Puu talteen entistä tarkemmin
pohjois-karjala
Metsäyhtiöistä ainakin StoraEnso ja MetsäGroup ovat ilmoittaneet elokuussa laskevansa kuitupuun latvaläpimittoja. UPM puolestaan ilmoitti pysyttäytyvänsä vanhoissa minimilatvaläpimitoissa. Latvaläpimittavaatimuksen alentuminen lisää luonnollisesti hieman hakkuukertymää ja se on metsänomistajien kannalta ilman muuta hyvä asia.
Karkeasti arvioiden hakkuukertymän lisäys voi olla luokkaa pari-kolme kuutiometriä hehtaarilla ensiharvennuksilla ja järeämpien metsien harvennuksilla hieman pienempi. Uudistushakkuilla hyöty jään marginaaliseksi.
Joillain metsäyhtiöillä on ollut hakkuusopimuksensa ehdoissa määritettynä ns. minimirunko eli pienin puu, joka hakataan. Nämä luonnollisesti pienentävät muutoksen vaikutusta suhteessa niihin puun ostajiin, joilla minimirunkoa ei ole määritelty.
Muutokset hakkuukertymissä huomioidaan vertailtaessa valtakirjakauppojen tarjouksia.
Jos esimerkiksi ensiharvennuksilla rungot hakataan perinteisiä kuitupuun minimiläpimittoja pienempään mittaan ja varsinkin, jos hakkuuseen otetaan kuitupuuta pienempiäkin runkoja, niin hakkuukertymä saattaa kasvaa selvästi edellä kerrottua enemmänkin. Sopivilla kohteilla karsitun rangan energiapuuhakkuussa kertymän lisäys voi olla teoriassa jopa 10m3/ha. Osalla yhtiöistä kuitupuut, esimerkiksi 3 metrinen koivukuitu, hakataan määrämittaisena, jolloin metsään saattaa jäädä minimilatvaläpimittaa selvästikin paksumpia latvoja.
Karjalan Puukaupat pyrkii ottamaan puun mahdollisimman tarkasti talteen kaikilla hakkuukohteillaan. Karjalan Puukaupat hakkaa kaiken kuitupuun rankana, joten jokainen puu otetaan tarkasti minilatvaläpimittaan. Tämä on ehdottomasti metsänomistajan etu!
Ajankohtaista
Mhy Pohjois-Karjala ja MTK Pohjois-Karjala KANNANOTTO: Suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen toteuttaminen kiintiömetsästyksenä
Pohjois-Karjala
Mhy Pohjois-Karjala ja MTK Pohjois-Karjala vaativat, että suurpetojen (ilves, karhu, susi) kannanhoidollinen metsästys järjestetään koko Suomessa siten, kuin karhun kiintiömetsästys on nyt järjestetty poronhoitoalueella. Tähän on selkeät perusteet Suomessa, sillä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tapahtuu kiintiömetsästyksenä myös mm. Ruotsissa ja Baltian maissa.
Mari Ravaska metsäasiantuntijaksi Lieksan toimistolle
Pohjois-Karjala
Metsäasiantuntijaksi Lieksan toimistolle on nimitetty metsätalousinsinööri (AMK) Mari Ravaska. Lieksasta kotoisin oleva Ravaska on aikaisemmin työskennellyt Mhy Pohjois-Karjalan Polvijärven metsäasiantuntijana ja seuraa syyskuussa menehtynyttä metsäasiantuntija Olavi Reittua.
