Mistä tietää, että metsä kaipaa harvennusta?
kymenlaakso
Metsää tarvitsee harventaa aika-ajoin, jotta kasvavat puut pystyvät järeytymään ja sen myötä tuottamaan arvokasta tukkipuuta. Ota tästä vinkit mukaan kesäiselle metsäretkelle!
1. Puiden latvusto kertoo sen
Usein varsinkin ensiharvennuksen tarpeellisuutta arvioidaan tarkastelemalla puuston elävän latvuksen osuutta. Latvusto supistuu, kun puun kasvavat liian tiheässä. Vihreän latvuksen supistuessa liikaa puiden paksuuskasvu heikkenee merkittävästi, vaikka pituutta puu kasvaisikin normaalisti.
Eri puulajeille on helpot nyrkkisäännöt elävän latvuksen osalta:
✅Mänty: 30% elävää latvusta pituudesta.
✅Kuusi: 60% elävää latvusta pituudesta.
✅Koivu: 50% elävää latvusta pituudesta.
Harvennukseen on siis ryhdyttävä ennen kuin elävä latvus supistuu näiden raja‐arvojen alapuolelle. Puiden latvuksilla tulee olla myös tilaa kasvaa eli katse ylöspäin: onko latvuksien ympärillä tyhjää tilaa?
2. Relaskooppi ja harvennusmallit
Harvennustarpeen määrittämiseen on olemassa myös harvennusmalleja. Jotta malleja voi hyödyntää, tarvitaan tiedot puuston valtapituudesta sekä pohjapinta‐alasta hehtaaria kohden
Pohjapinta‐ala (ppa) per hehtaari tarkoittaa puiden poikkileikkauksen pinta‐alojen summaa rinnankorkeudelta ja metsän tunnusluvuissa arvo ilmaistaan yksikössä m2/ha.
Pohjapinta‐ala hehtaaria kohden saadaan helposti selville relaskoopin avulla, jolla lukema saadaan suoraan.
Harvennusmallit löytyvät helposti Tapion Metsänhoidonsuosituksista: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku
3. OmaMetsässä kaikki metsäsi tiedot
OmaMetsästä löydät oman metsäsi tiedot. Voit selailla hoito- ja hakkuuehdotuksia niin maastossa kuin kotisohvalta käsin. Perusasetuksena OmaMetsässä näkyvät tiedot pohjautuvat julkiseen metsävaratietoon, joka on laserkeilattu ja tietokonemalleilla kasvatettua. Jos olet tilannut Metsänhoitoyhdistykseltä metsäsuunnitelman, se näkyy myös OmaMetsässä.
OmaMetsään on myös julkaistu uusia arvopohjaisia mallinnuksia, joiden avulla voit puntaroida metsänomistamisesi arvoja suhteessa tavoitteisiisi.
Löytyikö metsäreissulla harvennettavaa? Ota yhteyttä omaan metsäasiatuntijaasi ja laitetaan metsät kasvukuntoon!
Liittyvät bloggaukset
Tet-harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla
Kymenlaakso
Työjaksoni metsänhoitoyhdistyksellä oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Opin kuinka montaa eri tekijää tarvitaan kestävään metsänhoitoon ja kuinka suuri merkitys jokaisella tekijällä on. Itse pääsin tutustumaan lähes jokaiseen vaiheeseen metsänhoidosta niin istuttamisesta puunkaatoon. Jokainen päivä oli kiinnostava ja opin niistä paljon uutta. Pääsin tutustumaan monien uusien ihmisten kanssa ja sain heiltä paljon uusia oppeja ja tietoja metsäalaan ja metsänhoitoon liittyen.
Miljoona pientä hiilensitojaa ja pottiputken klonksuntaa
Kymenlaakso
Toukokuussa sain olla mukana Apulanta-yhtyeen järjestämässä ”Minusta kasvaa puu” -tapahtumassa opastamassa puiden istutusta. Vettä tuli taivaan täydeltä ja turve värjäsi vaatteet ruskean täplikkäiksi, mutta kurjasta kelistä huolimatta kaikilla osallistujilla oli loistava henki päällä. Samaan aikaan oman metsäviljelykautemme avajaisissa riitti vilinää: metsänomistajat kävivät hakemassa meiltä istutettavaksi huikeat 400 000 tainta. Toiset noutivat laatikon tai kaksi paikkaistutukseen, kun taas toisille oli varattu useampi lavallinen. Aika monen auton ja peräkärryn kuormaan lähti matkaan kaikkia kolmea pääpuulajiamme.
Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
Hanna Virtanen
Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä. Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
