Lannoituksella saa vahvan lisätuoton metsästä ilman pörssistressiä
etela-savo
Pörssikurssit heilahtelevat, mutta metsä tarjoaa jotain, mitä moni sijoittaja arvostaa eli vakaata ja ennustettavaa kasvua. Kun puukaupparahat tulevat tilille, moni miettii mihin ne kannattaisi sijoittaa. Yllättävän usein paras sijoituskohde löytyy omasta metsästä.
Metsänlannoitus on yksi metsätalouden kannattavimmista investoinneista. Se on biologinen korkoa korolle -kone, joka kasvattaa puuston arvoa silloinkin, kun metsänomistaja tekee aivan muuta. Kun metsä saa tarvitsemansa ravinteet oikeaan aikaan, puuston kasvu kiihtyy selvästi ja puut järeytyvät nopeammin arvokkaaksi tukkipuuksi.
Kasvatuslannoitus lisää puuston kasvua tyypillisesti noin 15–20 kuutiometriä hehtaarille lannoituksen vaikutusaikana, joka on yleensä 6–8 vuotta. Taloudellinen tulos on metsänomistajalle vakuuttava. Keskimäärin sijoitettu euro tuottaa noin kolme euroa takaisin. Vuotuinen tuotto voi olla jopa 10–20 prosenttia, mikä on taso, johon harva muu sijoitus yltää samalla riskillä.
Lisäkasvu näkyy nopeasti myös euroissa. Esimerkiksi 10 hehtaarin metsikössä lannoitus voi tuottaa noin 200 kuutiometriä enemmän puuta kahdeksassa vuodessa kuin ilman lannoitusta. Jos puun hinta on 60 euroa kuutiolta, lisäkasvun arvo on noin 12 000 euroa.
Lannoitus on metsänomistajalle myös poikkeuksellisen vaivaton sijoitus. Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat kartoittavat sopivat kohteet, hoitavat tarvittavat tukihakemukset ja vastaavat toteutuksesta. Lannoitteet levitetään nykyisin tehokkaasti esimerkiksi helikopterilla tai drooneilla, joten myös vaikeakulkuiset kohteet voidaan käsitellä helposti.
Investoinnin kannattavuutta parantavat lisäksi valtion tuet ja verovähennykset. Terveyslannoituksiin voidaan saada Metka-tukea ja lannoituskulut ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia. Näin todellinen kustannus jää usein huomattavasti pienemmäksi kuin alkuperäinen investointi.
Taloudellisen hyödyn lisäksi lannoitus on myös ilmastoteko. Nopeammin kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä, ja kasvatuslannoituksen lisäkasvu voi sitoa keskimäärin noin 11 tonnia hiilidioksidia hehtaaria kohden. Samalla metsän elinvoima paranee ja puusto kestää paremmin muuttuvia olosuhteita.
Kun lannoitus tehdään oikeaan aikaan, esimerkiksi harvennuksen jälkeen tai 6-10 vuotta ennen päätehakkuuta, niin tukkipuun määrä kasvaa nopeammin ja metsän arvo kasvaa selvästi.
Jos metsän tuottoa haluaa kasvattaa, yksi päätös voi riittää. Sen sijaan että puukaupparahat makaisivat tilillä, ne voidaan sijoittaa takaisin metsään, jossa korkoa korolle -ilmiö toimii luonnon omalla voimalla.
> Lue lisää metsänlannoituksesta
Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi pyydä kartoittamaan sopivat lannoituskohteet metsätilaltasi. 30.4.2026 mennessä tehdyt tilaukset ehtivät vuoden 2026 toteutukseen.
>Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot
Ajankohtaista
Tulevaisuus näyttää hyvältä Silvaniemen tilalla
Etelä-Savo
Tuomas Silvaniemi ja Jonna Reijonen ovat monille tuttuja Maajussille morsian -tv-sarjasta. Sarjan myötä vakiintunut pariskunta viettää nyt yhteistä maatilan arkea Savonlinnan Moinsalmella. Metsäasioissa pariskunta turvaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntijaan Vesa Laukkaseen.
Keskustelu on avain metsänomistuksen jatkumiseen suvussa
Etelä-Savo
Savolaisessa metsäperinteessä metsä ei ole vain puuta, kuutiometrejä tai pinta-alaa. Se on myös muistoja, tarinoita, hiljaista tietoa ja suvun juuria. Moni tahtoo metsiensä pysyvän suvun omistuksessa. Tämä voi olla vain haave ilman ylisukupolvista keskustelua. On tärkeää pysähtyä saman pöydän ääreen ja käydä läpi, mitä metsä merkitsee eri sukupolville.
