Monitavoitteisuus on metsänomistamisen valtavirtaa – silti joka kymmenes ei ole määrittänyt tavoitteitaan

Juho Hämäläisen artikkeli, julkaistu 28.10.2025 mtk.fi sivustolla

Tyypillinen suomalainen metsänomistaja ei katso metsäänsä vain puuntuotannon silmin. Yhä useampi omistaja painottaa metsissään samanaikaisesti taloudellista tuottavuutta, virkistyskäyttöä ja luontoarvojen suojelua. Tätä kutsutaan monitavoitteiseksi metsänomistamiseksi – ja se on ollut Suomessa jo pitkään valtavirtaa.

Monitavoitteisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että metsänomistaja voi tavoitella puunmyyntituloja, mutta samalla vaalia metsänsä virkistyskäyttöä ja luonnon monimuotoisuutta. Termi on tullut tutuksi muun muassa Luonnonvarakeskuksen Suomalainen metsänomistaja -tutkimusraporteista.

MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen kertoo, että puunmyyntitulojen merkitys on edelleen keskeinen, mutta se ei sulje pois muita tavoitteita.

"Tämä on pysynyt pitkään jo valtavirtana. Puunmyyntitulojen merkitys oman talouden turvana on merkittävässä roolissa. Useimmat metsänomistajat korostavat taloudellisten turvan lisäksi monesti myös luontoarvoja sekä esimerkiksi omaa virkistäytymistä."

Vaikka puun hinnan nousu lisää tutkitusti kiinnostusta puukauppaan, pitkän aikavälin tavoitteisiin se ei ole vaikuttanut merkittävästi. Metsänomistaminen ja siihen liittyvät tavoitteet syntyvät pääosin metsänomistajan sisäisistä tarpeista. Esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden ajoittamista ohjaavat pääosin metsänhoidolliset tarpeet, selviää MTK:n metsänomistajille teettämistä kyselytutkimuksista.

Huolestuttava havainto: joka kymmenes epätietoisia tavoitteissaan

Noin 10 prosenttia metsänomistajista ei ole määrittänyt selkeitä tavoitteitaan metsilleen, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen Suomalainen metsänomistaja 2020-tutkimuksessa.

"Tuo kymmenys käsittää valtavan määrän arvokasta metsää sekä talouden että luonnon näkökulmasta. Tavoitteiden puuttuminen voi johtua tiedonpuutteesta, välimatkasta omalle tilalle tai ihan yleisestä epätietoisuudesta. Mikään pakko tavoitteiden määrittely ei ole, mutta huolestuttavaa tilanne on, jos metsänomistajalla ei ole tuoretta tietoa omasta metsästään."

Karttunen kannustaa metsänomistajia hyödyntämään paikallisia metsänhoitoyhdistyksiä, jotka voivat auttaa hahmottamaan metsän mahdollisuuksia ja sovittamaan omistajan tavoitteet käytäntöön. Tutkimuspäällikkö nostaa esille myös sähköisten palveluiden mahdollisuudet.

”OmaMetsä-sovelluksessa pääsee helposti liikkeelle omien tavoitteiden hahmottamisesta. Palvelusta voit sopia tapaamisen oman alueen metsäasiantuntijan kanssa. Samalla saat tietoa oman metsäsi piirteistä ja siitä, miten omia tavoitteita voisi mahdollisesti toteuttaa”, Karttunen pohtii.

Käytännön metsäasioista keskustelussa moninaiset tavoitteet on Karttusen mukaan syytä nähdä voimavarana, ei toisiaan poissulkevina asioina.

"MTK:n teettämässä Metsätutka-tutkimuksessakin käy ilmi, että metsänomistajien erityiset tavoitteet ovat monipuolisia sisältäen sekä virkistysarvoja että taloudellista turvallisuutta ja puunmyyntituloja. Monitavoitteisuus osoittaa myös sen, että metsää ei hoideta pelkästään eurojen takia, vaan oman metsän hoito ja siitä huolehtiminen ovat monelle myös henkisesti tärkeä osa arkea", Karttunen korostaa.

Tavoitteet rakentuvat omien arvojen päälle

Mikkelissä asuva Ville Rouhiainen on ollut metsänomistaja jo yli 13 vuotta. Metsänomistajaksi hän päätyi 28-vuotiaana, kun juvalaisen perhetilan metsät siirtyivät hänen hallintaansa sukupolvenvaihdoksen myötä.

”Metsät ovat kiinnostaneet aina. Sukupolvenvaihdos tapahtui hyvään aikaan ja pääsin tekemään metsänomistuksesta oman näköistäni. Jos olisin edennyt työurallani jo kauemmas kotipaikkakunnastani olisi metsiin juurtuminen voinut olla vaikeampaa”, Rouhiainen kertoo.

Rouhiainen on opiskellut metsänhoitoa ja hankkinut osaamista omatoimisesti. Metsä ei ole ollut hänelle vain taloudellinen selkänoja, vaan myös aktiivisen tekemisen ja yhteisöllisyyden paikka. Vapaa-ajallaan Rouhiainen metsästää aktiivisesti ja toimii paikallisen metsästysseuran puheenjohtajana. Metsään liittyviin luottamustoimiin lukeutuu myös metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallituksen varapuheenjohtajuus.

Sosiaalista näkökulmaa unohtamatta

Monitavoitteisesta metsänhoidosta virkistyskäytön sekä taloudellisen painotuksen lisäksi Rouhiainen nostaa vahvasti esille myös sosiaalista merkitystä. Nuoren pojan isälle metsänomistamisen ylisukupolvisuudella on suuri merkitys.

”On mukavaa, että omassa metsässä on paikkoja, joissa voimme käydä yhdessä. Yksi männikkö olisi jo päätehakkuukypsää, mutta se on niin kivalla paikalla, että haluan säilyttää sen paikkana, johon palata kahdestaan myös tulevaisuudessa.”

Juvan kaltaisissa kunnissa metsätalouden merkitystä kunnan elinvoimalle ei voi väheksyä. Metsänomistajan näkökulmasta Rouhiainen kokee, että metsien merkitys ulottuu myös niihin, joilla ei ole omaa metsää. Etenkin juvalaisten ystäviensä kanssa, metsät nousevat puheisiin kahvihuoneissa tai saunan lauteilla.

” Metsä tarjoaa tilaa harrastuksille, virkistykselle ja yhteisöllisyydelle. Kun asiat hoitaa metsätalouden saralla hyvin, niin ei negatiivista palautetta ole tullut. Yhteydenottoja tulee enemmänkin, kun kysytään lupaa, vaikka koiraharrastuksiin liittyen. Positiivista palautetta on tullut ulkoilijoilta myös siitä, kun olen omasta tahdostani pitänyt metsäteitäni hyvässä kunnossa. Näillä pienillä asioilla luodaan sitä tärkeää yhteisöllisyyttä.”

Tänä vuonna vietetään myös Metsämarssin 75-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden teema on Metsäisempi Suomi – sukupolvelta toiselle. Vuosikymmenten mittaan metsän omistaminen ja hoitaminen ovat muuttuneet huomattavasti monimuotoisemmiksi.

Tutustu mielenkiintoiseen Metsämarssi-sisältöön!

Juho Hämäläinen
viestinnän asiantuntija, MTK
metsät, maankäyttö ja ympäristö
+358 50 553 9176

Kalle Karttunen
tutkimuspäällikkö, MTK
metsäntutkimus, puumarkkinat ja datakehitys
+358 44 373 9377