Mistä tietää, että metsä kaipaa harvennusta?

kymenlaakso

Metsää tarvitsee harventaa aika-ajoin, jotta kasvavat puut pystyvät järeytymään ja sen myötä tuottamaan arvokasta tukkipuuta. Ota tästä vinkit mukaan kesäiselle metsäretkelle!

1. Puiden latvusto kertoo sen

Usein varsinkin ensiharvennuksen tarpeellisuutta arvioidaan tarkastelemalla puuston elävän latvuksen osuutta. Latvusto supistuu, kun puun kasvavat liian tiheässä. Vihreän latvuksen supistuessa liikaa puiden paksuuskasvu heikkenee merkittävästi, vaikka pituutta puu kasvaisikin normaalisti.

Eri puulajeille on helpot nyrkkisäännöt elävän latvuksen osalta:
✅Mänty: 30%  elävää latvusta pituudesta. 
✅Kuusi: 60% elävää latvusta pituudesta.
✅Koivu: 50% elävää latvusta pituudesta.

Tämä latvus on jo liian sulkeutunut ja tarvitsee harvennusta.

Harvennukseen on siis ryhdyttävä ennen kuin elävä latvus supistuu näiden raja‐arvojen alapuolelle. Puiden latvuksilla tulee olla myös tilaa kasvaa eli katse ylöspäin: onko latvuksien ympärillä tyhjää tilaa?

2. Relaskooppi ja harvennusmallit

Harvennustarpeen määrittämiseen on olemassa myös harvennusmalleja. Jotta malleja voi hyödyntää, tarvitaan tiedot puuston valtapituudesta sekä pohjapinta‐alasta hehtaaria kohden

Pohjapinta‐ala (ppa) per hehtaari tarkoittaa puiden poikkileikkauksen pinta‐alojen summaa rinnankorkeudelta ja metsän tunnusluvuissa arvo ilmaistaan yksikössä m2/ha.

Tuoreen kivennäiskankaan kuusikon harvennusmalli Etelä-Suomessa. Lähde: Tapion metsänhoidonsuositukset.

Pohjapinta‐ala hehtaaria kohden saadaan helposti selville relaskoopin avulla, jolla lukema saadaan suoraan. 

Harvennusmallit löytyvät helposti Tapion Metsänhoidonsuosituksista: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

3. OmaMetsässä kaikki metsäsi tiedot

OmaMetsästä löydät oman metsäsi tiedot. Voit selailla hoito- ja hakkuuehdotuksia niin maastossa kuin kotisohvalta käsin. Perusasetuksena OmaMetsässä näkyvät tiedot pohjautuvat julkiseen metsävaratietoon, joka on laserkeilattu ja tietokonemalleilla kasvatettua. Jos olet tilannut Metsänhoitoyhdistykseltä metsäsuunnitelman, se näkyy myös OmaMetsässä.

OmaMetsään on myös julkaistu uusia arvopohjaisia mallinnuksia, joiden avulla voit puntaroida metsänomistamisesi arvoja suhteessa tavoitteisiisi.

Löytyikö metsäreissulla harvennettavaa? Ota yhteyttä omaan metsäasiatuntijaasi ja laitetaan metsät kasvukuntoon!

Liittyvät bloggaukset

  1. Mhy Kymenlaakson panos henkilöstön hyvinvointiin näkyy myös metsänomistajille

    Mhy Kymenlaakson panos henkilöstön hyvinvointiin näkyy myös metsänomistajille

    Hanna Virtanen

    Kymenlaakso

    Mhy Kymenlaakso sai Metsämiesten Säätiöltä hankerahoitusta henkilöstön työhyvinvoinnin, yhteistyön ja asiakaskohtaamisten kehittämiseen. Hankkeessa panostettiin erityisesti itsetuntemukseen, vuorovaikutustaitoihin ja työssä jaksamiseen eli asioihin, jotka näkyvät parhaimmillaan myös metsänomistajille entistä parempana palveluna.

    Lue lisää
  2. Mhy Kymenlaakson jäsenretki vei Kotkan Rankkiin historian ja merimaisemien äärelle

    Mhy Kymenlaakson jäsenretki vei Kotkan Rankkiin historian ja merimaisemien äärelle

    Hanna Virtanen

    Kymenlaakso

    Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenretkellä suunnattiin heinäkuun ensimmäisenä päivänä Kotkan edustalla sijaitsevaan Rankkiin. Täyteen varattu retki kokosi yhteen lähes 70 metsänomistajaa perheenjäsenineen. Matkaan lähdettiin Sapokan satamasta, jossa osallistujat jakaantuivat veneisiin. Merimatka sai erityisesti pienempiin veneisiin nousseilta kiitosta – vauhdikas kyyti tarjosi monelle tavallisuudesta poikkeavan elämyksen.

  3. Metsä monen sukupolven silmin

    Metsä monen sukupolven silmin

    Kristiina Kumpulainen

    Kymenlaakso

    Metsä ei ole koskaan vain puita. Se on paikka, jossa joku on kulkenut ennen meitä ja jota joku kulkee vielä meidän jälkeemme. Kun astuu omaan metsään, ei näe ainoastaan runkoja, latvuksia ja vuosirenkaita. Näkee tarinoita. Sen männyn alla on ehkä joskus istuttu eväillä, nämä taimet istutettu yhdessä tai ensimmäinen oma metsäretki on tehty lapsena kumisaappaat jalassa. Metsän omistaminen on erikoinen asia. Harvaa muuta omaisuutta hoidetaan niin, että työn tulokset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä