Pieksämäen Metsäpäivä tarjosi monipuolisen kattauksen metsätalouteen

Metsäpäivä kokosi osallistujat lauantaina 28.3. Kulttuurikeskus Poleeniin kuulemaan ajankohtaisia katsauksia puukaupasta, sahateollisuuden näkymistä, metsäedunvalvonnasta ja metsänhoidosta.

Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua Metsänhoitoyhdistysksen sekä yhteistyökumppaneiden metsäosastoilla. Päivää olivat mahdollistamassa Järvi-Suomen Metsätilat, Metsäkeskus, MTK Etelä-Savo, Partaharju ja OP Suursavo.

Tilaisuuden avasi Mhy Etelä-Savon hallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli muistuttaen metsänomistajien merkittävästä roolista Etelä-Savossa – Olemme keskeinen osa koko Suomen puuhuoltoa. Vaikka alaan kohdistuu haasteita, hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Pidetään yhdessä huolta metsistämme – kestävästi ja viisaasti, Ralli kannusti metsänomistajia.

Metsäedunvalvontaa uusin silmin katseleva MTK:n Tero Hemmilä - Metsät ovat Suomen vahvuus ja tulevaisuuden ratkaisu

Metsillä on keskeinen merkitys Suomelle. Ne tuottavat 6–7 % bruttokansantuotteesta ja työllistävät 5–6 % työvoimasta. Valtaosa metsistä on yksityisomistuksessa, mikä tekee metsänomistajien asemasta ja omaisuudensuojasta keskeisen edunvalvonnallisen kysymyksen, Tero Hemmilä korosti puheessaan.

Metsänomistajakunta on muutoksessa, kun yhä useampi omistaja asuu kaukana metsistään. Tämä korostaa metsänhoitoyhdistysten roolia erityisesti viestinnässä ja palveluiden kehittämisessä. Jäsenyys ei ole enää itsestäänselvyys, vaan se on ansaittava.

Metsät ovat vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tarjoavat ratkaisuja ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Metsänomistajat ovat valmiita osallistumaan, mutta korvauskysymykset ja yksityisomaisuuden suoja on huomioitava, Hemmilä korosti.

Edunvalvonnassa on saavutettu tuloksia muun muassa lunastuskorvausten parantamisessa ja metsävähennyksen korotuksessa. Työ kuitenkin jatkuu edelleen esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen, METKA-rahoituksen ja ilmastopolitiikan parissa.

Hemmilän viesti metsänomistajille oli selkeä: metsä on ratkaisu, ei ongelma – ja metsänomistajien äänen on jatkossa kuuluttava entistä vahvemmin.

Sahateollisuuden Tino Aalto – Mistä tukki tulevaisuudessa kaatuu?

Suomen sahateollisuus on murroksessa. Korkea tukkipuun hinta, kasvavat logistiikkakustannukset ja geopoliittinen epävarmuus haastavat alan kannattavuutta. Samalla keskustelu hakkuurajoituksista kiristyy ilmastotavoitteiden vuoksi. - Haasteista huolimatta sahateollisuus on Suomelle tärkeä: viennin arvo on 2–3 miljardia euroa vuodessa, ja ala tuottaa poikkeuksellisen paljon kotimaista arvonlisää, summasi Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Sahateollisuuden näkymät Euroopassa ovat vaisut. Talouskasvu on ollut pitkään hidasta, eikä rakentaminen ole lähtenyt odotettuun nousuun. Samalla EU-sääntely lisää epävarmuutta ja Lähi-idän kriisi heijastuu markkinoihin. Vaikka tärkeimmät vientimaat löytyvät edelleen Euroopasta, kysynnän heikkous painaa koko toimialaa.

Euroopan ulkopuolella markkinoita löytyy, mutta nekin ovat epävarmoja. Lähi-idän alueelle vietiin vuonna 2025 sahatavaraa noin 600 miljoonan euron edestä, ja Aasiaan noin 500 miljoonalla eurolla. Yhdysvallat puolestaan on maailman suurin markkina, mutta pyrkii lisäämään omaa tuotantoaan, mikä voi kaventaa tuontimahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Puun käyttö rakentamisessa on ollut laskussa, mikä heijastuu suoraan sahatavaran kysyntään. Ratkaisuksi esitetään puurakentamisen lisäämistä ja kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita myös julkiselle rakentamiselle. Puurakentaminen on myös keino vahvistaa hiilinieluja ja tukea ilmastopolitiikkaa.

- Kun sahat soi, niin ilmasto, ihmiset ja talous kiittää, kiteytti Aalto päivän sanoman.

Tino Aallon esityksen löydät täältä.

Tapion Kalle Vanhatalo - Suunnitelmallisuus kasvattaa metsän tuottoa

Tuottava metsätalous syntyy suunnitelmallisuudesta ja aktiivisista valinnoista. Metsänomistajan omat tavoitteet ovat kaiken lähtökohta: toiselle metsä on sijoitus, toiselle turva tai osa suvun perintöä. Kun tavoitteet ovat selkeät, on helpompi tehdä päätöksiä, jotka tukevat metsän kasvua, tuottoa ja arvoa pitkällä aikavälillä. - Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta sen jälkeen suunnitelmat pitää vielä viedä laadukkaasti käytäntöön, kannusti Tapion palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo omassa puheenvuorossaan.

Kannattava metsätalous ei tarkoita pelkästään taloudellista tulosta, vaan myös kestävyyttä. Hoidettu metsä kasvaa hyvin, sitoo hiiltä ja säilyttää monimuotoisuutensa. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys kulkevat käsi kädessä, kun toimenpiteet tehdään oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Metsän tuottoa voidaan parantaa panostamalla uudistamiseen, tekemällä hoitotyöt ajallaan ja suunnittelemalla puukauppa huolellisesti. Yhä useammin tarkastellaan myös uusia tulonlähteitä. Olennaista on kohdentaa toimenpiteet oikein ja varmistaa niiden laatu.

Metsänhoito on jatkuvaa seurantaa ja päätöksentekoa. Metsän tilaa ja markkinoita kannattaa tarkastella säännöllisesti ja päivittää suunnitelmia tarpeen mukaan. Tarvittaessa apua saa asiantuntijoilta, jolloin päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon ja tukevat metsän arvoa myös tulevaisuudessa, Vanhatalo muistutti.

Kalle Vanhatalon esityksen löydät täältä.