Pitkän linjan metsäammattilainen - Kimmo Asikainen jää eläkkeelle marraskuussa

etela-savo

Kimmo Asikaisen työpöytä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon Juvan toimistolla alkaa olla tyhjä. Yli nelikymmenvuotinen työura yhdistyksen palveluksessa päättyy lokakuussa. Kimmo pitää kertyneitä lomia ja vapaita 1.9.-31.10.2022. ”Eläkkeelle jään marraskuun alusta”, Asikainen sanoo.

Viime vuosien työpäivät ovat kuluneet metsäkiinteistöjen kauppojen ja erilaisten omaisuudenhallintapalveluiden, mm. sukupolvenvaihdosten parissa, mutta työuran alku oli tyypillistä metsäammattilaisen arkea. Asikainen aloitti työt Mikkelin seudun metsänhoitoyhdistyksessä vuonna 1981 eli heti, kun metsätyönjohtajan opinnot Itä-Savon metsäkoulussa Savonlinnan Varparannalla päättyivät.

”Leimaamistahan se työ aluksi oli. Eli poistettavat puut merkittiin metsureille. Eihän sitä silloin muut osanneet kuin metsäammattilaiset”, Asikainen sanoo hymyssä suin.
 

Koneellistuminen muutti toimenkuvia

Metsätalouden koneellistuminen lähti kunnolla käyntiin 1980-luvulla, ja Asikainen on nähnyt tekniikan kehityksen metsähakkuilla. Isot prosessorit ja harvesterit raivasivat tietä nykyisin käytössä oleville monipuolisemmille metsäkoneille.

Korjuutekniikan kehittyessä kehittyi myös metsätoimihenkilöiden toimenkuva. Kimmo Asikainenkin lähti hakemaan lisäoppia Kurun metsäopistoon 1990-luvun alussa ja tuloksena oli metsätalousinsinöörin tutkinto.

”Sitten minua pyydettiinkin jo Juvan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi”, hän muistelee.

Juvan yhdistyksen toiminnanjohtajana vierähti vajaa 10 vuotta, ja yhdistyskenttäkin alkoi elää ajan hengen mukana. Juvan, Puumalan ja Sulkavan yhdistykset fuusioituivat Metsä-Savon metsänhoitoyhdistykseksi, ja Asikainen veti isompaa yhdistystä jonkin aikaa.

”Jätin sitten vetovastuun toisille ja siirryin takaisin toimihenkilöksi”, hän kertaa.
 

Metsätilojen kauppa käy kuumana

Nykyinen toimenkuva metsäkiinteistöjen välityksessä alkoi muotoutua LKV-tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 2005. Sen jälkeen työpäiviin ei juuri muuta ole mahtunutkaan.

”Metsänhoitoyhdistysten perustama metsätilat.fi -ketju ja paikallisesti sen alla toimiva Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV on kasvanut markkinajohtajaksi metsätilojen välityksen osalta. Tässä kehityksessä näkyy kaikkien osapuolten luottamus mhy:n ammattitaitoa kohtaan.”, Asikainen sanoo.

Totta onkin, että metsäkiinteistöille on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Viime vuosien metsäbuumi on nostanut tasaista ja vakaata tuottoa tarjoavan metsäomistuksen muiden sijoitusmuotojen rinnalle. Perinteisen suomalaisen perhemetsätalouden oheen onkin noussut vahvasti rahastojen ja erilaisten institutionaalisten sijoittajien kiinnostus metsätiloja kohtaan.

”Metsätilojen kauppa on kiihtynyt koko ajan 1990-luvulta lähtien. Nyt kaksi kolmesta välitykseen tulevasta metsäkiinteistöstä päätyy isoille ostajille”, Asikainen summaa.

Hän näkee kehityksessä sekä hyvää että huonoa. Isojen kokonaisuuksien hoito on toisaalta tehokkaampaa kuin pienten tilojen, mutta omistus voi olla joskus kasvotonta.
 

Edunvalvontaa tarvitaan

40 vuoden aikana metsässä on muuttunut muutakin kuin puun korjuun tekniikka, Kimmo Asikainen sanoo.

”Metsien kasvu on entistä kovempaa. Kun metsät hoidetaan ja harvennetaan aikanaan, niin puu kasvaa. Muistan, kun 1980-luvulla valtakunnan metsien inventoinnissa puuta oli 1,6 miljardia mottia. Nyt puuta on Suomen metsissä 2,5 miljardia mottia.”

Aina löytyy kuitenkin parannettavaa ja Asikainen muistuttaakin metsänomistajia perusasioista.
”Raivaukset ja nuoren metsän hoidot ovat jääneet vähän huonolle tolalle. Mutta ehkä niihin ei vaan löydy tekijöitä. Osaltaan tässä näkyy myös metsänomistajakunnan rakenteen muutos.”

Ajan saatossa metsänhoitoyhdistyskenttäkin on muuttunut. Takavuosikymmenten pienet yhdistykset ovat fuusioiden myötä kasvaneet maakunnallisiksi yhdistyksiksi.

”Kyllä tälle kehitykselle on ollut selkeä tarve. Metsätalouden edunvalvonta on iso asia ja viime vuosina Euroopan laajuiseen edunvalvontaankin on tullut tarvetta”, Asikainen sanoo.

Ilmasto- ja hiilinieluaiheet toistuvat liki päivittäin metsäuutisoinnissa, ja ne vaativat metsänomistajilta ja metsäorganisaatioilta omanlaistaan paneutumista.
 

Ei metsätöitä eläkkeellä

Eläkepäivillä Kimmo Asikainen ei perinteiseen metsäammattilaistyyliin aio tehdä metsänhoitotöitä.
”Minulla ei ole ollenkaan omaa metsää. Olen katsonut, että on helpompaa näin”, hän naurahtaa.Sen sijaan muu luonnossa liikkuminen metsästys- ja kalastusharrastuksen tiimoilta pitänee miehen kiireisenä. 4- ja 6-vuotiaiden lastenlasten kanssa touhuaminen vie myös oman aikansa. 

Tulevaan arkeen mahtuu edelleen myös kiinteistöasioita, sillä Asikainen jatkaa vielä eläkkeelläkin kaupanvahvistajana. ”Toimin myös erään säätiön hallinnossa, jonka metsäomaisuuden hoito vaatii myös aikaa.” Vuosikymmenten ajalta muistiin jäävät monet metsänomistajat, työkaverit, hallintohenkilöt sekä muut yhteistyötahot. ”Heille kaikille haluan toivottaa menestystä tärkeän metsäasian parissa”, Kimmo Asikainen sanoo.

Kimmo Asikaisen tehtäviä metsätilojen kiinteistövälityksessä ja spv-asioissa hoitaa Juvan toimistolla jatkossa Aura Heikura. Hänet tapaa Juvan toimistolla maanantaisin ja perjantaisin tai sopimuksen mukaan.
 

Kuvat ja teksti: Matti Turtiainen / toimittaja

Ajankohtaista

  1. Yhteistyökumppanimme Jasmin Kähärän kuulumisia

    Yhteistyökumppanimme Jasmin Kähärän kuulumisia

    Etelä-Savo

    Syksy vierähti nopeasti treenien parissa ja nyt on saatu jo talven kisakausikin avattua. Kisakausi käynnistyi heti marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna Vuokatin Suomen Cupilla.

    Lue lisää
  2. Puumarkkinakatsaus marraskuu 2022

    Puumarkkinakatsaus marraskuu 2022

    Etelä-Savo

    Kuitupuun hinnat ovat jatkaneet nousua. Vuosikymmenten jälkeen metsänomistajan puumarkkina-asema on vahvistumassa. Onko kuitupuun hinnan trendi vihdoin kääntymässä oikeudenmukaisempaan suuntaan?

  3. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon mikkeliläiselle metsäasiantuntija Susanna Kantaselle on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi

    Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon mikkeliläiselle metsäasiantuntija Susanna Kantaselle on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi

    Etelä-Savo

    Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa ”Työyhteisön hyvä tyyppi”-stipendillä esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja.

2022 © Metsänhoitoyhdistykset