Riskit ovat tuoton kääntöpuoli metsänomistamisessa

kymenlaakso

Kansantaloudellisen metsäekonomian emeritusprofessori Jari Kuuluvainen on seurannut pitkään suomalaista yksityismetsätaloutta. Hän jakaa siihen kohdistuvat riskit kahteen ryhmään. 

”Toiset riskit voivat toteutua hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta, kun metsää ostetaan ja tehdään uudistustöitä, voivat riskit toteutua vasta seuraavien sukupolvien aikana. Tällaisiin pitkän aikavälin riskeihin ei voi varautua muuten, kuin hajauttamalla sijoituksiaan.”

Metsänkasvatuksessa hajauttaminen tarkoittaa esimerkiksi pyrkimistä mahdollisimman monipuoliseen puulaji- ja ikärakenteeseen. Jos olosuhteet sen mahdollistavat, kannattaa hajauttamiseen pyrkiä Kuuluvaisen mielestä myös metsänkäsittelymenetelmissä. Joillakin kuvioilla voi harjoittaa perinteistä kiertoaikataloutta, toisilla jatkuvaa kasvatusta. 

”Luonto asettaa omistajalle riskejä, jotka voivat tapahtua lyhyelläkin aikavälillä”, Kuuluvainen sanoo. ”Metsävakuutus on edullinen keino suojautua esimerkiksi yhä yleisemmiksi käyviltä myrsky- ja hyönteistuhoilta.”

Metsien vakuuttamisen merkitystä korostaa myös metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi OP Ryhmästä. Vakuutusmaksuja voi pienentää huomattavasti suurentamalla omavastuuta, eli ottamalla isomman osan pienempien vahinkojen kustannuksista omalle kontolleen.

”Perinteisesti metsää on pidetty vähäriskisenä sijoituskohteena. En usko, että siinä tapahtuu muutosta lähitulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksesta johtuvat riskit ovat kiistatta nousussa, mutta niihin pystyy reagoimaan ja niitä voi hallita. Suomessa on maailman paras metsävaratieto, uskon että mahdollisia riski- ja tuhokohteita tunnistetaan jatkossa entistä paremmin kaukokartoituksen avulla.”

Kortejärven mukaan metsätilojen hinta on viimeisten kymmenen vuoden aikana noussut enemmän kuin puun kantohinta, koska vaihtoehtoisia tuottavia sijoituskohteita on ollut vähän tarjolla. Kun korkotaso eli rahan hinta on samaan aikaan pysynyt matalana, ovat sijoittajat tyytyneet matalaan tuottoon. Se on nostanut metsän arvostustasoja. 

Metsä on tarjonnut nykyisen inflaatiopiikin aikana kohtuullisen suojan rahan arvon alenemista vastaan verrattuna muihin sijoituskohteisiin. Pelkkä puukuutiometristä saadun kantorahan nykyarvon vertaaminen menneiden aikojen arvoon ei kerro koko totuutta metsäsijoituksen kannattavuudesta. Tehostuneen metsänhoidon ansiosta hehtaarilta korjataan keskimäärin enemmän puuta kuin ennen. 

”En ole huomannut viimeaikaisen korkotason nousun näkyvän metsätilamarkkinoilla. Velkavetoinen metsäsijoittaminen on meillä todella pieni ilmiö. Voi olla, että rahastojen ja instituutioiden metsäsijoituksilleen asettama tuottovaatimus nousee. Silloin metsien arvostustaso laskee. Sellaisesta ei kuitenkaan näy vielä merkkejä”, Kortejärvi arvioi. 

Metsäomaisuuden hoito kannattaa

Jari Kuuluvainen kehottaa tarkastelemaan metsäomaisuuttaan yhtenä sijoituskohteena muiden joukossa. Yritysriskin suuruus, eli se miten metsäsijoitukselle käy suhdanteiden muutoksissa riippuu puun hinnasta, kustannusten kehittymisestä ja pääomamarkkinoiden korkokehityksestä. Tulevaisuuteen tiiraileville Kuuluvaisella on lohdullista kerrottavaa: suuret muutokset ovat takavuosinakin olleet harvinaisia. 

