollessa 10–15 vuoden iässä ja 3–7 metrin pituudessa ja siinä puusto harvennetaan haluttuun kasvatustiheyteen ja puulajisuhteeseen.

Taimikonhoidon toimenpiteitä voi mukauttaa oman metsän hoidon tavoitteiden mukaan. Jos haluaa painottaa enemmän monimuotoisuutta, voi sekapuustoisuutta ja lehtipuusekoitusta suosia reilumminkin, kun taas taloudellista näkökulmaa painottaessa sekapuustoisuuden voi pitää vähäisempänä. Sekapuustoisuutta kannattaa jättää aina jonkin verran, sillä se parantaa metsikön kestävyyttä sieni- ja hyönteistuhoriskejä vastaan. Sekametsän taimikonhoidon ajoituksen kanssa on oltava kuitenkin tarkka, huomioida havu- ja lehtipuiden erilainen kasvurytmi ja olla ajoissa liikkeellä. Työajan menekki kasvaa nopeasti lehtipuuvesakon varttuessa.

Nuoren metsän hoito - teetä tarvittaessa

Taimikonhoidon viivästyessä puusto kasvaa ylitiheäksi, puiden latvukset supistuvat ja puusto riukuuntuu. Jos metsä kasvaa rehevällä maapohjalla 20-vuotiaaksi vailla hoitotoimia ja puusto on pituudeltaan taimikkovaiheen ohittanutta 8-10 metrin pituista, on nuoren metsän kunnostuksen tarve ilmeinen. Koneellinen energiapuun korjuu on tällaisissa kohteissa kannattava valinta. Energiapuusta saaduilla tuloilla katetaan korjuukustannus ja kertyvästä puusta metsänomistaja saa kantorahatuloa.

Energiapuun korjuu on nähtävä ensisijaisesti metsänhoidollisena toimenpiteenä, joka edistää nuorten metsien kasvua ja tuottavuutta. Jos kohde on sopiva energiapuun korjuuseen, työ voidaan tehdä konekorjuuna, muussa tapauksessa raivaussahalla.

Harvennusmenetelmiä ja korjuuta kehitetään

LUT-yliopiston ja Metsäkeskuksen Kestävää metsäenergiaa Etelä-Savossa EU-hankkeessa on tutkittu nuoren metsän korjuuta ja vaihtoehtoisia harvennusmenetelmiä kohteille, jossa perinteinen valikoiva harvennus ei kannata hakattavien runkojen pienen koon ja korjuuta haittaavan alikasvoksen vuoksi. Testatuista korjuumenetelmistä harvesterilla tehtävä valikoiva väyläharvennus ilman ennakkoraivausta on osoittautunut käyttökelpoiseksi menetelmäksi rästikohteiden harvennukseen. Väyläharvennus voi olla käsittelyvaihtoehto etenkin metsälle, johon on kehittynyt jatkuvapeitteiselle kasvatukselle otollista, eri-ikäisrakenteista puustoa.

Metka -tukea taimikon ja nuoren metsän hoitoon

Taimikon ja nuoren metsän hoitoon voi hakea metsätalouden kannustejärjestelmän mukaista metka-tukea. Tukikelpoisia töitä ovat taimikon varhaisperkaus, taimikon harvennus ja nuoren metsän harvennus sekä hoitotyön yhteydessä kaadetun pienirunkoisen puun kerääminen. Tuen suuruus on perustasolla 200 €/ha, pienpuun keräämiseen on mahdollista saada korotettu tuki 250 €/ha. Töiden aloittamisesta saa olla kulunut korkeintaan puoli vuotta ja tukea on haettava kahden kuukauden kuluessa työn päättymisestä. Tuettavan hoitotyön pinta-alan tulee olla vähintään yksi hehtaari, joka saa koostua useasta metsikkökuviosta.

Vuonna 2025 Metka-tukiin varatut määrärahat loppuivat kesken ja maksamatta jääneiden hakemusten maksatus siirtyi vuoden 2026 talvikauteen. Tuen saamisen ajallaan voi parhaiten varmistaa olemalla ajoissa liikkeellä, loppuvuodesta tehdyissä hakemuksissa on suurempi mahdollisuus, että maksatukset siirtyvät seuraavaan vuoteen. Ajankohtaisen tilanteen Metka -tukihakemusten käsittelystä työlajeittain voi tarkastaa Metsäkeskuksen avoimesta metsätiedosta, mistä selviää käytettävissä olevien määrärahojen määrä maakunnittain ja kuinka pitkiä metka-tukien käsittelyajat ovat.

”Lisäämme metsien hoitoa taimikoista nuoriin metsiin” Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma 2026-2030

Artikkelin kirjoittajat: Kyösti Turkia, projektipäällikkö, Metsäkeskus ja Severi Solismaa, projektiasiantuntija, Metsäkeskus