Syyskuun puumarkkinakatsaus

05.9.2022

Vuoden puunkäyttötarpeesta ostettu vasta puolet

Metsänomistajalla oikeus vaatia oikeudenmukainen korvaus puumarkkinoilta

Puumarkkinat ovat lähteneet nousuun pikkuhiljaa loppukesän ja alkusyksyn myötä. Tilanteeseen nähden on jopa yllättävän rauhallista, sillä vasta puolet teollisuuden yksityismetsistä tarvitsemasta puusta on ostettu ja vuotta on enää kolmasosa jäljellä. Lisäksi puunkäyttötarve tulee nousemaan ensi vuonna voimakkaasti.

Puun hintataso on noussut ja ollut vakaa, mutta erityisesti kuitupuun alhainen hinta ihmetyttää. Metsänomistajien odotukset ja metsäteollisuuden näkemykset eivät kohtaa markkinoilla. Metsäteollisuuden keinot varjella kotimaista alhaista kuitupuun hintaa saa hölmöläissadun piirteitä. Metsäteollisuus maksaa Baltian maista tuodulle kuitupuulle jopa kolminkertaista hintaa kotimaiseen verrattuna. Olisi siis kannattavampaa kuljettaa puut ulkomaisiin satamiin ja myydä sitten takaisin suomalaistehtaille.

Venäjän tuonnin loppumisen ja kotimaisen puun tarpeen kasvun toivoisi edistävän yhteistä rintamaa. Pieniläpimittaisen puun alhainen hinta on vaikuttanut negatiivisesti metsänhoidon tasoon. Kestävään puuntuotantoon ja saatavuuteen pitää pystyä vaikuttamaan yhdessä. Yksityismetsänomistajat ovat metsäteollisuuden tärkein asiakasryhmä puunhankinnassa ja merkitys kasvaa entisestään.

Puukaupan toimivuuden parantaminen on tärkeää ja tilanteen avaamiseksi metsänomistajien on syytä tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa. Metsänomistajalla on oikeus joko hyväksyä, hylätä tai tehdä vastatarjous puukauppaan. Metsänomistaja voi asettaa itsenäisesti myös puukaupalle pohjahinnan ja tavoitehinnan, joilla on valmis lähtemään toteuttamaan ja hyväksymään tarjouspyyntöjä. Tärkein keino puukaupan toimivuuden parantamiseksi on kilpailuttaminen.

Metsäteollisuus varjelee alhaista kuitupuun hintaa erikoisin keinoin

Metsäteollisuus on vuosikymmeniä pyrkinyt pitämään puun hintaa alhaisena. Tätä on aiempina vuosina perusteltu metsäteollisuuden ylläpitämiseksi Suomessa. Nyt kuitenkin pohjoismaisen metsäteollisuuden kilpailukyky ja menestys on parantunut huomattavasti. Kysymys on pysyvämmästä muutoksesta.

Metsäteollisuus käyttää erikoisia keinoja tällä hetkellä pitääkseen kotimaisen kuitupuun hinnan alhaisena. Puunhankinnassa tällaisia keinoja on muun muassa puun tuonnin lisääminen. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä on lisännyt tuontia muualta, vaikka samanlaisiin määriin ei voida päästäkään. Silti yritetään ostaa puuta hinnalla millä hyvänsä. Muina keinoina on muun muassa runkohinnoittelu, jossa voidaan piilottaa kuitupuun hinta runkohintaan. Runkohinnoittelua ei vielä tilastoida erikseen. Lisäksi voidaan lisätä tukkikokoisen puun käyttöä kuiduttavaan teollisuuteen. Kuitupuun hintaa on myös varjeltu nostamalla muiden puutavaralajien hintoja, kuten esimerkiksi energiapuun hintaa. Metsäyhtiöiden tarjoamat bonukset, kaupan kylkiäiset ja vastaavat ovat niinikään keinoja pitää raakapuun hintaa alhaisena.

Kuitupuun hinnan varjeleminen on tulossa tiensä päähän. Tällä hetkellä osa kuitupuusta ohjautuukin energiakäyttöön, josta maksetaan osittain parempaa hintaa. Tämä johtuu energiakriisin myötä kasvaneesta raaka-ainetarpeesta ja energian hinnan noususta. Puun energia-arvo on tällä hetkellä korkea. Yliomavarainen selluteollisuuskin hyötyy korkeasta puun energia-arvosta, myymällä sähköä ja lämpöä markkinoille. Yksittäisen tehtaan sähkönmyynnistä voi tulla jopa satojen miljoonien lisätulo.

Yksittäisillä metsänomistajilla mahdollisuus vaikuttaa puukauppaan

Metsäteollisuuden varjellessa puun hintaa kaikin keinoin, pitää metsänomistajien tuntea velvollisuutensa puolustaa omia oikeuksiaan. Tärkein tekijä on kilpailuttaa puukaupat. Tämä on järkevintä toteutettuna oman metsänhoitoyhdistyksen kautta. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön tekemän tarjousvertailun jälkeen metsänomistaja itse päättää hyväksyykö vai hylkääkö puukaupan. Vaihtoehtona on myös vastatarjouksen esittäminen ostajalle, mikäli metsänomistajan itse puukaupalle asettamat tavoitteet eivät täyty. Metsänomistajien kannattaakin alkaa mieltämään itsensä raakapuukauppiaaksi, joka asettaa hintatavoitteen tuotteilleen.

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat