Harvennusten korjuujälki metsänhoitosuositusten mukaiseksi
etela-savo
Metsäkeskuksen julkaisema tiedote Keski-Suomen harvennusten heikosta laadusta alhaisista jäävän puuston tiheyksistä johtuen on herättänyt laajaa valtakunnallista keskustelua. Harvennushakkuut täytyy toteuttaa Tapion hyvän metsänhoitosuositusten mukaisesti. Suosituksia voimakkaampi harvennus pienentää kasvua, hiilensidontaa ja tulevaisuuden puukauppatuloja. Keski-Suomessa tehtyjen maastotarkastuksien ja simulointien perusteella ensiharvennuksissa oli saatu suosituksia voimakkaammin hakattaessa alle 500 €/ha lisää tuloa. Myöhemmissä hakkuissa sen seurauksena menetetään 1000 – 2000 €/ha saamattomina puukauppatuloina.
Heikkoon lopputulokseen on monta vaikuttavaa tekijää. Syyllisten hakemisen tai mittausten oikeellisuuden kritisoinnin sijaan on syytä tarkastella mitä asialle voidaan tehdä tulevaisuudessa?
1.Kohdevalintaan ja toimenpiteen oikea-aikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Ajoissa ja suositusten mukaiseen tiheyteen tehty taimikonhoito sekä tarvittaessa ennakkoraivaus varmistavat hyvät lähtökohdat laadukkaalle ensiharvennukselle.
2.Kilpailutuksessa kannattaa kiinnittää huomiota myös ensiharvennuksille sopivan korjuukaluston valintaan. Erityisesti ajokoneen koolla on merkitystä. Metsänhoitosuositusten mukainen enintään 4,5 metriä leveä ajoura riittää kaikille ajokoneille normaalissa maastossa leveämmät telatkin huomioiden.
3.Kaikkien puunostajien metsänhakkuusopimusten ehtoihin tulee palauttaa maininta, että hakkuissa noudatetaan metsänhoitosuositusten mukaista jäävän puuston määrää, ellei muuta ole erikseen sovittu. Puukauppasopimuksia tehtäessä harvennushakkuiden voimakkuus tulee sitoa selkeästi tähän standardiin. Tämä tuo metsänomistajalle turvaa ja mahdollistaa sopimusta rikottaessa korvaukset sopimukseen kuulumattomien puiden hakkuusta. Näistä on yleensä maksettava kaksinkertainen hinta.
4.Korjuun valvonnan ja omavalvonnan rooli on tärkeä. Etelä-Savossa kolmannes puukaupoista valvotaan metsänomistajien valtuuttamana yhdistyksen metsäasiantuntijoiden toimesta maastossa. Valtaosassa puukaupoista korjuun valvonnasta vastaavat metsänomistajat itse, jolloin monesti ainoat leimikolla kävijät ovat koneenkuljettajia. Koneenkuljettajien suorittaman omavalvonnan merkitys on sen vuoksi entistä tärkeämpi. Tärkeimmät mitattavat asiat ovat ajouran leveys ja jäävän puuston runkoluku/pohjapinta-ala. Metsäammattilaisten koulutus on myös keskiössä. Näemme tärkeäksi, että metsäalan oppilaitokset pysyvät maakunnassamme kouluttamassa uusia metsäammattilaisia lisääntyvään tarpeeseen.
Kotimaisella puulla on nyt vahvaa kysyntää. Huolehditaan puukauppojen kilpailuttamisesta kaikkien puunostajien kesken ja laadukkaasta metsänhoitosuositusten mukaisesti korjuujäljestä. Varmistetaan myös tulevaisuuden kannattavat harvennukset raivaamalla taimikot ajallaan kuntoon.
Kaisa Ralli
puheenjohtaja
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
Petri Pajunen
johtaja
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo
