Mistä tietää, että metsä kaipaa harvennusta?
kymenlaakso
Metsää tarvitsee harventaa aika-ajoin, jotta kasvavat puut pystyvät järeytymään ja sen myötä tuottamaan arvokasta tukkipuuta. Ota tästä vinkit mukaan kesäiselle metsäretkelle!
1. Puiden latvusto kertoo sen
Usein varsinkin ensiharvennuksen tarpeellisuutta arvioidaan tarkastelemalla puuston elävän latvuksen osuutta. Latvusto supistuu, kun puun kasvavat liian tiheässä. Vihreän latvuksen supistuessa liikaa puiden paksuuskasvu heikkenee merkittävästi, vaikka pituutta puu kasvaisikin normaalisti.
Eri puulajeille on helpot nyrkkisäännöt elävän latvuksen osalta:
✅Mänty: 30% elävää latvusta pituudesta.
✅Kuusi: 60% elävää latvusta pituudesta.
✅Koivu: 50% elävää latvusta pituudesta.
Harvennukseen on siis ryhdyttävä ennen kuin elävä latvus supistuu näiden raja‐arvojen alapuolelle. Puiden latvuksilla tulee olla myös tilaa kasvaa eli katse ylöspäin: onko latvuksien ympärillä tyhjää tilaa?
2. Relaskooppi ja harvennusmallit
Harvennustarpeen määrittämiseen on olemassa myös harvennusmalleja. Jotta malleja voi hyödyntää, tarvitaan tiedot puuston valtapituudesta sekä pohjapinta‐alasta hehtaaria kohden
Pohjapinta‐ala (ppa) per hehtaari tarkoittaa puiden poikkileikkauksen pinta‐alojen summaa rinnankorkeudelta ja metsän tunnusluvuissa arvo ilmaistaan yksikössä m2/ha.
Pohjapinta‐ala hehtaaria kohden saadaan helposti selville relaskoopin avulla, jolla lukema saadaan suoraan.
Harvennusmallit löytyvät helposti Tapion Metsänhoidonsuosituksista: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku
3. OmaMetsässä kaikki metsäsi tiedot
OmaMetsästä löydät oman metsäsi tiedot. Voit selailla hoito- ja hakkuuehdotuksia niin maastossa kuin kotisohvalta käsin. Perusasetuksena OmaMetsässä näkyvät tiedot pohjautuvat julkiseen metsävaratietoon, joka on laserkeilattu ja tietokonemalleilla kasvatettua. Jos olet tilannut Metsänhoitoyhdistykseltä metsäsuunnitelman, se näkyy myös OmaMetsässä.
OmaMetsään on myös julkaistu uusia arvopohjaisia mallinnuksia, joiden avulla voit puntaroida metsänomistamisesi arvoja suhteessa tavoitteisiisi.
Löytyikö metsäreissulla harvennettavaa? Ota yhteyttä omaan metsäasiatuntijaasi ja laitetaan metsät kasvukuntoon!
Liittyvät bloggaukset
Metsä monen sukupolven silmin
Kymenlaakso
Metsä ei ole koskaan vain puita. Se on paikka, jossa joku on kulkenut ennen meitä ja jota joku kulkee vielä meidän jälkeemme. Kun astuu omaan metsään, ei näe ainoastaan runkoja, latvuksia ja vuosirenkaita. Näkee tarinoita. Sen männyn alla on ehkä joskus istuttu eväillä, nämä taimet istutettu yhdessä tai ensimmäinen oma metsäretki on tehty lapsena kumisaappaat jalassa. Metsän omistaminen on erikoinen asia. Harvaa muuta omaisuutta hoidetaan niin, että työn tulokset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä
Harjoittelussa Mhy Kymenlaaksolla
Jenny Alho
Kymenlaakso
Mhy Kymenlaaksossa on tänäkin kesänä töissä harjoittelijoita. Kesäharjoittelijoina ovat tänä vuonna Otto Erola ja Roni Korhonen. Heidän harjoittelunsa alkoi toukokuun alussa ja jatkuu elokuun loppuun saakka. Harjoittelijoiden tehtäviin kuuluu muun muassa taimienjako, PEFC-auditoinnit, kuviotietojen päivitys, tulevaisuuden toimenpiteiden suunnittelu sekä korjuuvalvonta.
Varmista sujuva sukupolvenvaihdos
Antti Laari
Kymenlaakso
Monella metsänomistajalla voi olla mietinnässä metsäomaisuuden siirto seuraavalle sukupolvelle. Metsätila toki siirtyy perintönä eteenpäin aikanaan, mutta asian voi tehdä myös hallitummin jo perinnönjättäjän elinaikana. Monesti on verotuksellisesti järkevämpää siirtää metsätila perillisille joko lahjana tai kauppana. Esimerkiksi kaupan myötä pääsee hyödyntämään metsävähennystä ja lahjasta voi syntyä metsälahjavähennysoikeutta. Meiltä metsänhoitoyhdistyksestä saat apua eri vaihtoehtojen kartoittamiseen ja kaikkiin sukupolvenvaihdokseen liittyvissä käytännön järjestelyissä.
