Puukaupan arvoitus – luvut kertovat yhtä, todellisuus toista

Puunmyyjän näkökulmasta tämän hetken uutisvirta on ristiriitainen, kun samanaikaisesti puukaupan numerot näyttävät rumilta eikä taustalla silti ole varsinaista puun kysynnän romahtamista – vaan enemmänkin teollisuuden sopeutumista ja odottelua.

Metsäteollisuus osti marraskuussa puuta vain 2,4 miljoonaa kuutiota, mutta hakkuita tehtiin 4,8 miljoonaa kuutiota. Ostomäärä on vain puolet edellisvuoden marraskuun tasosta ja samalla koko viimeisen kymmenen vuoden pienin marraskuun ostomäärä.

Koko tammi–marraskuun kertymä jäi 18 prosenttia viime vuoden vastaavaa alemmaksi, eli puukauppa on käytännössä hidastunut selvästi viime keväästä lähtien. Puunmyyjän kannalta tämä näkyy siten, että kauppaa tehdään vähemmän ja tarjouksissa kuitupuun hinnat ovat selvästi pudonneet.

Tukkipuun hinta varsinkin kuusitukilla on pitänyt hyvinkin johtuen suuresta tarpeesta ja pienistä myyntimääristä. Jatkossa keski-Euroopan havutukkipula heijastunee Suomeenkin yhä voimakkaammin. Mäntytukin kysyntä varsinkin Lounais-Suomen puulajijakaumaan nähden on erityisen heikko. Toivoa sopii, että mäntytukin arvo huomataan paremmin Euroopassa ja siitä aletaan sahata yhtä lailla rakennesahatavaraa kuin kuusesta.

Puukauppatilanteen taustalla ovat metsäteollisuuden säästötoimet, tuotantoseisokit ja uudelleenjärjestelyt, jotka painavat hintoja alas, mutta joiden nähdään pidemmällä aikavälillä jopa vahvistavan kilpailukykyä ja puunhankinnan vakautta. Hintaerot yhtiöiden tarjouksissa ovat olleet rajujakin, kun metsäteollisuus on yrittänyt painaa hintoja alas ja sahat ovat pyrkineet ostamaan puuta.

Tehtaiden alasajot, lomautukset ja säästöohjelmat kertonevat erityisesti rakenteiden uudelleenmuotoilusta. Kun yksittäisiä tehtaita ajetaan alas tai kapasiteettia vähennetään, puun kysyntä ei aina katoa, vaan siirtyy toisiin yksiköihin ja toisiin maakuntiin. Puukaupassa voi silloin tapahtua alueellista eriytymistä, kun joillakin alueilla kilpailu leimikoista on heikompaa ja hinnat paineessa, toisilla alueilla kysyntä voi säilyä kohtuullisena, etenkin hyvälaatuiselle tukille. Juuri tämä ero näkyy siinä, että tukkipuun hinnat ovat laskeneet selvästi kuitua vähemmän ja näyttävät jo vakiintuvan, kun taas kuitupuussa ei vielä näy tasaantumista.

Hannes-myrsky puhalsi ennakoidut hakkuusuunnitelmat hetkessä uuteen uskoon

Hannes puhalsi kumoon Lounametsän alueelta tämänhetkisen arvion mukaan samaa luokkaa olevan puumäärän kuin reilun vuoden takainen Lyly-myrsky, ja vieläpä osittain samoilta alueilta.

No ehdittiinhän tässä jo puoli vuotta hengähtääkin. Nyt tiedossa on samanlainen myrskytuhourakka. Armonaikaa korjuulle on kaiken kaikkiaan pari kuukautta vähemmän.  Suurin osa kaatuneesta puusta on mäntyä. Myrskytuhopuita on aikaa korjata pois metsistä ja tien varsilta heinäkuun alkuun. Toki juurakossa kiinni olevat kaatuneet rungot säilyvät tuoreena pidempään ja tukkiakin voidaan korjata vielä sen jälkeenkin.

Jotta tehtävä ei olisi liian helppo, puumarkkinatilanne on huomattavasti huonompi kuin vuosi sitten.

Myrskypuut eivät sentään sekoita koko Suomen tasolla markkinoita, sillä tuhopuut keskittyvät länsi- ja lounaisrannikolle. Lounametsässä teemme kaikkemme myrskytuhopuun korjaamiseksi ja markkinoimiseksi.

Huomioita myrskytuhopuiden korjuussa

Metsänomistajan kannattaa mahdollisuuksien mukaan, varovaisuutta noudattaen kartoittaa itse tuhoalueet omissa metsissä. Erityisesti kannattaa varoa pystypuissa olevia ja mahdollisesti putoavia oksia sekä kiertää kaukaa konkelossa olevat ja jännityksessä kaatuneina olevat puunrungot.

Mikäli metsänomistajalla on vakuutus tuhojen varalle, vahinkoilmoitus tulee tehdä.

Lounametsän puukauppayhtiö Lounapuu suuntaa puunkorjuut ensisijaisesti myrskytuhokohteisiin, kunhan puille on riittävästi ostajia. Korjuu tullaan tekemään järjestelmällisesti, jolloin ei hukata turhaa aikaa koneiden siirtelyyn.

Puunostajilta varsinkin kohteissa, joissa ko. ostaja on pystykaupalla ostanut ja korjannut tilalta puuta lähivuosina, kannattaa kysellä tarjouksia. Kilpailutus tulee kyseeseen ainakin suurempien tuholeimikoiden osalta.

Pystyssä säilyneiden mäntytukkirunkojen korjuu tuholeimikoissa pitää arvioida tapauskohtaisesti. Kuusivaltaiset tuholeimikot tekevät varmasti hyvinkin kauppansa.

Malttiakin tarvitaan, sillä pahimmilta tuhoalueilta metsäasiantuntijaa saattaa jo odottaa satakin yhteydenottopyyntöä.