Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson säännöt

                                                                                                                               

1 Ni­mi, kotipaikka ja toimialue

 

Yh­dis­tyk­sen nimi on Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso. Yh­dis­tyk­sen kotipaikka on Kouvola ja sen toimialueena on Kymenlaakso lähialueineen. Yhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rekisteröity jäsenyhdistys. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä nimitetään jäljempänä keskusliitoksi. 

 

2 Tar­koi­tus ja tehtävät

Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoi­toyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaise­na metsänomis­tajien yhteenliit­tymänä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman met­sä­ta­lou­den kannattavuutta ja heidän met­sä­ta­lou­del­leen asettamiensa muiden tavoitteiden to­teu­tu­mis­ta sekä edistää ta­lou­del­li­ses­ti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua Metsänhoitoyhdistys antaa jä­senilleen ja toimialu­eensa muille met­sänomistajille met­sä­ta­lou­den har­joittami­sessa tar­vittavia palveluja: 

1.         toimii jäsentensä etujärjestönä 
2.         tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja asian­tun­ti­ja­pal­ve­lu­ja

3.         antaa neuvoja ja suosituksia metsän hoidossa ja käytös­sä
4.         avustaa puukaupassa ja voi harjoittaa myös metsäkiinteistöjen välitystä 
5.         avustaa puutavaran hankin­nassa, puunkorjuussa ja muussa metsän käy­tös­sä

6.         laatii metsäsuunnitelmia
7.         suunnittelee ja toteuttaa metsätalouden töitä
8.         järjestää metsänomistajien käytettäväksi ammat­ti­henki­lös­tön palve­luja
9.         tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja ja lausuntoja sekä
10.       muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan

Yh­dis­tys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain (534/1998) sekä metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta (1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen, milloin tämä toi­min­ta ei vähennä jäsenmetsän­omistajien mahdollisuutta saada palvelua.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testa­mentteja ja lahjoituksia.

 

3 Jä­se­nyys   

Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013) säädetään.  Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on jäseneksi liittymisen hyväksynyt.  

Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta yhdistyksen valtuuston vaaleissa. Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka ansiokkaasti on edistänyt yhdistyksen toimintaa.

4 Jäsenen erottaminen ja eroaminen

Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä, keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.

Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuoden loppuun saakka.

5 Yh­dis­tyk­sen perimät maksut

Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu.

 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua yhdistykselle, mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alan- perusteella.

 Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta ja perimisajankohdasta päättää valtuusto.     

Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteis-omistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen maksu).

Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.

Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.

Kunniajäsen ei ole jäsenmaksuvelvollinen.

6 Yh­dis­tyk­sen nimen kirjoittaminen

 Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheen­johtaja, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja, toi­min­nan­joh­ta­ja tai hallituksen määräämä henkilö, kak­si yhdessä.

7 Ti­lit              

 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

 Tilinpäätös ja hallituksen toi­min­ta­ker­tomus on annet­ta­va tilintarkastajal­le vii­meis­tään kuukausi ennen val­tuus­ton kevätkokousta. Ti­lin­tar­kas­ta­jan tulee antaa kir­jal­li­nen lausun­tonsa hal­li­tuk­sel­le viimeistään neljätoista päi­vää en­nen valtuuston kevät­kokousta.

Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei tarvita.

8 Val­tuus­to     

Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston. Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 29 neljäksi vuodeksi valittua valtuutettua ja 11 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen jäseniä tai jäseninä olevien oi­keus­hen­ki­löi­den ehdottamia henkilöitä. Jäsen voi olla mukana ehdokkaiden asettamiseksi vain yhdessä ha­ke­muk­ses­sa ja se saa sisältää ehdokkaita enintään saman määrän kuin on hakijoita.

 Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon valitaan val­tuu­tet­tu­ja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen ehdokasasettelun mu­kai­sek­si. Mi­kä­li ehdokkaiden lukumäärä on alle kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu järjestettävä vä­lit­tö­mäs­ti uudelleen.

  Val­tuutetut valitaan enemmistövaalitapaa noudattaen. Mikäli saman äänimäärän saa­nei­ta on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita, ratkaisee asian arpa. Sa­man periaatteen mukaisesti valitaan varavaltuutetut, jotka siirtyvät val­tuu­te­tuk­si vaa­li­toi­mi­kun­nan määräämässä järjestyksessä. Valtuutettujen­ toimikausi alkaa vaa­li­tu­lok­sen vahvistamista seu­raa­van kalenterivuoden alusta alkaen.   

 Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jä­se­nyy­des­tä, eroaa valtuustosta tai on muu­toin estynyt osallistumaan val­tuus­ton kokoukseen, tulee va­ra­val­tuu­tet­tu hänen sijaansa.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen lukumäärästä on läs­nä. Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokouk­seen, ke­vät­ko­kouk­seen ja syys­ko­kouk­seen. Kevätkokous on pidettävä huhtikuun 15. päivään men­nes­sä ja syyskokous loka- jou­lu­kuus­sa.

Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäse­nel­le vähin­tään seitsemän päivää en­nen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen lähettämispäivä.

Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa käsitel­täväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa vähintään 3/4 valtuutetuista.

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vä­hin­tään 1/10 valtuuston jä­senistä pyytää sitä il­moit­ta­maansa asiaa varten hal­li­tuk­sel­ta kir­jal­li­ses­ti. Täl­löin valtuuston kokous on pidettävä kuukau­den ku­lues­sa edellä mai­ni­tun pyynnön saa­pumisesta hallituksen puheen­joh­tajalle tai va­ra­pu­heen­joh­ta­jal­le.

 Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1.         valitaan kokoukselle puheenjohtaja valtuuston jä­senistä ja sihteeri
2.         valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten­las­kijaa
3.         todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.         hyväksytään kokouksen työjärjestys
5.         esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen päättyneen vuoden toiminnasta
6.         esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
7.         päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu­va­pauden myön­tä­mi­ses­tä hal­li­tuk­sel­le ja muille tilivelvollisille edellisen vuoden toiminnasta ja va­ro­jen käytöstä
8.         valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja, varapu­heenjoh­taja ja jäsenet jo­ka nel­jäs vuosi äänestys- ja vaali­jär­jestyksen mukaan
9.         valitaan nimitystoimikunta
10.       päätetään muista kokouskutsussa mainituista asiois­ta
11.       käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
12.       päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

                     

Syys­ko­kouk­ses­sa käsitellään seuraavat asiat

1.         valitaan kokoukselle puheenjohtaja valtuuston jä­senistä ja sihteeri
2.         valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi äänten­laskijaa
3.         todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.         hyväksytään kokouksen työjärjestys
5.         vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seu­raavaa kalenterivuotta var­ten
6.         päätetään valtuuston, hallituksen ja vaalitoimikunnan sekä muiden valtuuston valitsemien kokousedustajien kokouspalkkiot ja kulukorvausten  perusteet.
7.         päätetään hallitukseen valittavien jäsenten määrä
8.         valitaan joka toinen vuosi seuraavalle toimikaudelle hallituksen jäsenet
9.         Valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja MTK:n metsävaltuuskuntaan.
10.       päätetään tilintarkastajan palkkiosta
11.       valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuo­den tilejä ja hallintoa
12.       päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä, kannatusjäseniltä ja muilta jäsenryhmiltä perittävät jäsenmaksut ja liittymismaksut.
13.       vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
14.       valitaan yhdistyksen edustajat mui­hin sellaisiin kes­kus­jär­jes­töi­hin ja muihin yhteisöihin, joissa yhdistys on jä­senenä ja joihin valtuusto on erikseen päättänyt valita yhdistyksen edus­ta­jat.
15.       päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
16.       käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
17.       päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

 Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni. Valtakirjalla ei saa ää­nes­tää. Päätökseksi tulee mielipide, jota yli puolet äänestykseen osallistuneista on kan­nat­ta­nut. Jos äänet menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon pu­heen­joh­ta­ja on yh­ty­nyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa.

 Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuuston kokouksista laa­di­taan pöytäkirja, jonka puheen­johtaja allekirjoittaa yhdessä kokouksen sih­tee­rin kanssa.

Valtuustolla on valta vapaut­taa valit­semansa hallituksen jäsen tai ko­ko halli­tus ennen toimikau­den päätty­mistä.

9 Jä­sen­ää­nes­tys

Yhdistyk­sen valtuusto vah­vis­taa äänestys- ja vaalijär­jestyksen, johon otetaan tarvit­ta­vat vaaleja koske­vat mää­räykset. Valtuusto valitaan postitse lain voimaan tulon (1.1.2015) jälkeisissä ensimmäisissä vaaleissa ja sen jälkeen postitse erillisissä äänestystilaisuuk-sissa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla noudattaen enem­mis­tövaa­li­ta­paa valtuuston päättämässä yhdistyksen äänestys- ja vaali­jär­jestyksessä määri-teltävällä ta­val­la. 

Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa mainitut yhdistyksen jä­senet.

Valtuuston vaalissa ei vaalikelpoinen ole metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa   oleva toimihenkilö.

10 Hal­li­tus        

Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, jo­hon kuuluu 7 valtuuston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenen on oltava met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen jäsen tai jäsenenä olevan oikeustoimihenkilön val­tuut­ta­ma henkilö, joka ei ole toimikauden alkuun mennessä täyttänyt 65 vuot­ta. Jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja toimikausi alkaa val­tuus­ton syys­ko­kous­ta seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ka­len­te­ri­vuo­dek­si kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ol­les­saan vara-puheenjohtajan kut­sus­ta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä pu­heen­joh­ta­jal­ta sitä vaatii.

 Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja vähintään puolet hallituksen koko jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen ko­kouk­ses­sa äänestetään, päätöksek­si tulee se mieli­pide, jota on kan­nat­ta­nut yli puo­let annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohta­jan ää­ni. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

Hallitus voi päättää yhdistyksen kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden myynnistä.

Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut vakituisessa työsuh­tees­sa yhdistykseen olevat toimihen­kilöt.

 

11 Nimitystoimikunta

Nimitystoimikunnan tehtävänä on tehdä esitys valtuustolle hallituksen jäsenistä.

 Nimitystoimikuntaan kuuluu 3-5 valtuuston valitsemaa jäsentä, sekä metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja, joka toimii nimitystoimikunnan sihteerinä.

Sihteerillä ei ole äänivaltaa. Nimitystoimikunta valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Nimitystoimikunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet nimitystoimikunnan jäsenistä on läsnä. Jos nimitystoimikunnassa äänestetään, päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa. Nimitystoimikunnan kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, joka liitetään valtuuston     kokouskutsuun.

 Nimitystoimikunnan kutsuu koolle nimitystoimikunnan sihteeri.      

12 Sään­tö­jen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee metsänhoitoyhdistyksen valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos si­tä kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa. Sään­tö­jen muuttamista tai yh­dis­tyk­sen purkamis­ta koskeva asia on mai­nit­ta­va ko­kous­kut­sus­sa.

Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin vaaditaan keskusliiton johtokunnan hyväksyntä.

13 Asema järjestössä

Metsänhoitoyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa myös keskusliiton toimintaperiaatteita ja sääntöjä.

14 Yh­dis­tyk­sen varojen käyttö sen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat luovutetaan sen toimintaa jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettä­väksi yksityis­metsä­talouden edistämiseen yhdistyksen toimialueella yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. Testa­men­tilla tai lahjana saadut varat on kuiten­kin käytettävä niitä annetta­essa määrättyyn tarkoituk­seen tai ellei se ole mahdollista, johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.

15 Siir­ty­mä­sään­nök­set

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistys­rekisteriin. Yh­dis­tyk­sen si­säi­ses­sä toiminnassa on ennakkotarkastuksesta annetun päätöksen voi­mas­sa­olo­ai­ka­na kui­ten­kin noudatet­tava näitä sääntöjä jo siitä lähtien, kun ne on hy­väk­syt­ty yhdistyk­sen val­tuus­ton ko­koukses­sa siinä muodossa, jossa yh­dis­tys­re­kis­te­ri­toi­mis­to on ne en­nak­ko­tar­kas­tuk­ses­saan hyväksynyt.

16 Yhdistyslain määräykset

Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta annetun lain sekä yhdistyslain säännöksiä.