Mitä leimikonteko on?

kymenlaakso

Monesti metsäammattilaisen puheessa vilahtelee ammattilaiselle arkisia sanoja, joiden merkitys voi jäädä hämärän peittoon asiaan vihkiytymättömälle. Usein metsäslangissa puhutaan leimikon teosta, mutta mitä se leimikonteko oikein tarkoittaa? Annetaan metsäasiantuntija Joni Hinkkurin kertoa.

Aamukahvipöydän virkeässä keskustelussa menevät iloisesti ristiin viimeisimmät urheilutulokset viikonlopulta ja tulevan työpäivän askareet. Joni Hinkkurilla on vuorossa metsätoimihenkilön peruskauraa eli leimikontekoa.

Olemassa oleva metsätieto täyteen hyötykäyttöön

- Tuttavallisemmin puhutaan siis puunmyyntisuunnitelmasta. Homma lähtee useimmiten metsänomistajan yhteydenotosta, mutta joskus myös olen itse yhteydessä metsänomistajaan, jos näen vaikkapa erittäin hoitotarpeisen metsän vieraillessani naapurissa. 

Metsänomistaja siis soittaa suoraan omalle metsäasiantuntijalle. Millaisista asioista silloin keskustellaan?

Metsäasiantuntija puhumassa puhelimeen metsässä.
Useimmiten leimikonteko eli puunmyyntisuunnitelman teko lähtee liikkeelle metsänomistajan soitosta. Joskus metsäasiantuntija huomaa metsänhoitotarpeisen metsän vaikkapa naapurin metsäkäynnillä ja on yhteydessä metsänomistajaan.

- Ensin käydään läpi tarvekartoitus. Tiedetäänkö jo, että metsässä on hoitotarpeita vai haetaanko sieltä taloudellista turvaa. Joskus on tarve tietylle summalle vaikkapa keittiöremonttia varten. 20 000 euroa vaatii jo 1-2 kahden hehtaarin uudistushakkuun. Joskus metsänomistajalla on jo myytävä kohde valmiiksi mielessä ja joskus kartoitan tilan myyntimahdollisuudet metsänomistajalle, Hinkkuri summaa. Moninaisia ovat siis metsänomistajien tarpeet.

Työ alkaa karttatiedustelulla. On turha lähteä summamutikassa maastoon vaan ensin tutkitaan, mitä monipuoliset metsävaratiedot meille kertovat.

- Katson läpi ilmakuvat, latvuspintamallit ja avoimen metsävaratiedon. Lisäksi karttatasoilta varmistan, löytyykö alalta varmennettuja luontokohteita tai muuta erikoista. Meillä on valtavasti tietoa olemassa metsisämme, joten niitä on hyvä myös käyttää.

Leimikonteko alkaa karttaharjoituksella toimistolla.
Ennen maastoon menoa käydään läpi kartta-aineistot, latvusmallit sekä muut informatiiviset karttatasot. Tämä on tärkeä vaihe etenkin, jos tilakäynnille ei ole vielä tarkkaa kuviota, jolle suunnata vaan metsänomistaja on pyytänyt käymään katsomassa tilan hakkuumahdollisuudet kokonaisuudessaan.

Maastossa monta tarkailtavaa asiaa

Seuraavaksi metsäasiantuntija siirtyy maastoon. Jo paikan päälle saavuttaessa tutkitaan tiestön kuntoa ja varastopaikan sijaintia.

- Varastopaikan määrittelee puumäärä, maastonmuodot, mahdolliset sähkölinjat sekä varastointioikeudet. Täytyy myös tietää, puretaanko kuorma varastoon tieltä vai maastosta. Esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyllä tiellä purku on tehtävä maastosta käsin, vaikka siitä aiheutuukin isompi varastoalue. Tottakai aina käytetään hyödyksi olemassa olevat varastopaikat.

Jo kohteelle siirtyessä tarkkaillaan tiestön ja varastopaikkojen kunto. Muuttuuko kesäkelpoinen leimikko tien takia talvikelpoiseksi ja onko varastopaikka saatavissa omalle maalle. Jo olemassaolevia varastopaikkoja hyödynnetään, mutta aina se ei ole mahdollista.

Kun Hinkkuri pääsee vihdoin metsän puolelle, alkaa metsän tutkiminen tarkemmin. 

- Harvennuskohteilla katsotaan puulajisuhteita, tutkitaan latvuksia ja pyöritään relaskoopin kanssa, jotta saadaan puustomäärät kohdilleen. Keskijäreys on tärkeä tekijä, sillä se vaikuttaa tukkiprosenttiin. Jos harvennus on vaikkapa 150 litrainen, saadaan silloin yleensä 20–30 % tukkia. Uudistushakkuillahan tukkiprosentit vaihtelevat 60–80 %, jopa 90 % välillä. 

Metsäasiantuntija nauhoittaa leimikot myyntiä varten. Koska hakkuuaika sopimuksissa on kaksi vuotta, talvikohteilla jopa kolme, vahvistaa ostaja nauhoitusta itse operatiivista toimintaa varten. 

Leimikonteko sisältää monia osa-alueita, kuten luontokohteiden merkintää ja mittauksia.
Maastossa tarkastellaan puuston määrää, laatua ja puulajisuhteita. Relaskooppi ja talmeter ovat tärkeitä työvälineitä metsäasiantuntijalle. Puuston keskijäreys määritellään ja näin saadaan arvioitua leimikon tukkiprosentti. Lopuksi maastossa nauhoitetaan myyntiä varten. Lisäksi merkitään mahdolliset luontokohteet sekä sertifioinnin edellyttämät kohteet ja muut metsänomistajan omasta toiveesta alueen ulkopuolelle jätettävät kohteet.

- Tässä vaiheessa myös merkitään mahdolliset luontokohteet tai muut esille tulleet asiat maastossa. Näitä voivat olla vaikkapa lähde, puro tai jokin alue, jonka metsänomistaja itse haluaa säästää vaikkei se ole metsälain määrittelemä kohde.

Paperit kuntoon

Maastokäynnin jälkeen alkaa leimikonteon paperityö eli puunmyyntisuunnitelman koostaminen. Paketti sisältää kaiken, mitä metsänomistaja tarvitsee päätöksentekoaan varten ja myöhemmin ostaja tarjouksen tekemistä varten. 

- Metsänomistaja saa nipussaan tiedot myytävän puun määrästä karttoineen sekä markkinahinta-arvion siitä kuin paljon leimikosta tämän hetken hintatasolla olisi mahdollista saada. Mukaan lähtee myös valtakirjat kilpailuttamista varten, sillä moni haluaa asiantuntijan hoitavan myös sen puolen loppuun saakka, Hinkkuri luettelee. Puunmyyntisuunnitelma on tärkeä työkalu tarjouksia pyydettäessä, sillä sen avulla tarjouspyyntö lähtee jokaiselle alueen ostajalle samanlaisena. 

- Omalla alueellani on noin kymmenkunta ostajaa, joille kilahtaa ilmoitus uudesta tarjolla olevasta leimikosta.

Valtakirja ei anna metsänomistajan päätösvaltaa pois

Moni luulee virheellisesti, että valtakirjan antaminen tarkoittaa päätösvallasta poisluopumista, mutta sitä se ei tarkoita. Metsänomistaja päättää aina kenelle myy ja mitä myy. Metsäasiantuntijan tehtävä on avustaa ja kertoa omat näkemyksensä.

- Joskus käymme metsänomistajan kanssa pitkäänkin keskusteluita siitä, mikä olisi paras päätös. Metsäasiantuntijalta halutaan myös tukea omille näkemyksille ja se on hyvä. Ammattilaisena autan aina mielelläni. 

Milloin on sitten hyvät hinnat tehdä puukauppaa?

- Hinnoissa on aina nousuja ja laskuja, mutta isossa kuvassa suhdanteet näyttävät olevan koko ajan ylöspäin. On kuitenkin muistettava se, että hoitohakkuut olisi hyvä tehdä metsässä oikea-aikaisesti, niitä ei kannata jemmata pöytälaatikkoon. Tärkeintä on kuitenkin kilpailuttaa, sillä ostajien puutavaratarve vaihtelee. 

Artikkeli on julkaistu Metsänomistaja-lehdessä 2/2023. Teksti ja Kuvat: Sanna Tuominen

Kiinnostaako metsäsi hakkuumahdollisuudet? Hyppää OmaMetsään tutkimaan >>

Ajankohtaista

  1. Riskit ovat tuoton kääntöpuoli metsänomistamisessa

    Riskit ovat tuoton kääntöpuoli metsänomistamisessa

    Kymenlaakso

    Metsäomaisuuttaan taloudellisesti ajatteleva omistaja odottaa tilaltaan rahallista tuottoa. Aina kaikki ei mene niin kuin odotetaan.

    Lue lisää
  2. Mhy Kymenlaakso liitti metsänsä Etelä-Karjalan yhteismetsään

    Mhy Kymenlaakso liitti metsänsä Etelä-Karjalan yhteismetsään

    Kymenlaakso

    Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson omistamat metsät on liitetty Etelä-Karjalan yhteismetsään.

  3. Tulevaisuuden metsäasiantuntijat tositoimissa

    Tulevaisuuden metsäasiantuntijat tositoimissa

    Kymenlaakso

    Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso työllistää kesällä 2024 kolme metsäalan harjoittelijaa.

OmaMetsässä hallinnoit metsääsi 24/7

OmaMetsässä hallinnoit metsääsi 24/7

Oman metsäomaisuuden hallinta käy kätevästi netissä. Ota palvelu käyttöön heti!

Lisätietoa OmaMetsästäOhjeita OmaMetsän käyttäjälle

2024 © Metsänhoitoyhdistykset