Puukaupan todellinen arvo – myytkö tutulle vai kilpailutatko parhaan hinnan?

etela-savo

Tuttu ostaja, nopea kauppa, kohtuullinen hinta. Vai menikö halvalla? Puukauppa tehdään monesti vanhoilla rutiineilla. Soitetaan tutulle ostajalle tai ostaja soittaa ja sovitaan kaupat luottaen siihen, että ostajan tarjoama hinta on “varmaan kohdillaan”.

Puukauppa ei kuitenkaan ole tunnepäätös tai ei ainakaan saisi olla. Se on yksi metsänomistajan suurimmista taloudellisista ratkaisuista. Puunostaja tekee puukauppaa työkseen joka päivä, metsänomistaja taas myy puuta harvoin. Ostajalla on takanaan vuosien kokemus, selkeä hinnoittelustrategia ja tavoite hankkia puuta mahdollisimman edullisesti. Lähtöasetelma on epätasapainoinen, ellei metsänomistajalla ole käytössään vertailua ja apuna omaa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaa.

Siksi puukaupan kilpailutus on metsänomistajan tärkein turvavyö. Kilpailutus ei ole epäluottamusta ostajaa kohtaan, vaan järkevää taloudenpitoa. Kilpailutuksella varmistetaan, ettei tuhansia euroja jätetä huomaamatta pöydälle. Ilman kilpailua ostajan ei tarvitse tarjota parasta hintaa.

Mitä ero tarkoittaa käytännössä?

Kun samasta leimikosta pyydetään tarjoukset useilta alueen ostajilta, niin puunostajien väliset erot havaitaan konkreettisesti. Metsänhoitoyhdistyksen toimeksiantokauppoihin saadaan tyypillisesti maantieteestä ja leimikkotyypistä riippuen 4–8 tarjousta. 10–15 prosentin erot ovat olleet hyvin tyypillisiä eri tarjousten välillä katkonta huomioiden.

Kilpailutus ei siis tuo vain hieman parempaa hintaa, vaan se voi tuoda tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia lisäeuroja puumäärästä riippuen.

Toimeksiantokauppa on maksimoidun tuoton ja helppouden integraatio

Toimeksiantokauppa on strateginen ratkaisu, joka integroi asiantuntijatiedon puukaupan jokaiseen vaiheeseen. Kilpailutus saattaa jäädä joskus tekemättä omatoimisesti, jos se koetaan työlääksi.

Todellisuudessa metsänhoitoyhdistyksen puukaupan toimeksianto on metsänomistajalle helpompaa kuin myynti suoraan tietylle ostajalle. Metsänomistajan tarvitsee tehdä vain yksi yhteydenotto metsänhoitoyhdistykseen. Sen jälkeen oma metsäasiantuntija hoitaa kaiken eli suunnittelee leimikon, pyytää tarjoukset, vertailee ne ja käy läpi hinnat, katkonnan, sopimusehdot ja aikataulut sekä esittelee metsänomistajalle yhteenvedon. Sen perusteella metsänomistajana päätät, kenelle myyt. Lopuksi oma metsäasiantuntijasi vielä varmistaa, että hakkuu toteutetaan sovitusti ja korjuujälki on hyvä.

Tee puukauppa tiedolla, älä tunteella

Puukauppa kannattaa tehdä kuten mikä tahansa iso taloudellinen päätös: tiedolla, ei tunteella. Kun seuraavan kerran mietit puukauppaa, voit kysyä itseltäsi haluatko myydä helposti vai kannattavasti?

Toimeksiantokaupassa ei tarvitse tehdä kompromisseja – saat molemmat. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi.

Petri Pajunen
johtaja
Mhy Etelä-Savo

Ajankohtaista

  1. Puumarkkinoiden kahtalainen kehitys vaatii valveutuneisuutta metsänomistajilta

    Puumarkkinoiden kahtalainen kehitys vaatii valveutuneisuutta metsänomistajilta

    Etelä-Savo

    Paikallisissa metsänhoitoyhdistyksissä on paras tieto siitä, millaiselle puulle ja millaisille korjuukohteille on juuri tällä hetkellä kysyntää. Metsänomistaja kuitenkin itse päättää, millaisia kohteita haluaa asettaa tarjolle ja mikä on metsänomistajaa tyydyttävä hintataso puukaupoille.

    Lue lisää
  2. Puukauppa on käynnistynyt vuoden alussa vaisusti - PTT:n ennusteen mukaan piristymistä kuitenkin luvassa

    Puukauppa on käynnistynyt vuoden alussa vaisusti - PTT:n ennusteen mukaan piristymistä kuitenkin luvassa

    Etelä-Savo

    Puukauppa on käynnistynyt alkuvuonna vaisusti heikon markkinakysynnän vuoksi. Hinnat ovat palautuneet parin vuoden takaiseen tilanteeseen.

  3. Etelä-Savon uusi metsäohjelma on julkaistu – Metsä on maakunnan suurin voimavara

    Etelä-Savon uusi metsäohjelma on julkaistu – Metsä on maakunnan suurin voimavara

    Etelä-Savo

    Etelä-Savon metsäneuvosto on hyväksynyt uuden metsäohjelman vuosille 2026–2030. Ohjelma linjaa maakunnan metsien kestävää käyttöä ja hoitoa sekä vahvistaa metsien merkitystä aluetaloudessa, luonnon monimuotoisuudessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.