Kuitupuun latvaläpimittamuutosten vaikutus kertymään ja puukauppatuloon

Stora Enso ja Metsä Group ovat ilmoittaneet laskevansa kuitupuun latvaläpimittoja. UPM puolestaan ilmoitti pysyttäytyvänsä vanhoissa minimilatvaläpimitoissa.

Latvaläpimittavaatimuksen alentuminen lisää luonnollisesti hieman hakkuukertymää, joka on metsänomistajien kannalta hyvä asia. Metsänomistajien näkökulmasta taloudellisesti vielä tärkeämpää on kiinnittää huomiota leimikoiden kilpailuttamiseen ja kuitupuun hintatasoon. Energiapuun vahva kysyntä lisää kilpailua, joka on tärkeä asia.

Karkeasti arvioiden hakkuukertymän lisäys ensiharvennuksilla on noin 2-3 m3/ha ja järeämpien metsien harvennuksilla noin 1-2 m3/ha. Uudistushakkuilla hyöty on hyvin marginaalinen noin 1 m3/ha. Euromääräisesti laskettuna kyse on keskimäärin 30 - 70 euron lisästä hehtaarille harvennuskohteissa.

Joillain metsäyhtiöillä on ollut hakkuusopimuksensa ehdoissa määritettynä ns. minimirunko eli pienin puu, joka hakataan. Nämä luonnollisesti pienentävät muutoksen vaikutusta suhteessa niihin puun ostajiin, joilla minimirunkoa ei ole määritelty.

Muutokset hakkuukertymissä huomioidaan vertailtaessa valtakirjakauppojen tarjouksia.

Jos esimerkiksi ensiharvennuksilla rungot hakataan perinteisiä kuitupuun minimiläpimittoja pienempään mittaan ja varsinkin, jos hakkuuseen otetaan kuitupuuta pienempiäkin runkoja, niin hakkuukertymä saattaa kasvaa selvästi edellä kerrottua enemmänkin. Sopivilla kohteilla karsitun rangan energiapuuhakkuussa kertymän lisäys voi olla teoriassa jopa 10m3/ha.

Osalla yhtiöistä kuitupuut, esimerkiksi 3-metrinen koivukuitu, hakataan määrämittaisena, jolloin metsään saattaa jäädä minimilatvaläpimittaa selvästikin paksumpia latvoja.