Mistä tietää, että metsä kaipaa harvennusta?
kymenlaakso
Metsää tarvitsee harventaa aika-ajoin, jotta kasvavat puut pystyvät järeytymään ja sen myötä tuottamaan arvokasta tukkipuuta. Ota tästä vinkit mukaan kesäiselle metsäretkelle!
1. Puiden latvusto kertoo sen
Usein varsinkin ensiharvennuksen tarpeellisuutta arvioidaan tarkastelemalla puuston elävän latvuksen osuutta. Latvusto supistuu, kun puun kasvavat liian tiheässä. Vihreän latvuksen supistuessa liikaa puiden paksuuskasvu heikkenee merkittävästi, vaikka pituutta puu kasvaisikin normaalisti.
Eri puulajeille on helpot nyrkkisäännöt elävän latvuksen osalta:
✅Mänty: 30% elävää latvusta pituudesta.
✅Kuusi: 60% elävää latvusta pituudesta.
✅Koivu: 50% elävää latvusta pituudesta.
Harvennukseen on siis ryhdyttävä ennen kuin elävä latvus supistuu näiden raja‐arvojen alapuolelle. Puiden latvuksilla tulee olla myös tilaa kasvaa eli katse ylöspäin: onko latvuksien ympärillä tyhjää tilaa?
2. Relaskooppi ja harvennusmallit
Harvennustarpeen määrittämiseen on olemassa myös harvennusmalleja. Jotta malleja voi hyödyntää, tarvitaan tiedot puuston valtapituudesta sekä pohjapinta‐alasta hehtaaria kohden
Pohjapinta‐ala (ppa) per hehtaari tarkoittaa puiden poikkileikkauksen pinta‐alojen summaa rinnankorkeudelta ja metsän tunnusluvuissa arvo ilmaistaan yksikössä m2/ha.
Pohjapinta‐ala hehtaaria kohden saadaan helposti selville relaskoopin avulla, jolla lukema saadaan suoraan.
Harvennusmallit löytyvät helposti Tapion Metsänhoidonsuosituksista: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku
3. OmaMetsässä kaikki metsäsi tiedot
OmaMetsästä löydät oman metsäsi tiedot. Voit selailla hoito- ja hakkuuehdotuksia niin maastossa kuin kotisohvalta käsin. Perusasetuksena OmaMetsässä näkyvät tiedot pohjautuvat julkiseen metsävaratietoon, joka on laserkeilattu ja tietokonemalleilla kasvatettua. Jos olet tilannut Metsänhoitoyhdistykseltä metsäsuunnitelman, se näkyy myös OmaMetsässä.
OmaMetsään on myös julkaistu uusia arvopohjaisia mallinnuksia, joiden avulla voit puntaroida metsänomistamisesi arvoja suhteessa tavoitteisiisi.
Löytyikö metsäreissulla harvennettavaa? Ota yhteyttä omaan metsäasiatuntijaasi ja laitetaan metsät kasvukuntoon!
Liittyvät bloggaukset
Metsänomistajana sukupolvien ketjussa
Tarja Olli
Kymenlaakso
Olen Tarja Olli, kotkalainen maa- ja metsätalousyrittäjä ja metsänomistaja. Minusta tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2016. Samana vuonna lähdin ehdolle metsänhoitoyhdistyksen vaaleihin ja pääsin Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon ja myöhemmin hallitukseen. Nyt toimin hallituksen jäsenenä kuudetta vuotta ja ensimmäistä kautta hallituksen varapuheenjohtajana.
Mikä on ympäristötuki?
Jenny Alho
Kymenlaakso
Ympäristötuki on Suomen Metsäkeskuksen myöntämä tuki arvokkaille luontokohteille. Ympäristötuki on osa Metka-tuki järjestelmää. Ympäristötukea voi saada pääsääntöisesti metsälain 10 §:ssä mainittujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen eli niin kutsutuille metsälain kymppi pykälän kohteille. Tukea voidaan myöntää myös muihin monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin.
Ensimmäinen vuosi metsänomistajana – suutarin lapselle kengät
Joni Hinkkuri
Kymenlaakso
Olen vuosien ajan parhaan tietoni ja taitoni mukaan opastanut muita metsänomistajia heidän metsänomistamisen alkutaipaleella. Viimein, helmikuussa vuosi sitten, suutarin lapselle saatiin kengät – hankin itse metsätilan. Nyt voin sanoa olevani paitsi neuvoja, myös kokemusasiantuntija.