”Jos investoi 1950-luvulla metsäänsä oletuksella, että kantohinnat ja metsänhoidon kustannukset pysyvät tulevaisuudessa reaalisesti samalla tasolla, niin ne perusteet ovat pitäneet melko hyvin paikkaansa näihin päiviin saakka. Riski on ollut yllättävänkin pieni. Metsäomaisuutensa tuottoa on voinut parantaa huomattavasti hyödyntämällä kantohintojen hintapiikkejä.”

Ammattimaisten ostajien tulo metsätilamarkkinoille on tarkoittanut sitä, että taimikoillekin on muodostunut markkinahinta. Hyvin perustettu ja hoidettu nuori metsä on nyt omaisuuserä, jolla on kysyntää. Siihen käytetty raha mene ei hukkaan.

Metsänomistajan puistaan saama hinta määräytyy metsäteollisuuden lopputuotteiden maailmanmarkkinoilla. Vaikka suhdanteet vaihtelevat, tulevaisuus lupaa hyvää, arvioi Petri Kortejärvi. 

”Venäjän lankku ja vaneri ovat pitkään pois Euroopan markkinoilta. Suomessa on tehty merkittäviä investointeja sekä kuiduttavaan että sahateollisuuteen. Sahapuolella yritysten taseet ovat hyvässä kunnossa, ne kestävät heikkenevääkin markkinaa. Kuusisahatavara on modernin puurakentamisen perusraaka-aine. Sen saatavuus heikkenee Keski-Euroopassa, kun siellä kaadetaan ja sahataan nyt hyönteistuhokuusikoita.”

Megatrendit suosivat puuta

Kortejärvi muistuttaa, ettei meillä ole viime aikoina juurikaan suljettu suuria metsäteollisuuden tuotantolaitoksia. Iso ansionsa siihen on halvalla energialla. Vetytalous ja hiilidioksidin talteenotto saattavat avata metsäteollisuudelle uusia ansaintamahdollisuuksia, ovathan sellutehtaat suuria biogeenisen hiilen lähteitä. 

”Globaalit megatrendit kuten kaupungistuminen, elintason nousu ja ilmastonmuutoksen vastainen taistelu jatkuvat. Ne lisäävät suomalaisten tuotteiden kysyntää maailmalla. On tosiasia, että puusta alkaa olla globaalisti niukkuutta.”

Jari Kuuluvainen ei usko suomalaisessa metsäteollisuudessa tapahtuvan lähiaikoina sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat yksittäisen metsänomistajan tulonmuodostukseen. Toiselta puolen, metsänomistajarakenteen muutos ei näytä vähentävän puun tarjontaa raakapuumarkkinoilla. 

”1980-luvun julkisuudessa esitettiin, että kaupunkilaismetsänomistajat pihtaavat puuta eivätkä myy. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että metsätilanomistajat myivät sitä saman verran kuin maanviljelijät. Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että palkansaajat ovat kaikkein aktiivisimpia puunmyyjiä.”

Kirjoittaja: Martti Linna
Artikkeli on julkaistu Mhy Kymenlaakson jäsenlehdessä 2/2023

Ajankohtaista

  1. Jaalassa aloitti uusi metsäasiantuntija

    Jaalassa aloitti uusi metsäasiantuntija

    Kymenlaakso

    Metsätalousinsinööri Jere Vanhala on aloittanut Jaalan uutena metsäasiantuntijana kesäkuun alussa.

    Lue lisää
  2. Puunostajien erot Kymenlaaksossa historiallisen suuria

    Puunostajien erot Kymenlaaksossa historiallisen suuria

    Kymenlaakso

    Puukauppa on vilkastunut kevään aikana. Kysynnän kasvu näkyy erityisesti historiallisen suurina eroina puukauppatarjouksien välillä.

  3. Mhy Kymenlaakso liitti metsänsä Etelä-Karjalan yhteismetsään

    Mhy Kymenlaakso liitti metsänsä Etelä-Karjalan yhteismetsään

    Kymenlaakso

    Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson omistamat metsät on liitetty Etelä-Karjalan yhteismetsään.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset