Metsien maakunta näytti mallia Metsäakatemialle

13.5.2022

Eteläsavolainen metsänhoito näytti parasta osaamistaan, kun Päättäjien Metsäakatemia vieraili Juvalla Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hakkuukohteella. Päättäjät saivat kosolti pohdittavaa ja pikaisen tietoiskun käytännön metsänhoidosta.

Juvalaisen Heimo Penttisen Ponsse Beaver hyrrää tasaisesti Juvalla nuoressa metsässä, kun Päättäjien Metsäakatemian osanottajat marssivat paikalle. 33 yhteiskunnan eri alojen vaikuttajaa on kutsuttu Metsäyhdistys ry:n järjestämälle kurssille, jossa osallistujat saavat tiiviin tietopaketin ja katsauksen metsiin ja metsien käyttöön.

Käytännön metsätalouteen ryhmä tutustui Juvalla, jossa yhdistyksen korjuupalvelu harvensi nuorta metsää Pakinmaalla.

— Tällä työmaalla korjataan sekä ainespuuta että energiapuuta, alustaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtaja Petri Pajunen.

Heimo Penttisen hakkaama kohde on hänen mukaansa melko tyypillinen metsänhoitoyhdistyksen hakkukohde. Taimikonhoito on jäänyt aikanaan rästiin ja nyt yhdistelmäkorjuun jälkeen metsiköstä paljastui komea kasvatuskelpoinen sekametsä.

Pajunen muistutti metsäakatemialaisten mieliin energiapuun merkityksen, joka on kasvanut Venäjän rajan sulkeuduttua pakotteiden myötä. Venäläinen hake on ollut merkittävässä roolissa nimenomaan Itä- ja Kakkois-Suomessa.

— Metsäenergian rooli on vakiintunut ja korjuumäärät ovat nousevia, hän sanoi.

Puuta paljon energiantuotantoon

Pajusta komppasi Etelä-Savon Energia Oy:n, ESE:n, tuotantojohtaja Lasse Lahtinen. Yhtiön käyttämästä metsästä tulevasta raaka-aineesta suurin osa, jopa 40 prosenttia, tulee uudistushakkuualojen latvusmassasta, mutta myös karsittua rankaa kattilat nielevät huimasti. Iso osa puusta tulee nimenomaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toimittamana.

— Tällaisilta kohteilta tulevan energiarangan osuus yhtiön polttoainevalikoimassa on viidennes. Teollisuuden puutähde ja turve vastaavat myös molemmat viidenneksestä, Lahtinen ynnäili.

Turpeella on oma tärkeä roolinsa polttoainehuollon järjestämisessä. Bioenergian käyttöä rassaa Lahtisen mukaan tällä hetkellä paitsi turpeen noston väheneminen myös hieman yllättäen polttoaineiden hintojen nousu.

— Ja oikeastaan koko bioenergian tuotantoketju pyörii dieselpolttoaineen varassa. Hakkuun suunnittelija ajaa ensin palstalle autolla, sitten tuodaan paikalle hakku- ja ajokone ja lopulta puut haketetaan, ja hake kuljetetaan dieselpolttoaineen voimin lämpölaitokselle, Lahtinen naurahti.

Monenlaista kysyttävää

Metsäakatemian osallistujista monilla ei ole lainkaan kokemusta käytännön metsätaloudesta. Osa puolestaan on metsänomistajia, joten kysymykset metsäkohteella vaihtelivat kovasti. Miten metsäpohjan ravinteikkuus otetaan huomioon harvennuksessa? Kuka valitsee poistettavat ja jätettävät puut? Mikä on ajokone? Miten paljon metsänomistajan pitää ymmärtää metsänhoidosta?

Kiinnostus oli kovaa ja metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Jari Parkkinen vastaili kysymyksiin parhaansa mukaan. Heimo Penttinen puolestaan esitteli koneyrittäjän arkea rauhalliseen tyyliinsä.

Yksi nuorimmista Metsäakatemian osanottajista oli Emma Sairanen, joka oli tullut kurssille nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n edustajana.

Sairanen sanoi henkilökohtaisen metsänäkökulmansa olevan virkistyskäyttöpainotteinen. Metsissä retkeily ja vaeltaminen sekä marjastus ja sienestys ovat Luontoa vahvistava kiertotalous -projektissa Sitrassa työskentelevälle biotuotetekniikan diplomi-insinöörille tutuimpia tapoja viettää aikaa metsissä. Metsien monikäytön lisäksi myös metsien monimuotoisuus kiinnostaa.

— Vuosi sitten minut nimettiin Suomen ensimmäiseksi nuorten edustajaksi YK:n biodiversiteettistrategian neuvotteluihin, joten katson kyllä vahvasti sen linssin läpi metsien käyttöä.

Metsäluonnonhoito kiinnostaa

Metsäakatemian sisältöä Sairanen piti monipuolisena ja kiinnostavana, mutta sisällössä painottui ja näkyi hänen mukaansa Metsäyhdistyksen rooli perinteisen metsätalouden puolestapuhujana. Sairanen kaipasikin enemmän tietoa esimerkiksi metsäluonnon suojelusta käytännön metsänhoidossa.

— Luonnonsuojelujärjestöjen edustajia olisi voinut olla puhumassa. Osallistujien keskusteluissa ja kysymyksissä ilmasto- ja luontopainotukset nousevat selvästi esiin, hän pohti.

— Minua jäi mietityttämään, että vaikka puheissa luonnonhoitotoimia nostetaan esille, niin onko siltikään tehty riittävästi toimia metsäluonnon hyväksi.

Emma Sairanen kaipasi myös eksakteja lukuja siitä, mikä olisi ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävä hakkuutaso. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Suomeen mahtuu sekä metsäteollisuus että luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.

— Nyt näyttää siltä, että talouskäyttö painottuu enemmän, hän mietti.

Talous tärkeää metsänomistajalle

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon hallituksen puheenjohtajan Kaisa Rallin rooliksi jäi puolestaan yksityismetsänomistajien näkökulman tuominen esiin. Ralli kertoi omia kokemuksiaan ja näkemyksiään metsänhoidosta, ja erityisesti hän toivoi pitkäjänteisyyttä metsäpolitiikkaan.

— Esimerkiksi energiapuun korjuun tuen pitäisi olla pysyvää eikä väliaikaista, hän sanoi.

Ralli kertoi itselleen talousnäkökulman olevan tärkeä, mutta myös luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon hoitotoimissa ja hakkuissa.

— Nyt kokeilemme myös jatkuvaa kasvatusta oman tilamme metsissä.

Metsäakatemian kolmipäiväinen retkeily jatkui Juvalta Varkauteen Stora Enson pakkauskartonki- ja viilupuutehtaalle sekä Kuopioon, missä tutustuttiin Puijon alueen metsiin virkistys- ja monimuotoisuusnäkökulmalla.