Mistä tietää, että metsä kaipaa harvennusta?
kymenlaakso
Metsää tarvitsee harventaa aika-ajoin, jotta kasvavat puut pystyvät järeytymään ja sen myötä tuottamaan arvokasta tukkipuuta. Ota tästä vinkit mukaan kesäiselle metsäretkelle!
1. Puiden latvusto kertoo sen
Usein varsinkin ensiharvennuksen tarpeellisuutta arvioidaan tarkastelemalla puuston elävän latvuksen osuutta. Latvusto supistuu, kun puun kasvavat liian tiheässä. Vihreän latvuksen supistuessa liikaa puiden paksuuskasvu heikkenee merkittävästi, vaikka pituutta puu kasvaisikin normaalisti.
Eri puulajeille on helpot nyrkkisäännöt elävän latvuksen osalta:
✅Mänty: 30% elävää latvusta pituudesta.
✅Kuusi: 60% elävää latvusta pituudesta.
✅Koivu: 50% elävää latvusta pituudesta.
Harvennukseen on siis ryhdyttävä ennen kuin elävä latvus supistuu näiden raja‐arvojen alapuolelle. Puiden latvuksilla tulee olla myös tilaa kasvaa eli katse ylöspäin: onko latvuksien ympärillä tyhjää tilaa?
2. Relaskooppi ja harvennusmallit
Harvennustarpeen määrittämiseen on olemassa myös harvennusmalleja. Jotta malleja voi hyödyntää, tarvitaan tiedot puuston valtapituudesta sekä pohjapinta‐alasta hehtaaria kohden
Pohjapinta‐ala (ppa) per hehtaari tarkoittaa puiden poikkileikkauksen pinta‐alojen summaa rinnankorkeudelta ja metsän tunnusluvuissa arvo ilmaistaan yksikössä m2/ha.
Pohjapinta‐ala hehtaaria kohden saadaan helposti selville relaskoopin avulla, jolla lukema saadaan suoraan.
Harvennusmallit löytyvät helposti Tapion Metsänhoidonsuosituksista: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku
3. OmaMetsässä kaikki metsäsi tiedot
OmaMetsästä löydät oman metsäsi tiedot. Voit selailla hoito- ja hakkuuehdotuksia niin maastossa kuin kotisohvalta käsin. Perusasetuksena OmaMetsässä näkyvät tiedot pohjautuvat julkiseen metsävaratietoon, joka on laserkeilattu ja tietokonemalleilla kasvatettua. Jos olet tilannut Metsänhoitoyhdistykseltä metsäsuunnitelman, se näkyy myös OmaMetsässä.
OmaMetsään on myös julkaistu uusia arvopohjaisia mallinnuksia, joiden avulla voit puntaroida metsänomistamisesi arvoja suhteessa tavoitteisiisi.
Löytyikö metsäreissulla harvennettavaa? Ota yhteyttä omaan metsäasiatuntijaasi ja laitetaan metsät kasvukuntoon!
Liittyvät bloggaukset
Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
Hanna Virtanen
Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä. Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
Kuinkas on sen rakkauselämän laita? Ajatuksia metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä
Terhi Tuominen
Kymenlaakso
Otsikon lause on eläköityneen kollegan legendaarinen keskustelunaloitus niin kollegoille kuin tutuille metsänomistajille. Ihan joka tilanteessa ei tuotakaan kannata käyttää… Kun kohtaamme metsänomistajan, tavoitellaanko metsän vai metsänomistajan parasta? Vai onko se sama asia? Vaikuttavatko päätöksiin naapurien tai tiedotusvälineiden mielipiteet? Kun itselläkin on työkokemusta kolmannesvuosisadan verran, niin muutoksen näkee ihmisten kohtaamisessa jo kaikkine sosiaalisen median kanavineen sekä siinä, miten etenkin uutisoinnissa asenteet luonnon hyödyntämiseen ovat muuttuneet.
Helppoa metsänomistamista, vaihtoehtona yhteismetsä
Jenny Alho
Kymenlaakso
Yhteismetsä on huoleton metsänomistamisen muoto. Yhteismetsään liityttäessä siirrät metsätilasi yhteismetsän omistukseen ja saat tilasi arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsä jakaa positiivisesta tuloksestaan ylijäämää, joka on osakkaalle verovapaata tuloa, sillä siitä on jo maksettu verot yhteismetsän toimesta. Yhteismetsän osakkaana sinun vastuullesi jää helposta metsänomistamisesta nauttiminen ilman hallinnollisia velvoitteita.
